Kontiosuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kuusamo
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
12.12.2011
PSAVI
Ympäristöluvat
kirjaamo.pohjois(at)avi.fi
Dnro PSAVI/27/04.08/2011
Hakija Rasepi Oy
Asia Kontiosuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kuusamo
Vaatimus
Rasepi Oy:n lupahakemus kuivattaa Kontiosuon noin 70 hehtaarin suuruinen alue turpeennoston aloittamiseksi tulee hylätä.
Suon kuivatus aiheuttaisi ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2) ja 4) kohtien vastaista merkittävää ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa ja erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Pilaantumisen vaaran vuoksi hanke on myös vesienhoitolain ja ympäristönsuojelulain 50 ja 6 §§:n vastainen. Lupa rikkoisi mahdollisesti myös luonnonsuojelulakia ja olisi siten ympäristönsuojelulain 41 §:n vastainen.
Jos hanke saa luvan, sille ei tule myöntää toiminnan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta (YSL 101 §).
Perustelut
Kontiosuon läntinen osa on ojittamatonta ravinteikasta suota (hankkeen lohko 1 ja osittain lohko 2), joka kattaa hankkeen pinta-alasta kaksikolmasosaa. Se osa on säilyttänyt kasvillisuuskartoituksen tietojen mukaan hyvin luonnontilansa ja luontoarvonsa. Kontiolammen laskeminen on kuivattanut jonkin verran suon luoteista kolkkaa, mutta se ei ole heikentänyt suon vesitaloutta eikä merkittävyyttä aapasuona.
Luontokartoitus suon ojittamattomalta länsiosalta on laadittu 18.7.2004. Kartoitus on koskenut kasvillisuustyyppejä ja putkilokasvi- ja sammallajeja. Suo on meso-eutrofinen eli erittäin rehevä. Siitä seuraten sekä suotyypit että lajisto ovat edustavia. Pohjoisboreaalisellakin kasvillisuusvyöhykkeellä, johon Kontiosuo kuuluu, ravinteikkaimpien soiden, lettojen, tila on eniten heikentynyt. Kontiosuo sijaitsee sitä paitsi Etelä-Kuusamossa varsinaisen Kuusamon lettokeskuksen ulkopuolella, missä letot ovat harvinainen luontotyyppi.
Letoissa ei ole yhtään säilyväksi arvioitua tyyppiä, todetaan Suomen luontotyyppien uhanalaisuus -selvityksessä (Suomen ympäristö 8/2008). Kontiosuolta määritetty lettoräme on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) pohjoisboreaalisella alueella ja koko maassa, mutta Etelä-Suomen osa-alueella äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) ja rimpiletto vastaavasti silmälläpidettäväksi pohjoisboreaalisella vyöhykkeellä, mutta Etelä-Suomen osa-alueella äärimmäisen uhanalaiseksi. Rimpiletot on myös vastuuluontotyyppi. Lettonevat ovat pohjoisboreaalisella alueella silmälläpidettävä suotyyppi, koko maassa vaarantunut ja Etelä-Suomessa äärimmäisen uhanalainen.
Metsäpalvelu Salmelan 31.5. tehdyksi esitetty linnuston inventointi ei ole asianmukainen. Sitä ilmeisesti paikannut linnustoselvitys ajoittuu liian myöhäiseen ajankohtaan kattavan kartoituksen tekemiseksi. Siitä huolimatta suon linnusto todettiin arvokkaaksi ja monipuoliseksi.
