Hietasaaren Vaaskiventien ase­ma­kaa­va­pää­tök­ses­tä jatkovalitus

Valittajat
Prosessiosoite
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys ry
Oulun Hietasaaren palstaviljelijät ry
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
Hietasaaren-Toppilansaaren asukasyhdistys ry

10.10.2018

Korkein hallinto-oikeus
korkein.hallinto-oikeus(at)oikeus.fi

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle

Viite: Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös nro 18/0165/1, antopäivä 10.9.2018 (liite 1)
Asia: Muutoksenhaku Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätökseen.

Vaatimus

Haemme päätökseen valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta hallintolainkäyttölain 13 §:n 2 momentin 1 (lain soveltaminen muissa samanlaisissa tapauksissa ja oikeuskäytännön yhtenäisyys) ja 3 kohtien (muu painava syy) perusteella.

Vaadimme korkeinta hallinto-oikeutta kumoamaan Oulun kaupunginvaltuuston 9.1.2017 tekemän päätöksen (liite 2) Oulun Hietasaaren kaupunginosaa koskevasta asemakaavan ja tonttijaon muutoksesta (Vaaskiventie, Hietasaaren kaupunkiviljelyalue, kaavatunnus 564-2242).

Valittajat pitävät kaavamuutosta ajantasaisen ja lainvoimaisen uuden Oulun yleiskaavan (MRL 42 § 1 mom) ja asemakaavan sisältövaatimusten (MRL 54 §) vastaisena. Se ei täytä muun muassa vaatimusta terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön luomisesta eikä rakennetun ja luonnonympäristön ja niihin liittyvien erityisten arvojen vaalimisesta. Päinvastoin muutoksilla aiheutettaisiin merkittävä heikennys Hietasaaren kaupunginosan nykyiseen maankäyttöön kulttuurihistoriallisia arvoja sisältävänä virkistysalueena ja osana viherympäristöjen ketjua sekä luonnon monimuotoisuuteen.

Kaavamuutos on osittain kytköksissä Nallikarin alueelle esitettyihin (Holstinsalmentie, Vellamontie, Nallikarinranta, kaavatunnus 564 – 1976) maankäyttöratkaisuihin (muutoksenhaku 9.10.2018). Alunperin tarve Vaaskiventien ympäristön kaavoitukseen oli varata tilaa huvipuiston ja pysäköintitilan alle mahdollisesti jääville viljelypalstoille. Kaava on tullut vireille yhdyskuntalautakunnan päätöksellä 25.11.2014. Nallikarin alueen kaavaluonnos on ollut nähtävillä 17.5.-17.6.2013.

Voimassa olevassa koko Hietasaaren kattavassa asemakaavassa nyt kaavoitettava osa-alue on osoitettu pääosin urheilu-, retkeily-, ulkoilu- ja virkistysalueeksi, jolla sijaitsee myös yhdeksän vanhaa huvilapihapiiriä rakennuksineen. Osa kaavamuutoksista, kuten varaus siirtolapuutarhalle, on yleiskaavan mukainen, mutta muutoin kaavan sisältö muutoksiltaan ja mitoitukseltaan selkeästi rikkoo yleiskaavan ohjausvaikutusta. Koska asemakaavojen maankäytön muutokset linkittyvät vahvasti yhteen, on tärkeää hylätä Vaaskiventien asemakaavamuutos esitetyssä muodossa kokonaan. Sama vaatimus on esitetty myös Nallikarin asemakaavasta. Osa-asemakaavojen vaikutusalueet on rajattu liian suppeiksi eikä yhteis- ja kokonaisvaikutuksia ole selvitetty (liite 3).

Perustelut

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksessä valituksen perustelut hylättiin ja arvioitiin asemakaavassa otetun riittävästi huomioon uuden Oulun yleiskaavan ohjausvaikutus niin rakennettuun kulttuuriympäristöön kuin luonnonympäristöön ja virkistykseen ja täyttävän asemakaavan sisältövaatimukset.

