Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Valitus Oulun Hietasaaren kaupunginosaa koskevasta asemakaavan ja tonttijaon muutoksesta (564-2242, Vaaskiventie, Hietasaaren kau­pun­ki­vil­je­ly­alue)

Hietasaaren Vaaskiventien asemakaavamuutoksesta valitus 8.2.2017

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
PL 326
90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry
PL 326
90101 Oulu
esaalto(at)hotmail.com

Oulun Hietasaaren palstaviljelijät ry
Kalle Hellström
kpo.hellstrom(at)gmail.com

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
PL 3000
90014 Oulun yliopisto
pply(at)pply.fi

Hietasaaren-Toppilansaaren asukasyhdistys ry
Katja Lehtola
katja.lehtola(at)gmail.com

8.2.2017

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus
PL 189
90101 Oulu
pohjois-suomi.hao(at)oikeus.fi

Viite: Oulun kaupunginvaltuuston päätös 9.1.2017 (liite 1)

Selvitys valitusajasta: valitusaika päättyy 13.2.2017 (liite 2)

Asia: Valitus Oulun Hietasaaren kaupunginosaa koskevasta asemakaavan ja tonttijaon muutoksesta (564-2242, Vaaskiventie, Hietasaaren kaupunkiviljelyalue)

Vaatimus

Kaupunginvaltuuston päätös hyväksyä Hietasaaren kaupunginosan asemakaavamuutos on kumottava lainvastaisena.

Perustelut

Kaavamuutos on seurausta ns. Nallikarin kaavan (Holstinsalmentie, Vellamontie, Nallikarinranta, kaavatunnus 564 – 1976) maankäyttöratkaisuista. Kaava on tullut vireille yhdyskuntalautakunnan päätöksellä 25.11.2014 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä vuodenvaihteessa 2014-2015.

Asemakaavamuutos on ylimitoitettu ja epätarkoituksenmukainen. Maankäyttö- ja rakennuslain (5.2.1999/132) sisältövaatimukset (54 § ja 73 §) eivät täyty, vaan päinvastoin muutoksella aiheutetaan merkittävä heikennys Hietasaaren kaupunginosan maankäyttöön, kaupunkilaisten elinympäristön laatuun ja monimuotoisuuden vaalimiseen. Ottaen huomioon myös Nallikarin kaavan ja Vaaskiventien kaavan yhteisvaikutukset Hietasaaren kaupunginosan maankäytön ”kehittämiseksi” esitetyt varaukset ovat vastoin maankäyttö ja rakennuslain sisältövaatimuksia.

Voimassa olevassa asemakaavassa alue on osoitettu pääosin urheilu-, retkeily-, ulkoilu- ja virkistysalueeksi, jolla sijaitsee myös yhdeksän vanhaa huvilapihapiiriä rakennuksineen. Pääosa kaavamuutosalueesta sisältyy valtakunnallisesti merkittävään Hietasaaren huvila-alueeseen (RKY2009).

Seudullisesti merkittävä viher- ja virkistysalue

Maakuntakaava ja yleiskaava ovat asemakaavan laadinnassa ohjeina. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa, joka on hyväksytty ympäristöministeriössä vuonna 2005, Hietasaaren alue on seudullisesti merkittävää retkeily-, ulkoilu-, urheilu- ja virkistysaluetta (V). Alue on luokiteltu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi. Maakuntavaltuuston 7.12.2016 hyväksymässä 2. vaihemaakuntakaavassa Hietasaaren alue on virkistysaluetta V (liite 3). Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä, viheralueverkoston kannalta tärkeitä retkeily-, ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalueita. Alueita koskee MRL:n 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus.

Vaihemaakuntakaavan merkintään (liite 4) liittyvien suunnittelumääräysten mukaan alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilymiseen sekä alueen maankäyttöä suunniteltaessa alueen eri käyttömuotojen tarkoituksenmukaiseen yhteensovittamiseen. Samantyyppinen suunnittelumääräys sisältyy myös 2. vaihekaavaa edeltävään maakuntakaavaan. Maakuntakaavan ohjausvaikutus on painottanut ja painottaa pitkäjänteisesti virkistyskäytön ja ympäristön erityispiirteiden turvaamista.

