Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Mielipide Jahotecin biokaasulaitoksen laajennushankkeesta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

21.5.2018

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Ympäristöluvat
kirjaamo.pohjois(at)avi.fi

Viite: Dnro PSAVI/1340/2017

Hakija: Jahotec Oy

Asia: Mielipide biokaasulaitoksen lupahakemuksesta, Liminka

Vaatimus

Lupaa toiminnan laajentamiseksi ei tule myöntää eikä toiminnanaloittamislupaa ennen luvan lainvoimaisuutta, jos hakemusta ei hylätä.

Perustelut

Ympäristölupaa haetaan toiminnassa olevan biokaasulaitoksen kapasiteetin kasvattamiseksi enintään 10 000 tonnista 19 000 tonniin vuodessa. Laitoksella käsitellään kuiva- ja märkämädätyksellä jätevesilietteitä, elintarviketeollisuuden sivutuotteita, teurasjätteitä, kasvibiomassoja, biojätteitä ja lantaa. Mädätejäännös jalostetaan maanparannusaineeksi. Biokaasu hyödynnetään lämpönä ja sähkönä sekä siitä jalostetaan liikennepolttoainetta, biometaania. Biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä CHP-yksikössä. Hakemuksen täydennyksessä (15.1.2018) kuitenkin todetaan, että energiantuotantolaitos on karsittu suunnitelmasta pois.

Hakemuksessa mainitaan, että laitokselle vastaanotettavaksi suunniteltujen raaka-aineiden EWC-koodit on esitetty liitteessä 11. Liite 11 on kuitenkin jätemateriaalien virallinen luettelo. Epäselväksi jää, mitä kaikkia jäte-eriä vastaanotetaan ja mitä ei. Muutoinkin lupahakemuksen sisältö on yleisluonteista ja esittelee alan erilaisia vaihtoehtoisia toimintatapoja. Hakija perustelee yleisluonteisuutta toteamalla, että tarkoituskin on pitää kaikki mahdollisuudet avoimina. Hakija onkin suunnitellut toiminnan laajentamista nyt luvitettavastakin huomattavasti isommaksi laittamalla vireille ympäristövaikutusten arviointimenettelyn. Sen arviointiohjelmasta yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa 15.2.2016 (POPELY/3725/2015). Ohjelmassa esitetyt vaihtoehdot olivat VE1 60 000 tonnia ja VE2 120 000 tonnia. YVA-menettely ei ole kuitenkaan toistaiseksi edennyt ohjelmavaiheesta.

Erilaisten jätemateriaalien, kuten karjanlannan ja puhdistamolietteiden jalostaminen uusiokäyttöön on tärkeä osa sekä jätehuoltoa että uusiutuvan energian tuotantoa. Lopputuotteiden hyödyntäminen on avainasemassa. Asiakirjojen perusteella arvioiden biokaasulle on toistaiseksi ollut vähän käyttöä eikä tuotannon laajennus liity sen kysynnän kasvuun. Laitoksella tuotettu kaasu on käytetty omiin tarpeisiin ja poltettu soihtuna ilmaan. Samantyyppinen käyttö tullee jatkumaan. Liikennepolttoaineen valmistuskin on teoreettisella tasolla. Mädätejäännöksen jatkokäytön kulmakiviä ovat taas materiaalin laatu sekä levitystilan riittävyys.

Jahotecin nykyinen laitos sekä sen suunniteltu laajennus sijaitsevat Temmesjoen varressa Limingan keskustan tuntumassa, mutta maaseutumaisemassa. Alue kuuluu vuoden 1995 valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Limingan lakeus ja on myös ehdotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi päivitettävässä suunnitelmassa. Pohjois-Pohjanmaan lainvoimaisessa 2. vaihemaakuntakaavassa maisema-alueen suunnittelumääräykset edellyttävät, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kehittämisessä otetaan huomioon alueen ominaispiirteet sekä turvataan maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Maisema-alueella tulee edistää peltojen, niittyjen ja muiden avoimien maisematilojen säilymistä. Uudis- ja täydennysrakentamisen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeutumiseen sijainniltaan ja rakennustavaltaan maisemaan.

Oulun seudun yleiskaavassa alue on osoitettu merkinnällä MA, maisemallisesti arvokas peltoalue, joka on tarkoitettu pääasiassa maatalouskäyttöön. Maisemallisesti merkittävälle viljelyalueelle voidaan rakentaa maatalouskäyttöön tarkoitettuja rakennuksia ja rakennelmia. Laajeneva biokaasulaitos on kuitenkin teollisuuskompleksi, joka ei vastaa kaavan tarkoittamaa maaseutumaisemaa ylläpitävää maankäyttöä. Myös liikennepolttoaineen valmistukseen ja jakeluun sijaintipaikka on liian ahdas.