Päätöksessä hylätä valitus on jätetty monilta osin ottamatta huomioon ja arvioimatta valittajien esittämät perustelut. Eritoten muutosten mitoitus uuden Oulun yleiskaavaan ja nykyiseen koko Hietasaarta koskevaan asemakaavaan verrattuna sekä vaatimus Nallikarin ja Vaaskiventien kaavojen yhteisvaikutuksesta viher- ja virkistysalueen muutoksiin on jätetty oikeudellisesti arvioimatta ja hyväksytty kaavoituksessa käytetty vaikutusalueen suppea rajaus. Yleiskaava on yleispiirteinen, johon tukeutuen asemakaavoituksessa on tulkittu muun muassa luonnonarvojen ja niihin pohjaavan virkistyskäytön vaalimiseksi tehtyjä yleiskaavan varauksia muutoksia sallivasti. Epäselväksi jää, missä määrin maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset muun muassa terveellisestä ja viihtyisästä elinympäristöstä ja riittävistä lähivirkistykseen soveltuvista ja luonnoltaan monimuotoisista alueista pitää ottaa huomioon. Mitoitusepäselvyyksistä ja luonnonarvojen vaalimisesta muutoin kuin luonnonsuojelulain nojalla ei ilmeisesti ole ennakkoratkaisuja, joten jatkovalitusluvan yhtenä perusteena on linjaratkaisun saaminen korkeimmasta hallinto-oikeudesta, millä tavoin sisältövaatimus luonnonympäristön vaalimisesta ja sen erityisarvojen hävittämiskiellosta pitää ottaa huomioon. Lisäksi ympäristömelua koskevat muutokset ja niiden vaikutukset on puutteellisesti arvioitu ja otettu huomioon.

Yhteistä asemakaavamuutosalueille on myös RKY-2009 -rajaus. Pääosa myös Vaaskiventien kaavamuutosalueesta sisältyy valtakunnallisesti merkittävään Hietasaaren huvila-alueeseen (RKY2009). Yleiskaavan määräyksen mukaan alueen suunnittelussa ja käytössä tulee edistää kulttuuriperintö- ja maisema-arvojen turvaamista siten, että rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta säilytetään. Suunniteltaessa alueelle muutoksia on turvattava alueen ominaisluonteen ja erityispiirteiden säilyminen. Rakennettuun ympäristöön vaikuttavista hankkeista on pyydettävä lausunto museoviranomaiselta.

Isoja muutoksia seudullisesti merkittävälle viher- ja virkistysalueelle

Voimassa oleva yleiskaava on ohjeena asemakaavalle. Maakuntakaava on kuitenkin taustalla osoittamassa maankäytön jatkumoa. Toistaiseksi kaikissa kaava-asteissa on johdonmukaisesti sama painotus Hietasaaren maankäytölle eli virkistyskäyttö kulttuurihistoriallisessa ja monimuotoisessa ympäristössä. Maakuntavaltuuston 7.12.2016 hyväksymässä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Hietasaaren alue on virkistysaluetta V. Vaihemaakuntakaavan merkintään liittyvien suunnittelumääräysten mukaan alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilymiseen sekä alueen maankäyttöä suunniteltaessa alueen eri käyttömuotojen tarkoituksenmukaiseen yhteensovittamiseen. Samantyyppinen suunnittelumääräys sisältyy myös 2. vaihekaavaa edeltävään maakuntakaavaan.

Oulun kaupunginvaltuuston (18.4.2016) hyväksymässä uuden Oulun yleiskaavassa asemakaavoitettava Vaaskiventien ympäristö on merkitty virkistysalueeksi V, joka varataan yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Virkistystä ja ulkoilua palveleva rakentaminen on sallittua. Lisäksi asemakaavan muutosalueella on yleiskaavassa merkintä RA-1/s, yhteisöjen käyttöön varattu loma-asuntoalue, jolla on kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristö, ja RP-merkintä, jolla osoitetaan siirtolapuutarhalle varattua aluetta. Niinikään Vaaskiventienkin asemakaavanmuutosalue on osa Oulujoen suiston kaupunkipuistoa, jossa on erityisiä maisema-, historia-, kaupunkikuva-, luonto- ja virkistysarvoja. Aluetta tulee hoitaa ja kehittää niin, että sen erityisarvot säilyvät.