Oulun kaupunginvaltuuston (18.4.2016) hyväksymässä uuden Oulun yleiskaavassa asemakaavoitettava Vaaskiventien ympäristö on merkitty virkistysalueeksi V, joka varataan yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Virkistystä ja ulkoilua palveleva rakentaminen on sallittua. Lisäksi asemakaavan muutosalueella on yleiskaavassa merkintä RA-1/s, jonka mukaan alue on varattu yhteisöjen virkistys- ja koulutuskäyttöä palveleville loma-asunnoille ja kokoontumistiloille ja RP-merkintä, jolla osoitetaan siirtolapuutarhalle varattua aluetta.

Asemakaavan muutoksessa (liite 5) huvilapihapiirit osoitetaan huvilarakennusten korttelialueiksi (RA-2). Tonttien kerrosala on pääosin 160 + t50. Käyttötarkoitusmerkinnän mukaan huviloiden

pääasiallinen käyttötarkoitus on yleinen tai yhteisöjen loman- ja vapaa-ajankäyttö sekä koulutuskäyttö. Myös toiminnan tai kunnossapidon kannalta tarpeellinen sivuasuntotyyppinen asuinkäyttö (alle 80 kem2) on mahdollistettu.

Säilytettävien huvilapihapiirien täydennykseksi on osoitettu neljä tonttia ympäristöä ”eheyttävään” täydennysrakentamiseen. Täydennysrakentamista osoitetaan Vaaskiventien ohella Jähtikujalle, mikä tarkoittaa käytännössä omakotiasumisen lisääntymistä Hietasaaressa. Jähtikujan tontit sijoittuvat nykyisin puustoiselle metsäalueelle, joka luontoselvityksen mukaan on huomattava puuryhmä. Vaaskiventien varren siirtolapuutarha-alueelle (RP) on mahdollista sijoittaa noin 30 siirtolapuutarhamökkiä yhteisjärjestelyineen. Alueelle osoitettu kerrosala on yhteensä 1200 kem2. Jousiammuntakentälle mahdollistetaan harjoitushallin rakentaminen.

Muilta osin Hietasaarentien läntinen puoli alue säilyy urheilu-, retkeily-, ulkoilu- ja virkistyskäytössä nykyisine ulkoilupolkuineen ja ratsastusreitteineen. Pääosa siitä osasta Hietasaarta on kuitenkin asemakaavarajauksen ulkopuolella. Voimassa olevassa muutoksenalaista aluetta koskevassa asemakaavassa Vaaskiventien puoleinen osa on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi (VU-2) ja muilta osin retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR-1). Hietasaarentien itäpuolinen Salasalmenpuisto on lähivirkistysaluetta (VL). Palsta-aluetta voi luonnehtia puolijulkiseksi tilaksi, jolla toimiminen edellyttää kuitenkin maan vuokraamista. Siirtolapuutarha sen sijaan on kokonaan yksityistä tilaa.

Hietasaaren voimassa olevassa kaavassa Salasalmenpuiston lähivirkistysalueeksi merkityllä alueella olevia rakennuksia Vaaskiventien 1 ja 3 ei ole purettu kaavan toteuttamiseksi. Rakennukset ovat olleet viime vuodet tyhjillään. Kaavassa kyseisille tonteille esitetään muutosta uudisrakentamisen mahdollistamiseksi. Arviointiselostuksessa olevan palautteen mukaan tontit on varattu Oulun Metsänkävijäin Tuki ry:lle, joka on Oulun alueella toimiva partiotoiminnan tukiyhdistys. Tonteille on suunnitteilla alueellisen ja kansainvälisen partiotoiminnan toimintakeskus, Oulun Partiotalo. Siten tonteille on suunnitteilla uudisrakentamista yhteisöjen käyttöön ja osin asuinkäyttöön, mikä tarkoittaa lähivirkistykseen osoitetun alueen supistamista. Toimintakeskuksen vaikutuksia ei ole selvitetty eikä kaavoituksessa otettu huomioon. Luonto- ja maisemaselvityksen mukaan Salasalmen lähivirkistysalue on huomattavan monimuotoinen ja tärkeä luontokohde.

