Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Palaute asiakirjasta Vaikuta vesiin – vesienhoidon keskeiset kysymykset jne.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaa piiri ry
PL 326
90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa@sll.fi

2.7.2018

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi

Viite:    Kuulutus POPELY/2569/2017
Asia:    Palaute asiakirjasta Vaikuta vesiin – vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma sekä ympäristövaikutusten arviointi 2022-2027

Vesienhoidon kolmannen kauden, vuosien 2022-2027 aikana vesien tilan tulisi saavuttaa vähintään hyvä ekologinen tila ja pysyvästi. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella painopisteiksi on valittu 1) kuormituksen hallinta, 2) vesistörakentaminen, vesien säännöstely ja kunnostukset, 3) pohjavesien suojelu sekä 4) vesienhoidon vaikuttavuus. Vesienhoitoalueella on lukuisia vesistöjä, joissa on arveltu saavutettavan vaadittu tavoite vasta vuoteen 2027 mennessä. Vesiensuojelutyön tulokset muutoinkin yleensä näkyvät hitaasti ja viiveellä, mikä korostaa pitkäjänteisyyttä.

Kuormitus

Vesienhoitoalueen vesistöjen tilakartta on kaksijakoinen. Länsiosassa on runsaasti keltaista ja ruskeaa, jonkin verran punaistakin, kun taas itäpuoli on vihreää ja jopa sinistä merkkinä erinomaisesta tilasta. Varsinkin Perämereen laskevat eteläiset vesistöt Kalajoelta Temmesjoelle ovat enintään tyydyttävässä, useat välttävässä ja paikoin huonossa tilassa. Maatalous on edelleen suuri kuormittaja eritoten Kala- ja Pyhäjokivarsilla. Valuma-alueelta tuleva kuormitus näkyy rannikkovesissä, jotka niinikään ovat vain tyydyttävässä tilassa. Keskeinen kysymys on, miten vesienhoitoalueen läntisen osan vesistöjen tilaa saataisiin kohennettua. Pysyvämpien ja kestävämpien ratkaisujen löytäminen edellyttää muutoksia maankäyttöön valuma-alueella. Ravinteet tulee saada kiinni ennen niiden päätymistä vesistöihin.

Metsätaloudesta on kehittymässä merkittävin vesistöihin vaikuttava kuormittaja. Se toimii hyvin laajalla pinta-alalla ja yhä intensiivisemmin. Vaikka kaikki esillä olleet uudet hankkeet eivät toteutuisi, varsinkin puuvarantoon pohjaava biotalous joka tapauksessa vahvistuu merkittävästi ja vaikuttaa keskittyvän hyvin lyhytikäisten tuotteiden valmistamiseen.

Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella erityisen keskeinen kysymys on turvemaiden metsätalous, sen jatkuminen ylipäänsä ja siihen liittyvät uudet menettelyt ja metsätalouden piiristä poisjäävät alueet, niiden ennallistaminen passiivisesti tai aktiivisesti. Alueellisissa metsäohjelmissa valitetaan tavan mukaan kunnostusojitusrästeistä, mutta kyseistä yksioikoista viestiä ei tule vesienhoidon asiakirjassa toistaa. Ongelman ytimessä ovat nimenomaan kunnostusojitukset, joiden vesiensuojelu on käytännössä tehotonta. Paras keino onkin välttää kunnostusojitukset. Maanmuokkausta ei tarvita jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa, joka soveltuu turvemaille, sikäli kuin niillä metsätaloutta edelleen harjoitetaan. Puiden haihduttaminen riittää pitämään pohjaveden pintaa sopivalla korkeudella. Kunnostusojitusten välttämistä edellyttävät myös tutkimustulokset, joiden mukaan kuormitus on tähän asti pahasti aliarvioitu. Uusien menetelmien ja käytäntöjen kehittäminen on sikälikin tarpeen, että resurssit korjata aiheutettuja jälkiä vähenevät ja vahinkojen ennalta estäminen on muutoinkin parempi ratkaisu. Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistaminen on vireillä. Jatkossa Kemera-tuet tulee käyttää ympäristönsuojelun edistämiseen.