Mitoitus on määritelty vasta asemakaavan muutoksessa (liite 3). Siinä rky-alueen huvilapihapiirit osoitetaan huvilarakennusten korttelialueiksi (RA-2), joihin osoitetaan lisärakennusoikeutta muun muassa pysyvään asumiseen. Tonttien kerrosala on pääosin 160 + t50. Huviloiden pääasiallinen käyttötarkoitus on yleinen tai yhteisöjen loman- ja vapaa-ajankäyttö sekä koulutuskäyttö, mutta toiminnan tai kunnossapidon kannalta tarpeellinen sivuasuntotyyppinen asuinkäyttö (alle 80 kem2) on mahdollistettu.

Säilytettävien huvilapihapiirien täydennykseksi on osoitettu neljä tonttia ympäristöä ”eheyttävään” täydennysrakentamiseen. Täydennysrakentamista osoitetaan Vaaskiventien ohella Jähtikujalle, mikä tarkoittaa käytännössä pientaloasumisen lisääntymistä Hietasaaressa. Jähtikujan tontit sijoittuvat nykyisin puustoiselle metsäalueelle, joka luontoselvityksessä esitetään säilytettäväksi osana viheraluejärjestelmää (liite 4). Vaaskiventien varren siirtolapuutarha-alueelle (RP) on mahdollista sijoittaa noin 30 siirtolapuutarhamökkiä yhteisjärjestelyineen. Alueelle osoitettu kerrosala on yhteensä 1200 kem2. Jousiammuntakentälle on varaus harjoitushallin rakentamiseen (VU-1).

Nallikarin kaavan mahdollistaman pysäköintialueen ja huvi- ja viihdepalvelujen PV-korttelin alta siirrettävien palstaviljelyalueiden 1 ja 2 korvaamiseksi Vaaskiventien kaavassa on palstaviljelyä varten merkintä VU-2. Sen toteuttaminen edellyttää nykytilassaan alueella kasvavan varttuneen metsän hävittämistä.

Kaava-alueen reunavyöhyke on retkeily- ja ulkoilualuetta VR-1, jonne saa rakentaa retkeilyä ja ulkoilua palvelevia vähäisiä rakennuksia ja laitteita. Tarkemmin niitä ei määritellä. Yleiskaavassa on sillä osalla merkintä V/ s, luonnonmukaisena säilytettävä virkistysalue, jolla on erityisiä luontoarvoja.

Hietasaaren voimassa olevassa kaavassa Salasalmenpuiston lähivirkistysalueeksi merkityllä alueella olevia rakennuksia Vaaskiventien 1 ja 3 ei ole purettu kaavan toteuttamiseksi. Rakennukset ovat olleet viime vuodet tyhjillään. Yleiskaavassa kyseisellä alueella on nyttemmin myös varaus RA-1/s, mutta kaavaselostuksen mukaan tonteille tulee uudisrakentamista yhteisöille ja osin asuinkäyttöön.

Selvitysten puutteellisuus ja olennaisen tiedon sivuuttaminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä todetaan, että kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Metsän raivauksella mitätöidään luontotyypin merkitys osana Hietasaaren virkistysaluetta ja vihervyöhykettä. Samansuuntaisesti vaikuttaa myös jousiammunta-alueen kehittäminen halleineen. Kaavaselostuksessa ja hallinto-oikeuden päätöksessä kuitenkin esitetään, että virkistyskäyttö säilyy samanlaisena. Sillä viitataan ulkoilu- ja ratsastusreittien säilymiseen. Mitään varsinaista käyttäjätutkimusta ei kaavoituksen yhteydessä ole laadittu. Kaavoittajalla ei siten ole selvitettyä tietoa alueen metsien käytöstä eikä käyttäjäryhmistä.