Selvitysten puutteellisuus ja olennaisen tiedon sivuuttaminen

Uuden Oulun yleiskaavaan liittyvässä ”Oulun viheralueverkosto ja luonnon monimuotoisuus -suunnitelmassa VILMO” (liite 6) Hietasaari on osoitettu kuuluvaksi Oulun kaupungin keskuspuistoalueelle, joka on keskeistä virkistysaluetta, johon muut maisemarakennetta jäsentävät viheryhteydet johtavat. VILMO:n mukaan Oulujoki ja suisto – alueen jatkosuunnittelussa huomioitavia piirteitä ovat muun muassa merkittävä ja monipuolinen virkistysalue, maisemallisesti ja kulttuurisesti arvokas alue sekä monimuotoinen luonnon ja kulttuurihistorian rantavyöhyke.

Vaikutusalue on rajattu liian suppeaksi. Vaaskiventien asemakaava-alue rajautuu Vaaskiventiehen ja kaavan vaikutusalue Kaljaasintiehen ja siitä edelleen Mustasalmen suulla olevalle sillalle. Nallikarin kaava-alue ei kuulu vaikutusalueeseen puhumattakaan Toppilansaarta tai Suur-Tuiraa.

Osa Vaaskiventien kaavaan esitettävistä muutoksista on suora seuraus Nallikarin kaavasta. Sen pysäköintialueen ja huvi- ja viihdepalvelujen PV-korttelin alta siirrettävien palstaviljelyalueiden 1 ja 2 korvaamiseksi esitetään Vaaskiventien kaavassa raivattavaksi palstaviljelylle alue, jolla nykytilassaan kasvaa varttunut metsä.

Palstojen raivaamista lähes 60-vuotiaaseen mäntyvaltaiseen metsään on perusteltu sillä, että alue on ollut sotien jälkeen vielä peltoa. Väite vanhasta pellosta on harhaanjohtava ja siltä osin asiasta päättäville (lautakunta, kaupunginhallitus, kaupunginvaltuusto) on annettu valmisteluteksteissä ja esittelyissä väärää tietoa, joten tehty päätös viljelypalstojen siirtämisestä ei perustu oikeaan tietoon.

Alueelta otetusta ilmakuvasta vuodelta 1947 havaitsee, että alue on ollut niukkakasvista ja aromaista aluetta. Rannalla on laidunnettu karjaa, mikä on osaltaan pitänyt puita ja pensaita kurissa. Muutamien niittyjen kasvua on ilmeisesti koetettu parantaa ojittamalla. Myös heinää lienee alueelta kerätty. Alue on niin matalalla, (lähes kokonaan alle 2,5 m mpy), että vielä ennen sotia korkeimmat merivedet ja joen kevättulvat ovat nousseet sinne. Vuoden 1947 ilmakuvasta näkyykin, että tuolloin suuri osa alueesta on jätetty niittämättä ilmeisesti niukan tuoton vuoksi. Tämän jälkeen maankohoamisen myötä alue on kohonnut ja karkea hiekkamaa on jäänyt vaille vettä ja ravinteita. Tuottamattomana peltoviljelyyn alue on istutettu männylle 1950-luvun lopulla.

Nyt alueen maaperä on karua hiekkaa. Kaavan laatija ei ole osoittanut riittävän selvästi, että uudesta palstaviljelyalueesta saadaan kunnostettua kohtuullisella työllä viljelyyn kelvollinen alue. Valmistelusta vain todetaan, että alueelta on otettu maaperänäytteet. Valittajien näkemys on, että Vaaskiventien eteläpuolelle raivattava uusi palstaviljelyalue ei ole lähtökohtaisesti huvipuiston alle jäävien palstaviljelyalueiden Hietasaari 1 ja 2 veroinen. Pellon raivaus ei myöskään ole ennallistamisesta. Sitä on alueen jättäminen luonnontilaistumaan maankohoamisrannikolle tyypilliseksi vyöhykkeiseksi luontotyyppien mosaiikiksi.

Nallikarin kaavassa nykyisille palstaviljelyalueille on osoitettu kaupallisia toimintoja maankäytön tehostamiseksi. Kun huvipuiston ja pysäköinnin sekä urheiluhallirakentamisen sopivuus osittain RKY 2009 -alueen sisälle ja osittain viereen on kyseenalaista, kaavan toteuttamiskelpoisuus on varmentamatta, mikä osaltaan edellyttää Vaaskiventien kaavamuutoksen hylkäämistä.

Vaaskiventien asemakaavoitusta varten laaditussa luonto- ja maisemaselvityksessä (liite 7) todetaan muun muassa, että ”kasvirunsaus kertoo monipuolisesta ja vaihtelevasta ympäristöstä. Se merkitsee myös hyönteisrunsautta ja se taas ilmenee lintujen korkeina parimäärinä.” Sen mukaan kaupunkien arvokkaiden kulttuurimetsien tyypittelyyn ei ole alueen luontoon perustuvia luokitteluja, mutta Vaaskiventien eteläpuolinen yhtenäinen metsäalue ei sovellu intensiiviseen rakentamiseen omalaatuisuutensa ja poikkeuksellisen rehevyytensä takia. Selvityksessä suositellaan, että metsiä hoidetaan puistomaisena virkistysalueena. Vaaskiventien metsiä voidaan säästää arvokkaana kulttuuriluontotyyppinä ja erikoisena lehtomuuntumana. Metsissä on säilytettävä myös poikkeuksellisen kerroksellinen latvusto. Säilytettäviä metsäalueita tulee hoitaa riittävän tiheinä, jotta suurruohostot eivät saa liikaa alaa. Alueiden on oltava riittävän laajoja, jotta metsiköillä on sekä sydänosa että reunaosat. Osaan metsiköistä annetaan kehittyä lahopuustoisia lehtoja.

Vuoden 2010 linnustoa koskevan uhanalaisarvion mukaan suunnitellun kaavamuutoksen vaikutusalueelta Birdlife Suomen Tiira-lintuhavaintopalveluun tallennetuista havainnoista uhanalaisia lintulajeja tai EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lintulajeja oli seuraavasti: (erittäin uhanalainen tai vaarantunut, silmälläpidettävät, alueellisesti uhanalaiset ja direktiivin liitteen 1 lintulajit) pyy (liite 1), ampuhaukka (liite 1, tylli (liite 1, alueellisesti uhanalainen), huuhkaja (liite 1), hiiripöllö (liite 1), varpuspöllö (liite 1), viirupöllö (liite 1), lapinpöllö (liite 1), helmipöllö (liite 1, silmälläpidettävä), harmaapäätikka (liite 1), palokärki (liite 1), valkoselkätikka (liite 1, erittäin uhanalainen), pohjantikka (liite 1), kivitasku (vaarantunut), sirittäjä (silmälläpidettävä), lapintiainen (alueellisesti uhanalainen), järripeippo (alueellisesti uhanalainen), punavarpunen (silmälläpidettävä), pohjansirkku (vaarantunut).

Monipuolisen linnuston ja huomionarvoisten lintulajien runsauden takia on erittäin tärkeää, että kaikkia Hietasaaren maankäytön muutoksia suunniteltaessa laaditaan perusteellinen ja ajantasainen linnustoselvitys. Hyvin tehdyn linnustoselvityksen avulla lintujen kannalta arvokkaimpia alueita pystyy kehittämään vielä paremmiksi lintujen elinympäristöiksi ja voimakkaammin elinympäristöjä muuttava rakentaminen keskittää uhanalaisille ja muille huomionarvoisille lintulajeille vähemmän tärkeisiin paikkoihin.

