Mielipide Iin Yli-Olhavan tuu­li­voi­ma­hank­keen kaavoitus- ja YVA-suun­ni­tel­mas­ta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

4.4.2019

Iin kunta
kirjaamo(at)ii.fi

Viite: Kuulutus

Asia: Mielipide Iin Yli-Olhavan tuulivoimahankkeen kaavoitus- ja ympäristövaikutusten arviointisuunnitelmasta

Iin Yli-Olhavan tuulivoimahankkeessa suunnitellaan enintään 60 voimalan rakentamista. Toteuttamisvaihtoehtoja on kaksi ja niiden lisäksi on vaihtoehto VE0 eli hankkeesta luopuminen. Vaihtoehdossa VE1 Yli-Olhavan alueelle rakennetaan 60 voimalan tuulivoimapuisto. Voimaloiden yksikköteho on 5-10 MW ja kokonaiskorkeus 300 metriä. Vaihtoehdossa VE2 voimaloiden teho ja koko ovat vastaavat, mutta lukumäärä on 40. Voimalat edustavat teholtaan ja korkeudeltaan tämänhetkistä maksimia. VE1 käsittää kolme osa-aluetta, kun taas VE2 sijoittuu suurin piirtein Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavassa osoitetuille varauksille. Hankkeesta vastaava on Megatuuli Oy.

Sähkönsiirrolle esitetään useita vaihtoehtoja, SVE A – SVE E, joista useimmissa vaadittaisiin uusi johtokäytävä maastonraivauksineen. Vaihtoehdossa E sähkönsiirto toteutettaisiin liittymällä suoraan nykyiseen Fingridin 400 kV:n voimajohtoon omalla muuntoasemalla keskimmäisellä osa-alueella. Vaihtoehdoissa A siirto hoidettaisiin Simojoen suuntaan omalla uudella 110 kV ilmajohdolla uuden Fingridin Pyhänselkä-Keminmaa 400+110 kV voimajohdon johtopylväissä tai B sen viereen rakennettavalla uudella linjalla, jolloin johtokäytävää levennettäisiin noin 25 metriä. Vaihtoehdossa C siirtolinja pystytettäisiin Fingridin suunnitteleman uuden Pyhänselkä-Keminmaa 400+110 kV voimajohdon viereen etelään päin. Siitä se erkaantuisi 13 kilometrin matkan Isokankaan sähköasemalle. Vaihtoehdossa D siirtoa varten pystytettäisiin uusi 110 kV:n ilmajohto nykyisen Fingridin Keminmaa-Pikkarala 400 kV:n johtokäytävän rinnalle etelään Isokankaan sähköasemalle.

Yhteismenettelystä

Hankkeessa sovelletaan YVA-lain 252/2017 mahdollistamaa yhteismenettelyä. Tuulivoimahankkeen edellyttämä kaavoitus etenee samanaikaisesti lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa. Ympäristövaikutusten arviointisuunnitelma (YVA-lain ohjelma) on osa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja ympäristövaikutusten arviointiselostus osa kaavaluonnoksen aineistoa. Luonnosvaiheen jälkeen laaditaan kaavaehdotus, jossa otetaan huomioon saatu palaute ja yhteysviranomaisen lausunto.

Yhteismenettelyssäkin tulee noudattaa laadultaan ja laajuudeltaan YVA-lain säädöksiä ympäristövaikutusten arvioinnista. Yhteismenettelyä koskevassa lainsäädännössä ei ole määrätty tarkemmin prosessin vetovastuusta, vaan yhteysviranomainen ja kaavoituksesta vastaava viranomainen sopivat yhteensovittamisesta kuultuaan hankkeesta vastaavaa. Yli-Olhavan hanke on toinen, jossa yhteismenettelyä sovelletaan Pohjois-Pohjanmaalla. Kunta näyttää kaavoittajan ominaisuudessa valikoituvan prosessin vetäjäksi. Kunta päättää myös lopputuloksesta eli kaavaehdotuksen hyväksymisestä sekä rakennusluvista.