Raivattavaksi esitetty alue on kantakaupungin ainoa ja helposti lihasvoimin saavutettava lähivirkistysmetsä. Virkistysalueeksi kaavassa merkityn alueen raivaaminen pelloksi on vastoin kaavan tarkoitusta. Metsän virkistyskäyttö on ympärivuotista ja perustuu jokamiehenoikeuksiin, kun taas palstaviljely on osavuotista ja maa-alan vuokraamista edellyttävää toimintaa.

Kaavoittajan mielestä Nallikarin kaavasta (kaavatunnus 564-1976) laadittu sidosryhmäselvitys kattoi Vaaskiventienkin alueen kaavan. Selvitys oli kuitenkin tehty jo syksyllä 2014, ennen Vaaskiventien kaavan vireillepanoa eikä siinä käsitelty Hietasaaren aluetta kokonaisuudessaan eikä esimerkiksi lähivirkistysmetsää ollenkaan. Kaavapalautteessa metsien säästämistä kuitenkin korostettiin, mutta muutoksia ei kaavaan ole tehty. Vuorovaikutuksen heikkoutta selittää osaltaan linkki Nallikari-kaavaan ja siihen liittyviin sopimuksiin ja lupauksiin maankäytöstä. Hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, että palautteen sivuuttaminen ei ole lainvastaista, mutta ei se hyvää hallintoakaan ole. Lainvastaista on kuitenkin niin merkittävästi muuttaa maankäyttöä, ettei se selvästikään enää noudata yleiskaavaa.

Kaava myös perustuu paljolti oletuksiin toteuttajista. Noin 30 mökin siirtolapuutarha, palstaviljelyalueet, pihan- ja puutarhanhoitoon liittyvää harrastus- ja näyttelytoimintaa palvelevat rakennukset ja laitteet, puutarhamyymälän ja kasvi- ja viherhuoneet edellyttävät yrityksiä ja yhdistyksiä rakentajiksi ja ylläpitäjiksi. Kaavamuutosalueen vieressä sijaitsee kuitenkin jo alan toimija eli perinteikäs Aleniuksen puutarha.

Palstojen raivaamista lähes 60-vuotiaaseen mäntyvaltaiseen metsään on perusteltu sillä, että alue on ollut sotien jälkeen vielä peltoa. Väite vanhasta pellosta on valittajien toimesta kyseenalaistettu mutta sitä ei ole otettu huomioon. Alueelta otetusta ilmakuvasta vuodelta 1947 (liite 4: kuva 6, kaavaselostuksen sivu 170) havaitsee, että alue on ollut niukkakasvista ja aromaista aluetta. Rannalla on laidunnettu karjaa, mikä on osaltaan pitänyt puita ja pensaita kurissa. Muutamien niittyjen kasvua on ilmeisesti koetettu parantaa ojittamalla. Myös heinää lienee alueelta kerätty. Alue on kuitenkin niin matalaa, (lähes kokonaan edelleen alle 2.5 m mpy), että vielä ennen 1940-lukua korkeimmat merivedet ja joen kevättulvat ovat peittäneet ison osan saaresta. Maankohoamisen seurauksena vähäravinteiselle ja kuivalle hiekkamaalle on 1950-luvun lopulla istutettu mäntyjä.

Alueen maa-aines on hiekkaa. Kaavan laatija ei ole osoittanut riittävän selvästi, että uudesta palstaviljelyalueesta saadaan kunnostettua kohtuullisella työllä viljelyyn kelvollinen alue. Valmistelusta vain todetaan, että alueelta on otettu maaperänäytteet. Valittajien näkemys on, että Vaaskiventien eteläpuolelle raivattava uusi palstaviljelyalue ei ole lähtökohtaisesti huvipuiston alle jäävien palstaviljelyalueiden Hietasaari 1 ja 2 veroinen. Pellon raivaus ei myöskään ole ennallistamista. Sitä on alueen jättäminen luonnontilaistumaan maankohoamisrannikolle tyypilliseksi vyöhykkeiseksi luontotyyppien mosaiikiksi. Nallikarin kaavassa nykyisille palstaviljelyalueille on osoitettu kaupallisia toimintoja, huvipuisto ja pysäköintitilaa, maankäytön tehostamiseksi. Kun niiden sekä urheiluhallirakentamisen sopivuus osittain RKY 2009 -alueen sisälle ja osittain viereen on kyseenalaista, kaavan toteuttamiskelpoisuus on varmentamatta, mikä osaltaan edellyttää Vaaskiventien kaavamuutoksen hylkäämistä.