Vaikka Vaaskiventien kaavoituksen yhteydessä on laadittu asiallinen linnustoselvitys, siinäkin on kuitenkin käytetty uhanalaisluokitusta vuodelta 2010, jolloin uhanalaisia lajeja oli vähemmän kuin viimeisimmässä 2015 tehdyssä uhanalaisluokituksessa (liite 8). Uusimman uhanalaisarvioinnin mukaan kaava-alueella havaituista lajeista uhanalaisia ovat aiemmasta poiketen hömötiainen, isokoskelo, taivaanvuohi, punatulkku ja viherpeippo ja silmälläpidettäviä haarapääsky ja punavarpunen. Kaavoitusprosessi on ollut pitkä, mutta kaavamuutokset ovat siksi rajuja, että menettelyn kuluessa on myös luontoselvityksiä tarpeen päivittää ja käyttää hyväksi viimeisintä tietoa.

Kaava-alue on kuulunut myös valkoselkätikkapariskunnan reviiriin viime syksystä alkaen. Valkoselkätikka on luonnonsuojeluasetuksen mukainen erityisesti suojeltava uhanalainen laji. Luonnonsuojelulain 47 § mukaan: ”Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty.” Valkoselkätikkapareja on Pohjois-Pohjanmaalla tiedossa viisi muuta paria (Pyhäjoella, Raahessa, Lumijoella). Siten Hietasaaren valkoselkätikkaparin esiintymispaikkaa voi pitää lajin säilymiselle tärkeänä. Luonnonsuojelulain mukaan ELY-keskuksen tehtävänä on rajata esiintymispaikat ja varmistaa, että esiintymispaikkaa ei heikennetä. Ollaanko asemakaavoituksessa oltu tietoisia Hietasaaren Mustasalmen ja Vaaskiventien seudun valkoselkätikkaparista ja onko sen suojelun tarpeesta neuvoteltu ELY-keskuksen kanssa, jää epäselväksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä todetaan, että kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset.

Metsien säästämistä on vaadittu laajasti kansalaispalautteessa. Asiantunteva ja kansalaispalautetta tukeva luontoarvoselvityskin on jätetty ottamatta huomioon ja on toimittu päinvastoin kuin neuvotaan ja suositetaan, mikä johtuu osittain Nallikari-kaavaan liittyvistä linjauksista, sopimuksista ja lupauksista. Sen seurauksena ja myös itsetarkoituksellisesti Vaaskiventienkin kaavamuutos edustaa voimaperäistä maankäytön kehittämistä, mikä on iso muutos nykyiseen maankäyttöön. Arviointi tehostamisen vaikutuksista kuitenkin puuttuu. Puute koskee varsinkin ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia.

Raivattavaksi esitetty alue on kantakaupungin merkittävin ja helposti lihasvoimin saavutettava lähivirkistysmetsä. Kyseessä on myös ainoa lähivirkistysmetsä. Kaavoittajan mielestä Nallikarin kaavasta (Kaavatunnus 564-1976) laadittu sidosryhmäselvitys kattoi Vaaskiventienkin alueen kaavan. Selvitys oli kuitenkin tehty jo syksyllä 2014, ennen Vaaskiventien kaavan vireillepanoa, eikä siinä käsitelty Hietasaaren aluetta kokonaisuudessaan eikä esimerkiksi lähivirkistysmetsää ollenkaan.

Meluvaikutukset Mustasalmen eteläpuolella

Melu on ympäristönsuojelulain tarkoittama ympäristöä pilaava päästö, josta aiheutuu muun muassa terveyshaittaa ja ympäristön yleisen viihtyisyyden ja ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltumisen vähenemistä sekä yleisen tai yksityisen edun loukkaamista. Jos toiminnasta saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, sille ei voi saada lainvoimaista ympäristölupaa.