Mädätejäännös aiotaan hyödyntää joko sellaisenaan tai jatkojalostaa useammaksi eri tuotteeksi. Mädätteen varastoallas on katettu ja hajukaasut todetaan kerättävän käsittelyyn. Nykyisessä laitoksessa mädätteen varastoallas on sijainnut pellolla tuotantolaitosten vieressä ja on ollut avoin (liite 1). Kuvasta käy ilmi, että syyskuussa piripinnassa olleen altaan neste selvästi kupli, joka oli merkki hapettomissa oloissa edelleen jatkuvasta mätänemisestä ja metaanikaasun muodostumisesta. Prosessi vaikutti silloin puutteellisesti toimivalta. Uudessa suunnitelmassa toki on ehdotuksia kuivatus- ja rejektivesien käsittelymenetelmiksi. ”Nestejae voidaan hyödyntää sellaisenaan tai siitä voidaan erotella ravinteita. Rejektivesi voidaan käyttää prosessissa teknisenä vetenä tai se voidaan syöttää puhdistettuna puhdistamolle myöhemmin tehtävän viemäröintisopimuksen sallimien raja-arvojen puitteissa. Syötteen laadusta ja prosessiratkaisusta riippuen arvioidaan kuivattua mädätettä syntyvän 7000 t/v sekä nestejaetta 12000 t/v.”

Jälkikompostointi tehdään katetussa tilassa hallissa, jossa ”muodostuvat kaasut voidaan johtaa biosuodattimeen käsiteltäväksi.” Materiaalin – enintään 700 tonnia – jälkikypsytys tehdään kuitenkin ulkona kentällä noin 2-3 kuukauden ajan. Sen hajupäästöistä ei ole arviota. Aumakompostien hajuhaitoista on runsaasti kokemusta ja siksi niistä on pääsääntöisesti pyritty siirtymään muihin menetelmiin. Lähimmät naapurit ovat parin sadan metrin päässä ja kuten hakemuksestakin käy selville, nykyisenkin laitoksen hajuhaitoista on toistuvasti valitettu.

Laitoksen hyötysuhde on nykyiselläkin kapasiteetilla vaikuttanut olevan huono ja toiminnassa on esiintynyt palautteen mukaan paljon ongelmia, joista on aiheutunut iso rasite naapureille. Ehkä tilanpuutteen takia lietteitä on esimerkiksi levitetty vielä syyskuussa (suullinen tieto) lähiseudun pelloille. Maa ei ollut tuolloin vielä jäässä, mutta ravinteet eivät myöskään tule enää näin myöhäisessä vaiheessa kasvien käyttöön, joten mädätysjäännöksessä olevien ravinteiden huuhtoutumisen vaara on suuri.

Hulevedet johdetaan liitteen 28.2 ojan kautta Temmesjokeen. Muutoin ei hakemuksen mukaan synny jätevesipäästöjä ympäristöön. Hulevesien pitoisuuksista ei ole tietoa. Hakemuksessa päästöt arvioidaan hyvin vähäisiksi. Epäselväksi jää, onko hulevesille joitain vesiensuojelutoimenpiteitä ennen purkupistettä.

Temmesjoen ja Ängesleväjoen ekologinen tila on välttävä ja Tyrnäväjoen tyydyttävä. Paineet aiheutuvat pääosin maataloudesta. Ravinnekuormitusta on tarvetta vähentää yli 50 prosenttia nykyisestä tasosta. Temmesjoen alaosalla fosforikuormitusta tulisi saada vähennetyksi yli puoleen nykyisestä, jotta joen keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus alenisi tasolle 40 μg/l, joka sekin on vielä korkea luku. Mikäli vesiensuojelutoimet purevat, tyydyttävä ekologinen tila saavutetaan vuonna 2021 ja hyvä ekologinen tila vasta vuonna 2027, joka onkin viimeinen lainmukainen takaraja tavoitetilan saavuttamiseksi.

Ympäristölupaa ei tule myöntää. Hakemus on hyvin puutteellinen. Toiminnanharjoittaja ei ole riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista, joten ympäristönsuojelulain 6 §:n selvilläolovelvollisuus ei täyty. Sijaintipaikka on myös suunniteltuun toimintaan sopimaton ja lain 11 §:n vastainen.

Jos lupa kuitenkin myönnetään, toiminnanaloittamislupahakemus on hylättävä. Hankkeella ei ole mitään perusteltua tarvetta saada lupa toimia ennen lainvoimaisuutta. Lupa heikentäisi muutoksenhakuoikeutta.

Esko Saari
puheenjohtaja

Merja Ylönen
sihteeri

[ei liitettä tässä]

Liite 1: Mädätteen varastoallas.jpg. Kuva otettu 7.9.2016 (Merja Ylönen)