Uuden Oulun yleiskaavaan liittyvässä ”Oulun viheralueverkosto ja luonnon monimuotoisuus -suunnitelmassa VILMO” (liite 5) Hietasaari on osoitettu kuuluvaksi Oulun kaupungin keskuspuistoalueelle, joka on keskeistä virkistysaluetta, johon muut maisemarakennetta jäsentävät viheryhteydet johtavat. VILMO:n mukaan Oulujoki ja suisto – alueen jatkosuunnittelussa huomioitavia piirteitä ovat muun muassa merkittävä ja monipuolinen virkistysalue, maisemallisesti ja kulttuurisesti arvokas alue sekä monimuotoinen luonnon ja kulttuurihistorian rantavyöhyke. Yleiskaavassa Hietasaari kuuluukin Oulujoen suiston kaupunkipuisto -rajaukseen, jolla on erityisiä maisema-, historia-, kaupunkikuva-, luonto- ja virkistysarvoja. Aluetta tulee hoitaa ja kehittää niin, että sen erityisarvot säilyvät.

Vaaskiventien asemakaavoitusta varten laaditussa luonto- ja maisemaselvityksessä (liite 4) todetaan muun muassa, että ”kasvirunsaus kertoo monipuolisesta ja vaihtelevasta ympäristöstä. Se merkitsee myös hyönteisrunsautta ja se taas ilmenee lintujen korkeina parimäärinä.” Sen mukaan kaupunkien arvokkaiden kulttuurimetsien tyypittelyyn ei ole alueen luontoon perustuvia luokitteluja, mutta Vaaskiventien eteläpuolinen yhtenäinen metsäalue ei sovellu intensiiviseen rakentamiseen omalaatuisuutensa ja poikkeuksellisen rehevyytensä takia. Selvityksessä suositellaan, että metsiä hoidetaan puistomaisena virkistysalueena. Vaaskiventien metsiä voidaan säästää arvokkaana kulttuuriluontotyyppinä ja erikoisena lehtomuuntumana. Metsissä on säilytettävä myös poikkeuksellisen kerroksellinen latvusto. Säilytettäviä metsäalueita tulee hoitaa riittävän tiheinä, jotta suurruohostot eivät saa liikaa alaa. Alueiden on oltava riittävän laajoja, jotta metsiköillä on sekä sydänosa että reunaosat. Osaan metsiköistä annetaan kehittyä lahopuustoisia lehtoja.

Vaaskiventien kaavoituksen yhteydessä on laadittu asiallinen linnustoselvitys, mutta se perustuu vuoden 2010 uhanalaisluokitukseen. Vuoden 2010 linnustoa koskevan uhanalaisarvion mukaan suunnitellun kaavamuutoksen vaikutusalueelta Birdlife Suomen Tiira-lintuhavaintopalveluun tallennetuista havainnoista uhanalaisia lintulajeja tai EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lintulajeja oli seuraavasti: erittäin uhanalainen EN tai vaarantunut, silmälläpidettävät, alueellisesti uhanalaiset ja direktiivin liitteen 1 lintulajit

Pyy (liite 1) Ampuhaukka (liite 1)
Tylli (liite 1, alueellisesti uhanalainen) Huuhkaja (liite 1)
Hiiripöllö (liite 1) Varpuspöllö (liite 1)
Viirupöllö (liite 1) Lapinpöllö (liite 1)
Helmipöllö (liite 1, silmälläpidettävä)
Harmaapäätikka (liite 1)
Palokärki (liite 1)
Valkoselkätikka (liite 1, EN
Pohjantikka (liite 1)
Kivitasku (vaarantunut)
Sirittäjä (silmälläpidettävä)
Lapintiainen (alueellisesti uhanalainen)
Järripeippo (alueellisesti uhanalainen)
Punavarpunen (silmälläpidettävä)
Pohjansirkku (vaarantunut)