Yhteismenettelyssä osallistumisjärjestelyt vaikuttavat jonkin verran heikentyvän. Asiakirjat ovat nähtävillä sekä kunnan että ympäristöhallinnon sivuilla, mutta kunta vastaa hankkeen nähtävilläolon kuuluttamisesta ja lausuntojen pyytämisestä. Kunta pyytää muilta kuin viranomaistahoilta lausuntoja yleensä harvoin ja aina satunnaisesti. Käytäntö näyttää jatkuvan nyt myös yhteismenettelyssä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman taulukosta 3 selviää, että ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja -selostuksesta pyydetään mielipiteet ja viranomaislausunnot. Viranomaistahot on lueteltu taulukossa 1. Muut ovat yhteisöjä, asukkaita, yrittäjiä ja maanomistajia. Taulukossa 3 kerrotaan tiedottamisesta, että kuulutus julkaistaan paikallislehdissä, virallisella ilmoitustaululla sekä kunnan ja ELY-keskuksen internetsivuilla.

YVA-lain mukaisessa menettelyssä muun muassa luonnonsuojelupiiri on saanut säännön mukaan lausuntopyynnön. Esimerkiksi se kuten moni muukin yhteisö on maakunnallinen toimija. Välttämättä paikallislehdessä tai sähköisesti julkaistava tieto ei saavuta, jos ja kun sitä ei tiedä hakea. Kaavoituksen ja vaikutusten arvioinnin yhdistäminen on uusi menettely. Palaute toivon mukaan vaikuttaa siten, että jatkossa vastaavissa tapauksissa noudatetaan hyväksi koettua ja vakiintunutta YVA-lain mukaisen menettelyn tapaa laajasta lausuntopyyntöjen esittämisestä. Kohdennettu tiedotus tehostaa viestin perillemenoa ja antaa arvoa vastaanottajan panokselle hankkeen vaikutusten arvioinnissa.

Toteuttamisvaihtoehdoista

Vaihtoehdossa VE1 on kolme osa-aluetta, joista läntisimmälle osalle ei ole varausta Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavassa. Keskimmäinen osa-alue sijoittuu osittain vaihemaakuntakaavan varaukselle tv-1 308 (Hyry) ja itäisin pääosin varaukselle tv-1 311 (Kaihuanvaara), jotka olivat myös jo 1. vaihemaakuntakaavassa. Vaihtoehto VE2 vastaa suurin piirtein vaihemaakuntakaavan ratkaisua. Tällä kertaa tuulivoimahankkeessa on siten selkeästi toisistaan erottuvat vaihtoehdot vaikutuksiltaan vertailtaviksi.

Maakuntakaavoituksessa on tuulivoimarakentamisen vaikutuksia selvitetty perusteellisesti. Kaavassa esitetyt varaukset ja tuulivoimaa koskevat yleiset suunnittelumääräykset pohjautuvat niihin. Seudullisen kokoluokan tv-1 -maatuulivoimavarauksia on kaikkiaan 64. Iissäkin niitä on runsaasti ja myös jo rakennettuja ja vireillä olevia hankkeita.

Vaihemaakuntakaavan ratkaisusta ei voi seudullisen kokoluokan hankkeissa paljonkaan poiketa, ettei maankäytön ohjaus oleellisesti heikenny. Hyvänä puolena yhteismenettelyssä voi pitää käsittelyvaiheiden vähenemistä viidestä kolmeen, mutta osallisen näkökulmasta olennaista tietoa tulee jossain määrin jälkijunassa. Kaavaluonnoksen laadinnassa on arviointiselostuksen aineisto kuitenkin käytettävissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmankin pohjalta on pääteltävissä, että kaavoituksessa tehdään turhaa työtä, jos luonnos pohjataan maksimivaihtoehtoon VE1. Se olisi selkeästi maakuntakaavan ja sen suunnittelumääräysten vastainen.