Metsäpalvelu Salmela ei ole ollut tehtävänsä tasolla myöskään selvittäessään luontodirektiivin liitteen IV a -lajien esiintymistä hankealueella. Selvityksen mukaan yksikään kyseeseen tulevista lajeista, joita ovat raportin mukaan saukko, liito-orava, jättisukeltaja, lummelampikorento ja sirolampikorento, ei voi esiintyä suolla. Arvio luonnonsuojelulain asetuksen liitteen 5 lajien mahdollisesta esiintymisestä Kontiosuon luonnontilaisella osalla on kuitenkin hyvin puutteellinen, koska se ei perustu maastoinventointeihin eikä edes asiantuntevaan kirjallisuuskatsaukseen. Lettoisen luonnontilaisen suon monimuotoisuus on lähtökohtaisesti suuri. Se tulee ottaa huomioon inventointeja suunniteltaessa. Lisäksi on otettava huomioon havaintorekistereiden tietojen puutteet, jotka on raportissa analysoitava.
Suo on esimerkiksi potentiaalista luhtakultasiiven esiintymisaluetta eikä jättisukeltajan tai isolampisukeltajan esiintymistä hankkeen lähivaikutusalueella olevassa Kontiolammessa voi sulkea pois. Mutta luonnonsuojelulain asetuksen liitteen 5 lajien esiintymisen arviointi ei ylipäänsä riitä suon luonnonsuojelubiologisen merkityksen selvittämiseksi. Hakemuksesta puuttuu kokonaan muun muassa arvio ja selvitys luonnonsuojelulain asetuksen liitteen 2 lajien esiintymisestä suolla. Sen lajeihin kuuluvat esimerkiksi kalkkisiemenkotilo (liite 1) ja lettosiemenkotilo (liite 2), joista on havaintoja juuri Kuusamosta ja joiden elinympäristöksi Kontiosuo sopii. Kokonaan puuttuu arvio myös erityistä suojelua vaativista lajeista. Hakemus ei täytä vaatimusta riittävistä selvityksistä toiminnan ympäristövaikutuksista (YSL 5 §).
Suon kuivatusvedet johdettaisiin Kontiopuron kautta Hietajokeen. Sen todetaan kuuluvan Iijoen vesistöalueeseen. Hankkeen vaikutuksia Hietajoen alapuoliseen vesistöön ei ole mitenkään arvioitu. Hietajoki laskee Raakunjärven meanderin kautta Kurjenjokeen, joka puolestaan laskee Pikku-Keroon ja edelleen Keski-Keroon, joka on luokiteltu säännöstelyn takia voimakkaasti muutetuksi. Soivionjärven ja Pikku-Keron välinen uoma, joka koostuu Raakunjärvestä ja Kurjenjoesta, on Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelman mukaan hyvässä tilassa, mutta Soivionjärvi vain tyydyttävässä. Järvi tarvitseekin lisätoimenpiteitä saavuttaakseen hyvän tilan. Uoman hyvän tilan tulee tavoitteen mukaisesti olla pysyvä. Hakemuksessa ei ole mitään arviota vaikutuksista uoman ekologiseen tilaan eikä arviota siitä, olisiko Kontiosuon kuivatuksen aiheuttamalla lisäkuormituksella yhdessä Soivionjärven kuormituksen kanssa uoman tilaan heikentävä vaikutus.
Hakemuksessa ei ole arvioitu myöskään suon vesitalouden erityispiirteiden vaikutuksia kuivatuksen valumavesiin ja kuormituksen suuruuteen. Suolle valuu kasvillisuusselvityksen mukaan runsaasti pinta- ja pohjavesiä Kontiovaarasta. Suo muodostaa vesiä pidättävän altaan, jolta ne virtaavat pikku hiljaa useampaan suuntaan. Turpeenottoalueelta vedet johdettaisiin itään Kontopuroon ja edelleen Hietajokeen pintavalutuskentän kautta. Eristysojia pitkin tulevat vedet ohjattaisiin suoraan Kontiopuroon ja osa lammen suuntaan. Meso-eutrofisen suon kuivatuksen kuormitusvaikutusta on arvioitava suokohtaisesti. Mitkään keskiarvoiset ominaiskuormitusluvut eivät kerro riittävästi hankkeen vaikutuksista alapuoliseen vesistöön. Lisäksi on otettava huomioon valuma-alue ja ojitetun pintavalutuskentän epävarma ja joka tapauksessa osittainen puhdistusteho. Miltään näiltäkään osin hakemus ei täytä selvilläolovelvollisuutta.