Viimeisimmässä 2015 tehdyssä uhanalaisluokituksessa (Juha Tiainen, Markku Mikkola-Roos, Antti Below, Aili Jukarainen, Aleksi Lehikoinen, Teemu Lehtiniemi, Jorma Pessa, Ari Rajasärkkä, Jukka Rintala, Päivi Sirkiä ja Jari Valkama : Suomen lintujen uhanalaisuus 2015. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki 2016.) kaava-alueella havaituista lajeista uhanalaisia ovat aiemmasta poiketen hömötiainen, isokoskelo, taivaanvuohi, punatulkku ja viherpeippo ja silmälläpidettäviä haarapääsky ja punavarpunen. Kaavoitusprosessi on ollut pitkä, mutta kaavamuutokset ovat siksi rajuja, että menettelyn kuluessa on myös luontoselvityksiä tarpeen päivittää ja käyttää hyväksi viimeisintä tietoa. Hyvin tehdyn linnustoselvityksen avulla lintujen kannalta arvokkaimpia alueita pystyy kehittämään vielä paremmiksi lintujen elinympäristöiksi ja voimakkaammin elinympäristöjä muuttava rakentaminen keskittää uhanalaisille ja muille huomionarvoisille lintulajeille vähemmän tärkeisiin paikkoihin.

Kaava-alue on kuulunut myös valkoselkätikkapariskunnan reviiriin syksystä 2016 alkaen. Valkoselkätikka on luonnonsuojeluasetuksen mukainen erityisesti suojeltava uhanalainen laji. Luonnonsuojelulain 47 § mukaan: ”Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty.” Luonnonsuojelulain mukaan ELY-keskuksen tehtävänä on rajata esiintymispaikat ja varmistaa, että niitä ei heikennetä. Ollaanko asemakaavoituksessa oltu tietoisia Hietasaaren Mustasalmen ja Vaaskiventien seudun valkoselkätikkaparista ja onko sen suojelun tarpeesta neuvoteltu ELY-keskuksen kanssa, jää epäselväksi, mutta hallinto-oikeus ei ole sitä pitänyt asiaan vaikuttavana puutteena.

Meluvaikutukset Mustasalmen eteläpuolella

Melu on ympäristönsuojelulain tarkoittama ympäristöä pilaava päästö, josta aiheutuu muun muassa terveyshaittaa ja ympäristön yleisen viihtyisyyden ja ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltumisen vähenemistä sekä yleisen tai yksityisen edun loukkaamista. Jos toiminnasta saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, sille ei voi saada lainvoimaista ympäristölupaa.

Nallikarin kaavaa varten laadittiin laskennallinen ja kirjallisuuteen perustuva ympäristömeluselvitys 2015 (liite 6). Meluselvitys osoittaa, että huvipuiston laitteiden ääni ja ihmisten kiljunta yhdessä leviävät meluna laajalle. Nallikarin kaavaselostuksessa todetaan, että päiväaikainen keskiäänitaso ei ylitä melutasojen ohjearvoa 55 dB kuin parilla huvilalla. Ne sijaitsevat kyseisen kaavan alueella. Kuten selvityksestä voi havaita, hetkelliset maksimiäänitasot leviävät koko hietasaaren alueelle, joka on nykyiseltä äänitasoltaan 30-45 dB:n aluetta (liite 7). Hetkellinen maksimiäänitaso ylittää ympärivuotisesti asutun Vaaskiventien nro 24 kohdalla asuinalueen keskimelurajan, 55 dB. Loma-asuntoalueen keskimeluraja on 45 dB ja maksimimelutaso ylittyy Vaaskiventien numerossa 22, jossa on vammaisten lasten lomakoti ja joka on siten myös ns. herkkä kohde melulle. Sellainen on myös Paattikuja 1-3:n vammaisten ryhmäkoti, jossa asutaan ympärivuotisesti. Siellä maksimimelutaso ylittää 60 dB.

Ihmiset eivät kuule keskimelutasoja, jotka ovat keskiarvoja, vaan todellisia ääniä. Ympäristömeluselvitys toteaa, että maksimimelutasot voidaan kokea häiritsevinä, jos niitä on paljon. Maksimimelutasot ovat kirkumista, joka on psykofyysisesti voimakkaasti vaikuttava signaali. Se herättää huomion, vaikkei ylittäisi melurajaa ja nostaa esimerkiksi verenpainetta, vaikka tilanteen ymmärtäisi normaaliksi. Lisäksi Vaaskiventie 10:n asukkaiden mukaan Mustasalmi voimistaa ääntä ja kantaa sitä kaukaa.

Meluvaikutusten jättäminen huomiotta on virhe. Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta on hyväksynyt 11.9.2018 Oulun kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman vuosille 2018–2023. Vuoden 2017 meluselvityksen mukaan kantakaupungin hiljaisina alueina voidaan pitää Hietasaaren eteläosia, Pikisaaren pohjoisosaa, Pyykösjärven itärantaa ja Letonniemeä. Toimintasuunnitelmassa Hietasaari kuuluu hiljaisiin virkistysalueisiin (liite 8). Hiljaisen alueen määritelmän mukaan väestökeskittymässä minkään melulähteen aiheuttama melutaso ei ylitä päivällä 50 desibeliä eikä yöllä 45 desibeliä. Asukkaita Hietasaaressa on vähän. Saaren rky-huviloiden yhteisöllinen käyttö on ollut kaupungin valitsema linja useiden vuosikymmenten ajan. Niiden virkistyskäyttöä toimintaympäristön laadun negatiiviset muutokset muun muassa melun ja liikenteen lisääntyessä heikentävät, mutta sekin seuraus on jätetty ottamatta huomioon.

Johtopäätös

Asemakaavan muutokset ovat liian mittavia ja sekä yleisen että yksityisen edun vastaisia. Hietasaari on pilkottu pieniin erillisiin asemakaavoitettaviin palasiin, josta on kuitenkin aiheutunut myös muutosten ketjuuntuminen. Vaaskiventien kaava yhdessä Nallikarin kaavan kanssa heikentää merkittävästi Hietasaaren kaupunginosaa elinympäristönä, sen käyttöä yleiseen virkistykseen ja luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimiseen. Hietasaaren maankäyttöä ei tule ”kehittää” erillisinä asemakaavoina eikä hankekaavoina yksittäisten toimijoiden esitysten pohjalta. Oulujoen suiston ja sen osana Hietasaaren maankäyttöä on selvitettävä ja suunniteltava kokonaisuutena ja lähtökohdiltaankin vuorovaikutteisesti. Sitä edellyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavan, asemakaavan ja ranta-asemakaavan sisältövaatimusten noudattaminen.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
Esko Saari, pj

Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys ry
Paula Ratava, pj

Oulun Hietasaaren palstaviljelijät ry
Kalle Hellström, pj

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
Esa Hohtola, pj

Hietasaaren-Toppilansaaren asukasyhdistys ry
Katja Lehtola, varap

[ei liitteitä tässä]

LIITTEET

Liite 1: Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös 18/0165/1, dnro 00187/17/4103

Liite 2: Oulun kaupunginvaltuuston päätös 9.1.2017 (Ote Kaupunginvaltuuston 09.01.2017 pöytäkirjasta.pdf)

Liite 3: Asemakaavan selostus, Hietasaaren kaupunkiviljelyalue, kaavatunnus 564-2242.

Liite 4: Hietasaaren Vaaskiventien luonto- ja maisemaselvitys 2015. Plaana ja Natans Oy. Kaavaselostuksen sivut 160-211.

Liite 5: Katja Kangas, Anne Tolvanen, Mari Keränen ja Jenni Moilanen : Oulun luonnon monimuotoisuus . VILMO – Viheralueverkosto ja luonnon monimuotoisuus . Metla ja Oulun yliopisto. 27.11.2013.

Liite 6: Laskennallinen ympäristömeluselvitys 2015.

Liite 7: Hiljaiset alueet 2013. Kartta.

Liite 8: Hiljaiset alueet 2017. kartta.