Patasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Pyhäntä, Kärsämäki ja Siikalatva
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
22.6.2011
PSAVI, ympäristölupavastuualue
kirjaamo.pohjois(at)avi.fi
Dnro PSAVI/35/04.08/2011
Hakija Vapo Oy
Asia Patasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Pyhäntä, Kärsämäki ja Siikalatva.
Vaatimus
Vapo Oyn ympäristölupahakemus turpeenoton aloittamiseksi Patasuon 267 hehtaarin suuruisella alueella tulee hylätä.
Suon kuivatus aiheuttaisi ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2) ja 4) kohtien vastaista merkittävää ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa ja erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista sekä vaarantaisi maakuntakaavan ja hankkeen vaikutusalueen vesistöissä vesienhoitolain 21 §:n tavoitteen toteutumisen.
Jos hanke saa luvan, sille ei tule myöntää lupaa rajoitettuunkaan toiminnan aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
Perustelut
Täytäntöönpano tekisi muutoksenhausta hyödyttömän ympäristönsuojelulain 101 §:n vastaisesti.
Patasuo on sarkaojitettu jo vuonna 1981. Kuivatus ei tuolloin ollut luvanvaraista. Ojitus on ollut ennakkovaraus. Ojittamalla suuri luonnontilainen suoalue ikäänkuin varmuuden vuoksi turveyhtiö on arvellut varmistavansa sen hyödyntämismahdollisuudet jossain vaiheessa, vaikka sille ei tuolloin ole tarvetta ollutkaan. Kolmessa vuosikymmenessä kuitenkin niin ympäristönsuojelulainsäädäntö kuin kansalaisten ympäristötietoisuuden tasokin ovat kehittyneet merkittävästi. Luvan saanti ojitetullekaan kohteelle ei ole enää itsestäänselvyys.
Kuulutuksen mukaan toiminnan ”rajoitettu” aloittaminen sisältäisi vesienkäsittelyyn liittyviä rakenteita kuten pintavalutuskentän jako-ojineen ja penkereineen, pumppausaltaan, laskeutusaltaat, kokooja-ojan, reunaojat ja eristysojat sekä mahdollisesti puuston poistoa ja tiestön rakentamista ja parantamista. Toimenpiteet olisivat normaaleja turpeenkaivuun valmistelutöitä, jotka eivät poikkeaisi mitenkään niistä valmisteluista, joita tehtäisiin uudelle turvesuolle. Patasuon ojituksesta on runsaasti aikaa. Esitetyt toimenpiteet lisäisivät ja tehostaisivat kuivumista olennaisesti. Sen seurauksena vesistökuormitus kasvaisi merkittävästi ja suon palautus ennalleen olisi mahdotonta.
Hankkeen toteuttaminen aiheuttaisi ympäristönsuojelulain ja vesienhoitolain vastaista pilaantumisen vaaraa ja vaikeuttaisi maakuntakaavan toteutumista.
Ympäristönsuojelulain 42 § määrittelee ympäristöluvan myöntämisperusteet. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään, tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) edellä 7-9 §:ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.
Patasuo sijaitsee virkistyskäyttöarvoiltaan poikkeuksellisen merkittävän Ison Lamujärven välittömässä läheisyydessä. Järvi on maakuntakaavassa merkitty virkistys- ja matkailukohteeksi. Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisia virkistys- ja matkailukohteita sekä muita seudullisesti merkittäviä virkistyskäytön kehittämishankkeita. Kaavaselostuksen liitteen 9 mukaan kaavamerkinnän perusteena on ranta-alueiden ja saarten virkistyskäyttö.
Järven ympäristö on pääosin loma-asumis-, retkeily- ja virkistys- sekä matkailukäytössä. Sen rannoilla on lähes 300 vapaa-ajan asuntoa sekä ympärivuotista asutusta. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ilmenee, että yli 80 prosenttia asukkaista ilmaisi vastustavansa hanketta ja pitävänsä sitä vahingollisena hyvässä tilassa olevalle Isolle Lamujärvelle ja sen virkistyskäyttöarvoille. Yhteysviranomaisen lausunnossa todetaan, että hankkeessa korostuvat sen aiheuttamat haitalliset sosiaaliset vaikutukset.
Hallituksen esityksessä ympäristönsuojelulaiksi (84/1999) selvitetään, että ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin kohdan neljä erityisillä luonnonolosuhteilla tarkoitettaisiin säännöksessä alueen poikkeuksellisten luontoarvojen kokonaisuutta. Erityinen luonto-olosuhde voisi olla esimerkiksi vesialueella, joka on säilynyt luonnontilaisena ja poikkeuksellisen puhtaana. Yleiseltä kannalta tärkeä käyttö voisi liittyä esimerkiksi virkistyskäyttöön. Alueen poikkeuksellinen tärkeys virkistyskäytölle tulisi siten ottaa huomioon lupaharkinnassa. KHO on viitannut hallituksen esitykseen päätöksessään 147 21.1.2011 ja todennut päätöksessään 1129 14.5.2010, että sovellettaessa ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momenttia otetaan huomioon maakuntakaavassa osoitettu käyttötarkoitus.
Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelman mukaan Iso Lamujärvi on nykyisin hyvässä tilassa. Ison Lamujärven tilatavoitteena on vähintään nykytilan turvaaminen. KHO on linjannut muun muassa päätöksessään 20.8.2010/1869, että arvioitaessa ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 mom 2 kohdan mukaan pilaantumista tai sen vaaraa, otetaan huomioon, mitä vesienhoitosuunnitelmassa esitetään toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista (YSL 50 §).
Patasuon jätevesiä ei johdettaisi Isoon Lamujärveen, vaan ympärivuotisesti pintavalutuskentälle ja siitä Viitapuron, Luomajoen ja Kärsämäenjoen kautta Pyhäjokeen. Siitä huolimatta suon kuoriminen ja kuivatus sekä turpeennosto aiheuttaisivat pilaantumisen vaaraa myös Isolle Lamujärvelle. Järvi on hyvän tilan luokastaan huolimatta lievästi rehevä vesistö. Järvellä on myös havaittu sinilevää siinä määrin, että vesistöön on asetettu uintikielto vuosina 2009 ja 2010. Jotta vesistö ei rehevöityisi edelleen, vesiensuojelua on tehostettava.
Erityinen pilaantumisen vaaran aiheuttaja olisi pöly. Vallitsevat tuulensuunnat voivat epäedullisissa olosuhteissa levittää turvepölyä järveen. Hakija vähättelee haittoja vetoamalla joihinkin määrätyissä olosuhteissa tehtyihin mittauksiin, joiden mukaan merkittäviä haittoja ei synny lähellekään lähintä, 800 metrin päässä sijaitsevaa asutusta. Yhteysviranomainen on pitänyt kuitenkin ympäristöselostuksessa esitettyjä pölytutkimuksia hyvin puutteellisina ja suorastaan virheellisinä. Hakemuksessa pölyn vaikutus järveen on arvioitu mitättömäksi, mutta edelleenkään ei ole tehty mitään asiallista pölyselvitystä. Mallinnus keskimääräisten sääolojen (+ 20 celsiusastetta lämmintä ja 3 metriä sekunnissa tuulta) oletusarvoilla ei kerro mitään todellisista vaikutuksista. Paikallisten havaintojen mukaan järveen lentää ympäröiviltä alueilta irtainta kasvimateriaalia (suull. ilm.). Kasvillisuudesta paljaaksi kuoritulla turpeennostokentällä tuulen aiheuttamana pintaeroosio voi olla havaintojen mukaan hyvinkin mittavaa. Turvepöly voi nousta korkealle ja levitä kauas.
Pölyn ohella haitallinen pilaamisvaikutus olisi tuotannon aiheuttamalla melulla. Aava järvenselkä johtaa ääntä hyvin. Iso Lamujärvi on kaavoitettu virkistyskäyttöön sen luontoarvojen perusteella, joista eräs merkittävimmistä on luonnonrauha. Suuren turvesuon avaaminen järven viereen ei voi olla merkittävästi heikentämättä niitä arvoja ja perusteita, jotka kaavoituksella on haluttu turvata.
Pilaamisen vaara olisi ilmeinen myös alapuolisessa vesistössä. Pyhäjoen valuma-alueen vedet ovat jo ennestään tummia, humus- ja rautapitoisia ja reheviä. Kärsämäenjoen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi ja Pyhäjoen tila tyydyttäväksi. Vesienhoitosuunnitelman toimenpideosan mukaan Pyhäjoen vesien fosforikuormasta pitäisi leikata noin neljännes ja Kärsämäenjoella peräti 90 prosenttia, jotta niillä päästäisiin vesienhoitolain mukaiseen tilatavoitteeseen. Kärsämäenjoen osalta uusilta turvesoilta edellytetään ympärivuotista pintavalutusta ja vanhojen soiden loppuunkäytön nopeuttamista sekä suonpohjien jälkikäytön kehittämistä vesistökuormituksen vähentämiseksi.
Hakemuksessa on esitetty laskennallinen kokonaisarvio Kärsämäenjoen olemassaolevien ja suunniteltujen turvesoiden kokonaiskuormituksesta. Koko ala on 875 hehtaaria, joista Patasuon osuus on 30 prosenttia. Vuotuisiksi nettopäästöiksi arvioidaan fosforin osalta 210 kg, typen 4415 kg ja kiintoainetta karkaisi noin 25,5 tonnia. Joen nykytilaan verrattuna määrät ovat merkittävän suuria. Lisätoimenpiteilläkään hyvän tilan saavuttaminen ei onnistu vuoteen 2015 mennessä, vaan lisäaikaa tarvitaan Pyhäjoen alaosalla vuoteen 2021 ja Kärsämäenjoella vuoteen 2027 asti.
Tilatavoitteet ovat kovin kaukana vesien nykytilasta ja edellyttävät toteutuakseen hyvin suuria päästövähennyksiä kaikilta kuormittajilta. Turvesoiden kuormitus Kärsämäenjokeen vähenee ainoastaan niiden jälkikäyttövaiheessa, mikäli vesiensuojeluun kiinnitetään erityistä huomiota. Uusien turvesoiden avaamiseen ei ole varaa.
Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri