Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Valitus Pohjois-Pohjanmaan 3. vai­he­maa­kun­ta­kaa­van hy­väk­sy­mis­pää­tök­ses­tä

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry

24.7.2018

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus
pohjois-suomi.hao(at)oikeus.fi

Viite: Maakuntavaltuuston päätös 11.6.2018, 5 § (liite 1)

Asia: Valitus Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan hyväksymispäätöksestä

Vaatimukset

Kaavasta tulee poistaa maankäyttö- ja rakennuslain vastaisina tuulivoimaa koskevat uudet ja ympäristöministeriön 1. vaihemaakuntakaavasta vahvistamatta jättämät, mutta 3. vaihekaavassa uudelleen esitetyt varaukset rannikon merkittäväksi muuttoreitiksi määritellyltä alueelta, joka tulee myös rajauksena (Perämeren rannikkoalue) merkitä kaavakarttaan.

Vaatimus koskee seuraavia seudullisia varauksia: Olhava-Myllykangas-Palokangas, Ii (tv-1 310), Mäkikangas, Pyhäjoki (tv-1 334), Jokela-Tohkoja, Kalajoki (tv-1 337) ja Puskakorvenkallio, Pyhäjoki (tv-1 365) (liite 2). Myös alle 10 voimalan kokonaisuuksia koskevat ei-seudulliset varaukset Kalajoen Kokkokangas, Torvenkylä ja Juurakko, Pyhäjoen Paltusmäki ja Parhalahti itäinen sekä Siikajoen Vartinoja on karsittava kaavasta (liite 2).

Perämeren rannikkoalueella kaikki tuulivoimarakentaminen tulee sijoittaa vain maakuntakaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille ja tuulivoimalat tulee sijoittaa linnuston kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolelle.

Uudet merituulivoimaa koskevat varaukset Siikajoen Seljänsuunmatala itäinen tv-2 204 ja Seljänsuunmatala läntinen tv-2 207 sekä Raahen-Pyhäjoen Ulkonahkiainen tv-2 206 tulee merkitä korkeintaan selvitysaluemerkinnöillä (se).

Lisäksi Kuusamon Maaningan tuulivoimavaraus (tv-1 367) tulee kaavasta poistaa tai merkitä varaus korkeintaan selvitysalueeksi.

Perustelut

Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus (MRL 9 §).

Alueiden käytön suunnittelussa tulee vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää muun muassa 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä ja 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä (MRL 5 §).

Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin (MRL 28 §). Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota myös 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen ja 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihekaavassa merkinnällä tv-1 301 osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisten tuulivoimala-alueiden rakentamiseen. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset asutukseen, maisemaan, linnustoon, luontoon ja kulttuuriympäristöön sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia.

Tuulivoima on tärkeä uusiutuvan energian lähde. Maakuntakaavan tavoitteena on edistää sen hyödyntämistä, kunhan laaja-alaisen tuulivoimarakentamisen ympäristöllinen ja sosiaalinen kestävyys varmistetaan. Kaavassa osoitetaan vähintään 10 voimalan kokonaisuudet. Sen lisäksi on mahdollista rakentaa paikallisia alle kymmenen yksikön voimalaryhmiä. Varauksia 3. vaihemaakuntakaavassa on yhteensä 72, joista 5 sijoittuu merialueelle. Varauksista uusia on 21. Voimaloiden koon kasvu mahdollistaa tuulivoiman rakentamisen käytännössä kaikkialle, kunhan se on sovitettavissa muuhun maankäyttöön. Silti tuulivoimarakentamisen painopiste on edelleen Perämeren rannikolla, kuten kaavaselostuksen kuva nro 9 hyvin osoittaa (liite 3).

Maakuntakaavaselostuksessa määritellylle Perämeren rannikkoalueelle on sijoitettu uusina varauksina seudullisesti merkittävät tuulivoimala-alueet Olhava-Myllykangas-Palokangas tv-1 310 (osin rakennettu, osin rakentamaton), Revonlahti tv-1 379 (rakentamaton), Puskakorvenkallio tv-1 365 (rakentamaton) ja Jokela-Tohkoja tv-1 337 (rakennettu 34 voimalaa). Kohdemerkinnällä en-tv alle 10 tuulivoimalan ei-seudullisia alueita ovat Vartinoja, Parhalahti itäinen, Paltusmäki, Juurakko, Torvenkylä ja Kokkokangas, joita ei ole esitetty maakuntakaavassa, vaan ainoastaan informatiivisina kaavaselostuksen liitekartassa nro 8 (liite 2).

Ympäristöministeriö totesi Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihekaavan vahvistuspäätöksessään 23.11.2015 (liite 4 ), että osoitettaessa tuulivoima-alueita maakuntakaavassa linnuston muuton pullonkaula-alueille ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen ja luonnonarvojen vaalimiseen linnuston osalta. Varaukset (tv-1) Olhava-Myllykangas (310), Mäkikangas (334), Jokela-Tohkoja (337) ja Vartinoja (318) jätettiin siksi maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n vastaisina vahvistamatta. Niinikään tuulivoima-alueiden merkinnät (tv-2) Maakrunnin matala (201), Seljänsuunmatala (204) ja Ulkonahkiainen (206) jätettiin maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n vastaisina vahvistamatta. Merituulivoimavarauksista kohdetta 201 ei enää esitetä uudelleen ja varaus Hoikka-Hiue-Luodeletto tv-2 203 on kumottu linnustoon kohdistuneiden vaikutusten vuoksi.

Kaavoittaja on selvitystensä nojalla karsinut lintujen päämuuttoreitillä sijainneen 1. vaihekaavassa vahvistetun tuulivoimala-alueen, Kalajoen Palokangas (tv-1 342). Samalle alueelle Kalajoelle sijoittuvat edelleen mainitut alle 10 voimalan Kokkokangas, Torvenkylä ja Juurakko. Merkintä Raahen Somerokangas tv-1 322 on kumottu. Siikajoen Revonlahti tv-1 379 korvaa varaukset tv-1 319 ja 320. Revonlahti tv-1 379 on linnuston kannalta toimivampi rajaus kuin aiemmat vahvistetut seudulliset varaukset, joten sitä ei vaadita poistettavaksi.

Pohjanlahden rannikon suuntainen kansainvälisestikin merkittävä lintujen päämuuttoreitti, jota yleisissä suunnittelumääräyksissä kutsutaan Perämeren rannikkoalueeksi, on rajattu selvitysten ja viranomaisten näkemyksen perusteella ja osoitetaan selostuksen kuvassa 11 sekä teemakartassa nro 8 (liite 2). Rajausta ei sen sijaan ole merkitty varsinaiseen kaavakarttaan. Kun se kuitenkin määrittää olennaisella tavalla tuulivoimaloiden sijoittamista mainitulle vyöhykkeelle, rajaus tulee merkitä myös varsinaiseen hyväksymispäätöksen alaiseen vaihekaavakarttaan. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaava esitetään kartalla ja kaavaan kuuluvat kaavamerkinnät ja -määräykset (MRL 29 §).

Kaavan tuulivoimaa koskevien yleisten määräysten mukaan:

”Perämeren rannikkoalueella tuulivoimarakentaminen tulee sijoittaa ensisijaisesti maakuntakaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Tapauskohtaisesti voidaan harkita tuulivoimaloiden sijoittamista myös muille alueille, mikäli se ei merkittävästi lisää tuulivoimarakentamisesta aiheutuvia haitallisia yhteisvaikutuksia asutukseen, maisemaan, linnustoon tai muuhun ympäristöön.

Tuulivoimalat tulee lähtökohtaisesti sijoittaa linnuston kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolelle. Tapauskohtaisesti voidaan harkita tuulivoimarakentamista myös näille alueille, mikäli tuulivoimarakentaminen ei heikennä alueiden linnustoarvoja.

Tuulivoimarakentamista suunniteltaessa on otettava huomioon eri hankkeiden yhteisvaikutukset erityisesti asutukseen, maisemaan ja linnustoon sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia.”

Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevan ohjeistuksen mukaan tuulivoimaloita ei tule lähtökohtaisesti sijoittaa linnuston kanalta tärkeille alueille tai niiden välittömään läheisyyteen. Tapauskohtaisesti voidaan kuitenkin harkita tuulivoimarakentamista näille alueille, mikäli tuulivoimarakentaminen ei heikennä näiden alueiden linnustoarvoja. Harkinnan tulee perustua riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin. Arvioinnissa on huomioitava myös useiden tuulivoima-alueiden yhteisvaikutukset esimerkiksi alueella pesiville ja sen kautta muuttaville linnuille (liite 4). Ensisijainen keino tuulivoimarakentamisen linnustovaikutusten vähentämiseen on tuulivoima-alueiden sijoittaminen linnustoarvojen kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolelle (liite 5).

Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa linnuston muuton pullonkaula-alueille osoitetut varaukset jätettiin vahvistamatta lainvastaisina, kun ei oltu riittävästi kiinnitetty huomiota alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen ja luonnonarvojen vaalimiseen linnuston osalta. Kaavoittaja perustelee varausten esittämistä uudelleen ja uusina varauksina kyseisiä kokonaisuuksia koskevien osayleiskaavojen lainvoimaisuudella sekä Iin-Simon ja Kalajoen-Pyhäjoen alueella vuosina 2014-2017 tehtyjen toteutuneiden tuulivoimapuistojen linnustoseurannan tuloksilla.

Ympäristöministeriön lausunnossa (sivu 83, liite 6) 3. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta (lausuntomateriaali) todettiin kuitenkin, että ”3. vaihemaakuntakaavan esitys sisältää eräitä uusia tuulivoima-alueita tai 1. vaihemaakuntakaavassa esitettyjen alueiden muutoksia ja laajennuksia, jotka sijoittuvat Perämeren rannikon ja merialueen tärkeälle lintujen muuttoreitille. Tarkentuneiden tuulivoiman suunnitteluohjeiden mukaan tuulivoima-alueita ei lähtökohtaisesti tule rakentaa tärkeille lintujen muuttoreiteille eikä muuton keskittymäalueille. Maakuntakaavassa tulee varmistaa, etteivät törmäysriskit kasva merkittävästi eikä muodostu sellaisia lintujen muuttoesteitä, että ne vaikuttaisivat perinteisten levähdysalueiden käyttöön ja Natura 2000 -alueiden lintupopulaatioihin.”

Metsähallitus totesi puolestaan lausunnossaan (sivu 46, liite 6), että ”tuulivoimarakentamista koskevat yleiset suunnittelumääräykset poikkeavat ympäristöministeriön tuulivoiman rakentamista koskevasta suunnitteluohjeesta, sillä kymmenien, ellei jopa satojen voimaloiden rakentamisen mahdollistavat kaavamerkinnät eivät ole tulkittavissa tapauskohtaiseksi rakentamiseksi, vaan ne ovat ristiriidassa ohjeen kanssa. Tuulivoiman näin laajamittaista rakentamista Pohjanlahden rannikon linnuston päämuuttoreitillä tulee vielä arvioida varovaisuusperiaate ja ympäristöministeriön suunnitteluohje huomioon ottaen.”

Valittajat katsovat myös, että kaava on ristiriidassa ohjeiston ja suunnittelumääräystensä kanssa. Vaihemaakuntakaava ei toteuta yleisiä suunnittelumääräyksiään ohjatessaan mittavan määrän tuulivoimarakentamista rannikon päämuuttoreitille ja linnuston ns. pullonkaula-alueille. Ratkaisua ei voi pitää tapauskohtaisena, vaan ylimitoitettuna ja siten lainvastaisena.

Ohjeistoa on myös tulkittu virheellisesti ja selkeän tarkoitushakuisesti. Selvityksissä ei ole arvioitu vaikutuksia alueiden linnustoarvoon, vaan on määritelty laskennallinen arvio törmäysriskistä. Sen perusteella on katsottu, että ”Perämeren rannikko- ja merialueelle voidaan osoittaa tuulivoimarakentamista ilman, että alueen linnustoarvot merkittävästi vaarantuisivat.” Vastineessaan ympäristöministeriölle, Metsähallitukselle ja SLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirille (sivu 75, liite 6) Pohjois-Pohjanmaan liitto toteaa, että ”Perämeren rannikko on valtakunnallisesti yksi merkittävimmistä tuulivoimatuotannolle soveltuvista alueista. Alueelle on toteutettu ja suunnitteilla useita koko maan mittakaavassa suuria tuulivoima- alueita. Päämuuttoreittien määrittely tuulivoimarakentamiselle lähtökohtaisesti soveltumattomaksi on Pohjois-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan vaikeasti perusteltavissa.” Siten kaavoittaja kumoaa oman ilmoituksensa, jonka mukaan tuulivoimarakentamista koskevat yleiset suunnittelumääräykset on muotoiltu linnustollisesti merkittävien alueiden osalta siten, että ne vastaavat tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevaa valtakunnallista ohjeistusta (YM 5/2016). Tuulivoiman kehittäminen on ensisijaista, vaikka se olisi kestämätöntä.

Kuitenkin kaavoittaja myöntää lausuntopalautteessa esitetyt huomiot laajojen tuulivoima-alueiden estevaikutuksesta ja kasvavasta törmäysriskistä huomionarvoisiksi. ”Muun muassa Kalajoella tehty linnustovaikutusten seuranta on osoittanut, että linnut pyrkivät väistämään voimaloita ja että kapeatkin tuulivoima-alueiden väliin jäävät lentokäytävät ohjaavat muuttoa ja ovat siten lintumuuton kannalta merkittäviä. Kokemukset laajamittaisesta tuulivoimarakentamista ja sen kumulatiivisista linnustovaikutuksista ovat kokonaisuutena arvioiden vielä vähäisiä.”

Varovaisuusperiaatetta noudattaen rannikon tärkeälle muuttoreitille ei tule sijoittaa tuulivoimaloita. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa esitettyjä, mutta vahvistamatta jääneitä voimala-alueita ei tule hyväksyä siitä huolimatta, että ne on rakennettu. Mikään lisäselvitys ja väite populaatiotason vaikutusten epätodennäköisyydestä ei riitä perusteluksi sinetöidä lainvastaisesti rakennettuja voimala-alueita. Uudet varaukset tuulivoiman rakentamiseksi rannikon muuttolinnustolle merkittävälle alueelle tulee karsia.

Merialueelle rakentaminen ei ole vielä ajankohtaista. Kaavoittajakin toteaa, että merituulivoiman rakentaminen edustaa tulevaisuuden alueiden käyttöä. Ulkonahkiaisen ja Seljänsuunmatalien kautta muuttaa merkittäviä määriä arktisia vesilintuja (alli, pilkkasiipi, mustalintu), kuikkalintuja ja merimetsoja. Alueelta tehdyt selvitykset ovat vasta alustavia selvitysten laatijoidenkin mielestä, joten ne eivät ole riittäviä varsinaisten varausten tekemiseksi, vaikka maakuntakaavan taso onkin yleisluonteisempi kuin hankkeen edistämiseksi tarvittavat hankekohtaiset selvitykset ja osayleiskaavat. Maakuntakaavoituksessa erityinen velvollisuus koskee yhteisvaikutuksia, jotka muuttoreitin kyseessä ollen ovat ylimaakunnallisia. Toistaiseksi merialueelle tulee merkitä korkeintaan se-varauksia (selvitysaluevaraus). Se on riittävää ennakolta varautumista. Kattavan tietoaineiston pohjalta voidaan vasta tehdä varsinainen päätös merituulivoiman sijoittumisesta, jotta se olisi mahdollisimman haitatonta.

Lintujen valtakunnallisen muuttoreitin takia KHO on hylännyt (9.2.2016, taltio 368) kaikki Kymenlaakson rannikkolinjalle maakuntakaavaan osoitetut tuulivoimala-alueet (9 kpl). Kyseisessä maakuntakaavassa oli osoitettu rannikkoalueelle itä-länsisuuntaisesti peräkkäin yhdeksän tuulivoimaloiden aluetta, joille kaavaselostuksen mukaan oli arvioitu voitavan sijoittaa 5 – 26 voimalaa. Kymenlaakson rannikkoalue on Suomen tärkein arktisten suurikokoisten lintulajien ja suurikokoisten petolintujen muuttoreittien keskittymäalue.

Päätöstä perusteltiin puutteellisilla selvityksillä, josta johtuen riskiarvion tekeminen oli mahdotonta. ”Maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa oli voitava varmistua siitä, että lintujen päämuuttoreiteille tai välittömästi niiden läheisyyteen osoitettavien tuulivoimaloiden toteuttamisesta ei aiheudu sellaisia yhteisvaikutuksia, jotka estäisivät kaavassa Kymenlaakson rannikkoalueelle tarkoitetun tuulivoimaratkaisun toteuttamisen. Tuulivoimarakentamisen yhteisvaikutuksia koskevien selvitysten ja vaikutusten arviointien puuttuessa ei ollut mahdollista arvioida sitä, olivatko valituksen kohteena olevat tuulivoimaloiden alueiden aluevaraukset asianmukaisesti sovitettavissa yhteen luonnonarvojen vaalimiseen liittyvien alueidenkäyttötavoitteiden ja kaavan sisältövaatimusten kanssa. Kun maakuntakaavan tarkoittaman tuulivoimaratkaisun yhteisvaikutukset eivät voineet tulla yksittäisen tuulivoima-alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa riittävästi arvioiduksi, maakuntakaava ei ollut perustunut maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin.”

Perämeren rannikolle sijoittuvissa hankkeissa on joka kerta esitetty selvityksiin viitaten, että suunnitteilla oleva tuulivoimala-alue ei muodosta lintujen muuttoväylälle sellaista estettä, jota linnut eivät kykenisi kiertämään. Jonkin verran päätelmää on tarkistettu ja sen pohjalta esitetään kaksi lentokäytävää isojen kokonaisuuksien halki. Yhteisvaikutuksia on selvitetty seurannoin jälkikäteen, esimerkiksi Kalajoen-Pyhäjoen rannikkoalueella, mutta tuloksia on vasta muutamasta muuttokaudesta ja tilanteesta, jossa voimalakokonaisuuksien rakentaminen on vasta meneillään. Havaintojen mukaan linnut ensisijaisesti pyrkivät kiertämään voimalat, kunhan havaitsevat ne ajoissa. Muuttosuuntaan nähden poikittainkin on rakennettu tuulivoimala-alueita ja myös lähelle tärkeitä levähdysalueita. Niissä tapauksissa linnut lentävät tuulivoimapuiston läpi jatkaessaan muuttoa niiden luontaisiin muuttosuuntiin.

Seurannan perusteella ei voida vielä päätellä rakentamista haitattomaksi. Kalajoen tapaukset osoittavat, että varovaisuusperiaatteen vastaisesti on joka tapauksessa toimittu ja virheitä tehty. Jo rakennetut voimalakokonaisuudet ja uudet varaukset merkitsevät ison rakennusmassan muodostumista vierekkäin ja peräkkäin. Muuttajille pullonkaula-alueiden, kuten ruokailupeltojen, käytön vaikeutuminen on rasite, josta ei vielä ole arvioita. Muutoinkin populaatiotason vaikutuksista on liian vähän tietoa. Törmäysriskiäkin on laskettu yleensä suppealta alueelta, vaikka laskenta pitäisi tehdä koko rannikon muuttoreitiltä. Kun tarkastellaan vain yhden maakunnan tai yhden voimalakokonaisuuden aluetta, törmäysriski jää pieneksi.

Etenkin kun on kyse uhanalaisesta ja/tai taantuvasta lajista, ei päämuuttoreitille tule suunnitella sellaista tuulivoimarakentamista, joka mahdollisesti kokonaisuutena heikentää populaation suojelun tasoa. Perämeren rannikkoa pitkin kulkee monen uhanalaisen lajin erityisen tärkeä muuttoreitti, esimerkiksi taigametsähanhen. Laji on uhanalaistunut viime vuosina ja on uusimman, vuoden 2015 arvion mukaan vaarantunut. Äärimmäisen uhanalainen kiljuhanhi muuttaa myös kyseisellä rannikkoalueella. Kiljuhanhi on laji, jonka yksilöitä ei ole varaa menettää yhtäkään. Vuoden aikana populaatioon kohdistuu suuri määrä pieniä tekijöitä, joiden kumulatiivinen vaikutus voi olla merkittävä. Esimerkiksi 20 tuulivoimaloiden suuraluetta, joiden keskimääräinen kuolleisuuslisä on 0.5 prosenttia, tarkoittaa yhteensä 10 prosenttia lisäkuolleisuutta. Suosituksia ja ohjeita tehdään, jotta pystyttäisiin hallitsemaan populaatiotason vaikutuksia.

Maakuntaliiton tilaamassa selvityksessä ’Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois-Pohjanmaalla’ vuodelta 2016 todetaan myös, ”että metsähanhen, piekanan ja merikotkan koko Suomen puoleisen muuttoreitin varrelle sijoittuvilla tuulivoima-alueilla on mahdollinen törmäyskuolleisuutta lisäävä vaikutus. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti voidaan merikotkasta, piekanasta ja metsähanhesta todeta, että vaikka näyttäisikin siltä, että haitalliset vaikutukset jäävät merkittävää alhaisemmaksi, on pitkäaikaisten maastoseurantahavaintojen puutteessa otettava huomioon mahdolliset, joskin epätodennäköiset, kohtalaiset tai merkittävät haittavaikutukset. Tämän vuoksi suosituksena maakuntakaavan tuulivoimarakentamiselle voidaan todeta, että toistaiseksi on syytä pidättäytyä lisäsuunnittelusta metsähanhen, piekanan ja merikotkan päämuuttoreittien kriittisille kohdille sekä Oulun seudun kerääntymisalueelle. Näiden lajien muutto- ja levähdysalueiden huomioiminen maakuntakaavan jatkosuunnittelussa hyödyttää myös muita maakunnan muuttolintuja, koska huomioitavat alueet sijoittuvat Pohjois-Pohjanmaan rannikon päämuuttoreitille ja tärkeimmälle kerääntymisalueelle. Suositus jättäisi tuulivoimasta vapaan muuttoreitin Kalajoki-Pyhäjoki -väliselle rannikko-osuudelle” (liite 7).

Huomioon on otettava lisäksi, että rannikko on erityinen pesimäalue monelle lajille, muun muassa uhanalaiselle merikotkalle, joka on altis laji törmäämään tuulivoimalan siipiin. Vaihekaavassa usea tuulivoima-alue sijoittuu merikotkalle riskialttiisti. Selvitykset varausten ja rakennettujen voimalaryppäiden kokonaisvaikutuksista lajiin ovat riittämättömiä. Merikotkien törmäysalttiuden takia laajamittainen tuulivoiman lisärakentaminen lajin parhaille esiintymisalueille on katsottu saattavan uhata merikotkapopulaatioita tulevaisuudessa (liite 8).

Kaavan laadinnan yhteydessä tehdyssä linnustoselvityksessä (liite 7) on tutkittu lajikohtaisesti keskeisten lajien laskennallisia törmäysmääriä. Selvityksessä on huomioitu aiemman maakuntakaavan (vaihe 1) tuulivoimala-alueet sekä sen jälkeen esille nousseet uudet hankkeet. Selvitys pohjautuu Birdlife Suomen tekemään selvitykseen ’Lintujen päämuuttoreitit Suomessa’ vuodelta 2014 ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen tietoihin (liite 9). Kaavaratkaisun vaikutuksia arvioitaessa on huomioitu myös olemassa olevien voimaloiden linnuston seurantatiedot (liite 10) . Maakuntaliiton selvityksen mukaan yhteisvaikutukset eivät muodostu merkittäviksi millekään tutkitulle lajille. Toteamme, että merikotkan osalta tiedot pohjautuvat puutteellisiin tietoihin ja mallinnukset epäsopiviin menetelmiin.

Pohjois-Pohjanmaan liiton tilaamassa selvityksessä merikotkan muuttajamäärien on arvioitu olevan 120-330 muuttajaa paikoista riippuen. Raportissa todetaan myös, että uusimpien havaintojen mukaan muuttajamäärät voivat olla suuremmatkin kuin 330/kevät. Lajin käyttäytymisestä johtuen, todellisista lentomääristä on melko vähän luotettavaa tietoa saatavilla.

Normaalit muutontarkkailun menetelmät eivät sovellu merikotkan lentomäärien dokumentoimiseen. Kuitenkin joissakin ympäristövaikutusten arviointimenettelyissä (muun muassa Ramboll 2015/Himangan Torvenkylä-Kokkokangas, Ramboll 2017/Pyhäjoen Puskakorpi) on tehty tarkempia erillisselvityksiä, jotka ovat osoittaneet, että merikotkien lentomäärät ovat selvästi ennakoitua suuremmat, johtuen siitä, että muuttajamäärät voivat olla suurempia sekä siitä, että kotkien lentokäyttäytyminen poikkeaa suoraviivaisesti muuttavista lajeista.

Suoraviivaisen muuttolennon lisäksi lentomääriä kasvattavat kiertelevät esiaikuiset, pesimättömät ja myös pesivät paikalliset linnut, jotka nekin tulee huomioida kokonaisvaikutusarvioissa. Kotkat myös etenevät tyypillisesti kaarrellen hyödyntäen nousevia ilmavirtauksia, mikä lisää lentoaikoja hankealueilla. Rambollin raportissa Torvenkylän-Kokkokankaan tuulivoimala-alueilla arvioitiin kotkien lentävän yhteensä noin 300 tuntia hankealueilla (15 tuntia/neliökilometri).

Maakuntakaavatarkasteluissa käytetyllä läpimuuttajamäärällä (200 kotkaa keväällä ja 200 syksyllä, noin 20 kilometrin muuttoväylällä, suoraviivaisella lennolla oletus maakuntakaavatyössä) lentoajaksi tulee vain noin 0.5 tuntia/neliökilometri. Vastaavasti Puskakorven hankealueella Ramboll arvioi merikotkia lentävän hankealueella yhteensä 280 tuntia (25 tuntia/neliökilometri).

Lentokäyttäytymisestä johtuen merikotkien törmäysarviomenetelmäksi soveltuu huonosti maakuntakaava selvityksessä käytetty Bandin tasomalli. Tarkastelu on tehtävä ns. tilamallilla, jossa törmäysarviota ei tehdä läpimuuttajamäärän perusteella vaan tutkittavaan tilaan sijoittuvan kotkien lentoajan perusteella. Tätä menetelmää käytetään yleisesti kaartelevilla petolinnuilla (liite 11). Kokonaisvaikutusarvioissa on lisäksi aiheellista hyödyntää satelliittikotkadataan perustuvia tutkimustietoja, joita on kehitetty Oulun ja Turun yliopistojen yhteistyönä muun muassa tuulivoimasuunnittelun avuksi (liite 12). Laaditut elinympäristömallit mahdollistavat myös tuulivoima-alueiden riskivertailut.

Myös tarkastelualue on liian suppea tuulivoimala-alueiden aiheuttamien yhteisvaikutusten arvioimiseksi. Em. liiton muuttolintuselvityksessä on esitetty merikotkan rannikon muuttoreitit Suomen rannikolla, mutta törmäystarkastelu on rajattu vain Perämerelle Uudenkaarlepyyn pohjoispuoleisiin tuulivoimala-alueisiin (liite 7, raportin kuva nro 38). Merikotkan pesimisalueille ja muuttoreiteille sijoittuu runsaasti tuulivoimala-alueita myös muiden maakuntien maakuntakaavoissa Merenkurkussa, Selkämerellä ja Suomenlahdella. Myös niiden vaikutukset tulee ehdottomasti huomioida arvioitaessa vaikutuksia Suomen merikotkapopulaatioon.

Tarkempien merikotkaselvitysten tarvetta korostavat myös havainnot kotkien käyttäytymisestä tuulivoimaloiden läheisyydessä. Merikotkien on todettu olevan erityisen riskialtis laji johtuen toisaalta välttämiskäyttäytymisen vähäisyydestä ja em. lentokäyttäytymisestä. Riskialttius on todettu myös Suomessa toteutetuissa tarkkailuissa (FCG 2018). Tarkkailuraportissa todetaan, ”että Kalajoen ja Pyhäjoen tuulivoimapuistojen linnustovaikutusten seurannan perusteella näyttää siltä, että suomalaiseen metsäympäristön rakennettujen tuulivoimapuiston kohdalla metsäkanalinnuilla sekä osalla kaartelevista linnuista, kuten petolinnuilla (erityisesti merikotka) ja lokeilla on suurempi riski törmätä toiminnassa oleviin tuulivoimaloihin.”

Törmäysalttius on myös konkretisoitunut uhrien määränä. Tarkkailluilta neljältä tuulivoimala-alueelta (FCG) on vuosina 2015-2017 löydetty 5-6 voimaloihin törmännyttä merikotkaa, mikä on vuositasolla lähes yhtä paljon kuin mitä maakuntakaavan selvityksessä on arvioitu törmäyksiä tulevan maakunnan kaikista tuulivoima-alueista yhteensä. Todennäköistä on, että merkittävä osa uhreista on jäänyt myös löytymättä. Todennetut törmäykset siis osaltaan kuvastavat selvitysten puutteellisuutta ja alueella liikkuvien merikotkien lentomäärien aliarviointia.

Yhteenvetona toteamme, että Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan rannikon tärkeää muuttoreittiä koskeva kokonaisvaikutusarvio perustuu selkeästi riittämättömiin selvityksiin. Maakuntakaavan keskeinen tehtävä on kokonaisuuden hahmottaminen. Tehtyjen selvitysten perusteella ei voida varmistua siitä, ettei kaavaratkaisu uhkaa luontoarvoja maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla etenkin, kun otetaan huomioon yhteisvaikutukset muiden maakuntien tuulivoimala-alueiden kanssa. Kun varauksia tuulivoiman rakentamiseksi on runsain mitoin, oikeaa lähtökohtaa jättää muuttoreitti ja linnuston pullonkaula-alueet ilman tuulivoimaloita ei ole tarvetta tehdä tyhjäksi.