Hietajoki mainitaan kirkasvetiseksi ja karuhkoksi. Jokeen on kuitenkin johdettu Hulikkasuon turpeenkaivuualueen jätevesiä vuodesta 1990. Kiintoainepitoisuus todetaan noin yhdeksi milligrammaksi litrassa, mutta arvo on määritetty vesinäytteestä. Tiedot Hietajoen pohjan tilasta olisivat valaisseet tarkemmin Hulikkasuon kuormituksen vaikutuksia.
Kontiosuon luonnontilaisen osa luoteiskulmassa sijaitsevaa Kontiolampea on laskettu, mikä on jonkin verran muuttanut lammen vesitasetta. Hakemuksessa ei ole arviota siitä, miten se muuttuisi hankkeen myötä. Lammen valuma-alue on suppea. Eristysoja kaivetaan suunnitelman mukaan hyvin lähelle lammen reunaa. Suunnitelmassa esitetään, että eristysojan vesiä ohjattaisiin lammen suuntaan, mutta voimakas ojitus ja sen aiheuttama pohjaveden pinnan laskeminen suolla saattavat muuttaa vesien virtausta. Joka tapauksessa vaikutukset lammen vesitaseeseen on selvittämättä. Lisäksi lammen tilaan vaikuttaisi heikentävästi turvesuolta lentävä pöly. Suon sopivuutta turpeenottoon harkittaessa on lisäksi otettava huomioon mahdollisuus palauttaa lammen vesitilavuus ennalleen. Ilmeisesti ainakaan lähipeltojen viljely ei olisi vesistön kunnostuksen ja samalla suon luoteisnurkan ennallistamisen esteenä.
Luonnontilaisen suon kuivattaminen aiheuttaa kaikkein suurimmat vesistöpäästöt. Ympäristönsuojelulain 4 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä. Siihen voidaan vaikuttaa tehokkaasti muun muassa toiminnan sijoituspaikan valinnalla. Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.
Hankkeen kannalta oleellisten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan: 1. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. 2. Alueidenkäytössä edistetään
vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Vesiensuojelun tavoiteohjelmassa ilmaistaan sama tavoite painottaen purkuvesistön tilaa ja sen parantamistarpeita.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan turpeenoton sijoittumisen ohjausta koskeva suunnittelumääräys noudattaa alueidenkäyttötavoitetta: turvetuotantoon tulee ensisijaisesti ottaa entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- ja kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä.
Alueidenkäyttötavoitteen mukainen keino ohjata turpeen hankintaa tiukemmin haittojen vähentämiseksi on kirjattu myös vesienhoitosuunnitelman toteuttamisohjelmaan sekä ehdotukseen soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi. Siinä esitetyn määritelmän mukaan kestävää ja vastuullista käyttöä sovitetaan ekosysteemipalvelujen näkökulmaa käyttäen yhteen kohdentamalla soita merkittävästi muuttava toiminta jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille ja turvemaille sekä toteuttamalla toimialakohtaisia kestävän ja vastuullisen käytön linjauksia ja toimenpiteitä.
Ravinteikas ja monimuotoinen Kontiosuo ei ole miltään osin turpeenottoon sopiva suo. Jos lupa kuitenkin myönnetään, toiminnalle ei tule antaa aloituslupaa. Toiminnan aloittaminen luonnontilaisella suolla tekee muutoksenhaun hyödyttömäksi.
Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri
[Liitteitä ei tässä]
Liite 1: Kalkkisiemenkotilo (Vertigo genesii): Euroopan unionille raportoidut tiedot
Liite 2: Lettosiemenkotilo (Vertigo geyeri): Euroopan unionille raportoidut tiedot
Luontodirektiivin lajien esittely: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=24791&lan=fi