Vaikutuksista

Keskeiset vaikutukset on pääosin hyvin tunnistettu. Tuulivoimala-alueen pystytys on kuitenkin myös mittava tien perusparannus- ja rakennushanke. Ohjelman mukaan vaihtoehdossa VE1 olemassa olevia tieyhteyksiä on 49 kilometriä ja tarvetta uusille tieyhteyksille on noin 33 kilometriä. Vaihtoehdossa VE2 olemassa olevia tieyhteyksiä on noin 38 kilometriä ja uusia teitä tarvitaan noin 18 kilometrin verran. Kun jokaiselle voimalalle on mentävä leveä ja kantava tie, maasto pirstaloituu. Sen vaikutuksien arviointia on parannettava, ensinnäkin selvitettävä ja esitettävä, missä määrin maaston nykytilassa on ehjiä kokonaisuuksia ja minkä tyyppisiä ja toisekseen, mitkä ovat tieverkoston aiheuttaman maaston pirstoutumisen ekologiset vaikutukset. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen jatkuu ja monet tavallisinakin pidetyt lajit ovat taantuneet. Isoja tuulivoimahankkeita perustetaan ns. syrjäosille, kun asutukseen pitää saada ainakin 2 kilometrin etäisyys jokaisesta voimalasta. Vaikka kyse on talousmetsistä, nekin ovat merkittävässä osassa luonnon monimuotoisuuden ylläpidossa. Lisäksi hankealueella on yleensä luonnontilaisia soita, pienvesiä, kallioita jne, jotka lisäävät tavanomaisessakin ympäristössä maisemaan vivahteita ja eliöstölle elintilaa.

Kyseisessä tapauksessa keskimmäinen osa-alue sijoittuu Tuuliaavan-Iso Heposuon ja Ison Hirviaavan-Tora-aavan-Lähteenaavan suojelualueiden väliin. Mainitut suot ovat myös FINIBA-kohteita. Arvioinnissa on tarkasteltava näiden suo-alueiden yhteyksiä ja hankkeen yhteisvaikutuksia niiden linnustoon.

Huomioon tulee ottaa myös Tuuliaavan ja sen itäpuolella sijaitsevan merkittävän lintupaikan, Vuosijärven välissä olevan 400 kv sähkölinjan ja sen suunnitellun lisärakentamisen vaikutukset linnustoon. Havaintojen mukaan jo nykyiseen linjaan törmää lintuja riekosta kurkeen. Linjan rinnalle on tulossa Fingridin toinen 400 kv:n linja. Yli-Olhavan tuulipuiston 110 kv:n siirtolinja joko ripustettuna Fingridin pylväisiin tai omaan johtokäytävään on lisäeste linnustolle. Sen johdot sijoitetaan huomattavasti isompia linjoja matalammalle, mikä kasvattaa törmäysriskiä. Sen suuruutta ja haitan pienentämistä tulee hankkeen sähkönsiirron vaihtoehdoissa selvittää.

Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri on valittanut yhdessä Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisten yhdistysten kanssa joistain 3. vaihemaakuntakaavan tuulivoimaa koskevista ratkaisuista, muun muassa varauksesta tv-1 310 Olhava-Myllykangas-Palokangas, jonka ympäristöministeriö jätti 1. vaihemaakuntakaavasta vahvistamatta. Paitsi rannikon muuttoreitille varaus sijoittuu arvokas suokehityssarja -rajaukselle. Osittain jo rakennettuna varausta on esitetty uudelleen 3. vaihemaakuntakaavassa. Suunnittelumääräyksestä olla sijoittamatta tuulivoimaloita linnuston kannalta tärkeille alueille ja luontoarvokohteille pitää pitää kiinni. Muutoin käy kuin Iissäkin, että voimalahankkeita entisestään laajennetaan ja viereen muodostetaan uusia.

Yli-Olhavan hanke paisuttaisi Pohjois-Iihin muodostunutta kokonaisuutta saumattomasti edelleen itään päin ja niinikään myös suokehityssarjan alueelle. Voimaloiden massa ympäröisi Iso-Heposuon-Tuuliaavan suojelualueen kaikilta suunnilta, jos VE1:n läntisenkin osan rakentaminen toteutuisi. Lännen puolella jo olevat ja Yli-Olhavan hankkeen tulevat voimalat muodostaisivat myös muuttolinnuille työläästi kierrettävän tai ylitettävän esteen. Rannikon toteutuneiden ja vireillä olevien ja Yli-Olhavan hankkeen yhteisvaikutusten arvioinnilla on iso merkitys.

Esko Saari
puheenjohtaja

Merja Ylönen
sihteeri