Olhavan Palokangas (tv-1 310) sijoittuu myös haitallisesti keskelle suojeltavan suokehityssarjan soita. Tuulivoimaloiden rakentaminen teineen ei ole mahdollista aiheuttamatta soille vesitalouden häiriöitä. Suokehityssarja on ainutlaatuinen. Varaus on poistettava suunnittelumääräyksen, maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain vastaisena.

Myös Maaninka tv-1 367 -varaus perustuu riittämättömiin selvityksiin. Maaninka tv-1 367 oli kaavaluonnoksessa selvitysalueena ja ehdotuksessa varauksena. Selvitykset osoittavat muun muassa, että hankkeen vaikutukset maisemaan ovat suuria, eritoten Riisitunturin kansallispuistoon. Haitallisia maisemavaikutuksia lisäisi vielä sähkönsiirtolinja Kitkajärven yli. Ratkaisevaa on, että Metsähallitus on todennut lausunnossaan muun muassa, että linnuston lisäselvitysraporttia koskevien tietojen perusteella Maaningan tuulivoima-aluetta koskevan tv-1 -kaavamerkinnän toteuttamiskelpoisuudesta ei ole varmuutta petolinnustoselvitysten puutteiden takia. Pohjois-Pohjanmaan liitto toteaa vastineenaan Metsähallitukselle 15.1.2018, että liiton näkemyksen mukaan kaavaratkaisu perustuu maakuntakaavatasolla riittäviin selvityksiin ja linnustoarvojen huomioimiseen. Maakuntakaavassa osoitettu tuulivoima-alue ja sen rajaus täsmentyvät kuntakaavassa laadittavien tarkempien selvitysten perusteella. Selvitykset eivät ole kuitenkaan riittäviä viranomaisarvion mukaan. Metsähallituksella on valtakunnallinen seuranta- ja suojeluvastuu uhanalaisista petolintulajeista ja laajin tietämys lajien esiintymisestä ja ekologiasta.

Vaikka tv-alueen rajaus ja muut yksityiskohdat täsmentyvät mahdollisessa yleiskaavoituksessa, maakuntakaavalla on selkeä ohjausvastuu ja siinä tulee varmistua merkintöjen toteuttamis-kelpoisuudesta. Tämä on keskeinen maakuntakaavan sisältövaatimus.

Maaningan tuulipuistohanke tulee merkitä edelleen korkeintaan selvitysalue-varauksena (se-merkintä).

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
Esko Saari   pj, Merja Ylönen, sihteeri

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
Esa Hohtola       Ari-Pekka Auvinen

Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
Juhani Hannila      Kari Koivumäki

[ei liitteitä tässä]

LIITTEET:
Liite 1: Maakuntavaltuuston päätös 11.6.2018, 5 §. Ote pöytäkirjasta.
Liite 2: Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan teemakartta 8: tuulivoima-alueiden tarkistukset suhteessa 1. vaihemaakuntakaavaan ja sähköverkko Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavassa 19.3.2018.
Liite 3: Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan selostus.
Liite 4: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 5 / 2016.
Liite 5: Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa. Suomen ympäristö 6 / 2016.
Liite 6: Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihekaavaehdotuksen lausuntokooste ja vastineet 15.1.2018 ja maakuntahallitus 22.1.2018, 5 §.
Liite 7: Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois-Pohjanmaalla. Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten. Pohjois-Pohjanmaan liitto 2016. pdf
Liite 8: Kirjallisuusselvitys tuulivoimaloiden vaikutuksista linnustoon ja lepakoihin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Energia 27/2017.
Liite 9: Hölttä, H. 2013: Lintujen muuttoreitit ja pullonkaula-alueet Pohjois-Pohjanmaalla.
Liite 10: FCG 2018: Kalajoki-Pyhäjoki tuulivoimapuistot. Linnustovaikutusten seuranta 2017.
Liite 11: Band, W., Madders, M. & Whitfield, D. P. 2007: Developing field and analytical methods to assess avian collision risk at wind farms. Teoksessa: de Lucas, M., Janss, G. & Ferrer, M. (toim.) 2007: Birds and Wind Farms. Risk assessments and mitigation. Lynx editions, Barcelona. s. 259-275. Toimitetaan pyydettäessä.

Liite 12: Balotari Chiebáo, F. 2018c: Spatial behaviour, habitat use and breeding performance of a long-lived raptor in the context of wind energy. PhD Thesis. University of Turku, Finland. –Ser A, tom. 339. Toimitetaan pyydettäessä.