Turpeenhankintaa varten avataan edelleen jopa uusia kaivoksia. Turvemaiden vesien- ja ilmastokuormituksesta on oleellinen osa kuitenkin vähennettävissä luopumalla turpeenpoltosta. Tavoitteena on leikata neljäsosalla turvemaiden ilmastopäästöjä. Se on helpointa tehdä lopettamalla turpeenpoltto.

Asiakirjassa mainitaan kaivoksen sulkemisen ja jälkihoidon keskeiseksi tavoitteeksi saattaa alue ihmisen terveydelle ja ympäristölle haitattomaan tilaan. Keskeistä on vaatia haitatonta tilaa silloinkin, kun kaivoksen toiminta on keskeytyksissä. Sellainen tilanne vaikuttaa olevan tavanomaista. Kaivoksia perustetaan köyhien esiintymien varaan, metallien hinnat vaihtelevat nopeasti ja kannattavuus heilahtelee. Kaivoksien omistuksia järjestellään uusiksi myös tiuhaan. Ympäristönsuojelu hoidetaan seisokeissa leväperäisesti konkursseista puhumattakaan. Toiminnanharjoittajaa ja muita vastuullisia pitää vaatia huolehtimaan ympäristönsuojelusta, esimerkiksi estämään rikastushiekkakentän kuivumisen ja pölyämisen.

Säännöstely ja kunnostukset

Tavoitteeksi on asetettava vaelluskalojen palaamaan kaikkiin vesistöihin, joissa on aikanaan ollut oma vaelluskalakanta. Joissain vesistöissä, joissa ei ole vaellusesteitä, kyse on usein vedenlaadusta. Tällaisia vesistöjä ovat esimerkiksi Kiiminkijoki, Kuivajoki, Olhavajoki ja Liminkaoja. Joissa, joilla on vaellusesteitä, tulee panostaa luontaisen elinkierron palauttamiseen. Kalatalousviranomaisen Iijoen kalatalousvelvoitteiden muutosta koskevaa vireille laitettua hakemusta tulee tukea. Muutoksella tähdätään kokonaisvaltaiseen ja aikataulutettuun esteiden poistamiseen ja luontaisen elinkierron aikaansaamiseen. Vesilain mukainen prosessi on julkinen ja toiminnallisestikin tavoitteellinen. Lupaprosessissa on myös mahdollista määrätä riittävä, ekologisesti perusteltu virtaama. Tärkeää on niinikään varmistaa alasvaelluksen onnistuminen.

Resurssit

Yksi vesienhoidon keskeisiä kysymyksiä ovat käytettävissä olevat voimavarat, niin taloudelliset kuin asiantuntija- ja tekijäresurssit. Huolimatta mittavista vesienhoitosuunnitelmista ja tavoitteista vesiensuojeluun niitä ei ole sanottavasti osoitettu. Valtion hallinnosta on varsinaista vesiensuojelutekemistä karsittu ja siirretty sitä erilaisten vapaaehtoisuuteen perustuvien yhteisöjen harteille. Vastuiden jakaminen laajemmalle on osaltaan hyvää kehitystä, mutta pelkkä talkooinnostus ei riitä. Asiantuntijaopastuksen tarve oikeastaan vain kasvaa. Vesiensuojelun kohdentumisessa tarvitaan myös suunnitelmallisuutta. Vapaaehtoistyön varassa kunnostus voi olla turhan sattumanvaraista ja jäädä puolitiehen. Myös menetelmien tavoitteen saavuttamiseksi tulee olla oikeita. Rahoituksen varmistamisen tärkeyttä korostaa meneillään oleva hallinnonuudistus, jossa vesiensuojelun edistäminen on osoitettu maakuntahallinnon tehtäväksi.

Esko Saari                                                 Merja Ylönen
puheenjohtaja                                            sihteeri