Nallikarin kaavaa varten laadittiin laskennallinen ja kirjallisuuteen perustuva ympäristömeluselvitys 2015 (liite 9). Meluselvityksessä eritellään kaikkien Kalevala-teemapuiston laitteiden meluvaikutukset erikseen, mutta niiden yhteenlaskettua vaikutusta ei esitetä. Meluselvitys osoittaa, että huvipuiston laitteiden ääni ja ihmisten kiljunta yhdessä leviävät meluna laajalle. Nallikarin kaavaselostuksessa todetaan, että päiväaikainen yleinen melutasojen ohjearvo 55 dB ei ylity kuin parilla huvilalla. Ne sijaitsevat kyseisen kaavan alueella. Kuten selvityksessä voi havaita, melu leviää koko Hietasaaren alueelle ja koskee siten suurimassa määrin myös Vaaskiventien kaava-aluetta. Sitä paitsi loma-asumiseen käytettävillä alueilla melun ohjearvo on 45 dB. Se ylittyy selvästi kyseisiin tarkoituksiin osoitetuilla alueilla.

Meluvaikutusten jättäminen huomiotta on virhe. Melu on vahvasti ristiriidassa Vaaskiventien kaavamuutosalueelle suunnitellun maankäytön kanssa. Oulun meluntorjuntasuunnitelmassa (liite 10) Hietasaari on pääosin keskimelutasoltaan 35-40 dB:n vyöhykettä.

Asemakaavan muutokset ovat liian suuria ja sekä yleisen että yksityisen edun vastaisia. Asemakaavoituksessa Hietasaari on pilkottu pieniin palasiin, josta on aiheutunut myös muutosten ketjuuntuminen. Hietasaaren maankäyttöä ei tule ”kehittää” erillisinä asemakaavoina eikä hankekaavoina yksittäisten toimijoiden esitysten pohjalta. Oulujoen suiston ja sen osana Hietasaaren maankäyttöä on selvitettävä ja suunniteltava kokonaisuutena ja lähtökohdiltaankin vuorovaikutteisesti. Sitä edellyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavan, asemakaavan ja ranta-asemakaavan sisältövaatimusten noudattaminen.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
Esko Saari pj Merja Ylönen sihteeri

Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry

Esa Aalto pj Iita Tiusanen sihteeri

Oulun Hietasaaren palstaviljelijät ry
Kalle Hellström pj Niina Jortikka varapuheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry

Esa Hohtola pj Ari-Pekka Auvinen suojelutoimikunnan puheenjohtaja

Hietasaaren-Toppilansaaren asukasyhdistys ry

Katja Lehtola varapuheenjohtaja Lauri Louhivirta sihteeri

[Huomio! Loppuvuodesta 2018 toteutuneen nettisivu-uudistuksen vuoksi liitteitä ei ole tässä!]

LIITTEET

Liite 1: Valituksenalainen Oulun kaupunginvaltuuston päätös 9.1.2017 (Ote Kaupunginvaltuuston 09.01.2017 pöytäkirjasta. PDF)

Liite 2: Selvitys valitusajasta: Oulun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt päätöksellään 9.1.2017 § 17 oheisen asemakaavan muutoksen: Asemakaavan muutos 564-2242, Hietasaaren kaupunginosa (Vaaskiventie), Hietasaaren kaupunkiviljelyalue. Valitusajan päättymispäivä on 13.2.2017.

Liite 3: Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava, karttalehti 2

Liite 4: Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan merkinnät ja määräykset

Liite 5: Kaavaselostus

Liite 6: Katja Kangas, Anne Tolvanen, Mari Keränen ja Jenni Moilanen : Oulun luonnon monimuotoisuus . VILMO – Viheralueverkosto ja luonnon monimuotoisuus . Metla ja Oulun yliopisto. 27.11.2013.

Liite 7: Hietasaaren Vaaskiventien luonto- ja maisemaselvitys 2015 . Plaana ja Natans Oy.

Liite 8: Juha Tiainen, Markku Mikkola-Roos, Antti Below, Aili Jukarainen, Aleksi Lehikoinen,

Teemu Lehtiniemi, Jorma Pessa, Ari Rajasärkkä, Jukka Rintala, Päivi Sirkiä ja Jari Valkama : Suomen lintujen uhanalaisuus 2015. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki 2016.

Liite 9: Laskennallinen ympäristömeluselvitys 2015

Liite 10: Oulun kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018