Lounaismaan kansallispuistohanke
Lounaismaan kansallispuistohanke on aloite uuden kansallispuiston perustamiseksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueille.
Hanke uuden kansallispuiston perustamiseksi
Lounaismaan kansallispuistohanke on aloite uuden kansallispuiston perustamiseksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueille. Ehdotettu kansallispuisto kattaisi yli 11 000 hehtaaria, mikä tekisi siitä Etelä-Suomen manneralueen suurimman kansallispuiston.
Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki Lounaismaan kansallispuistosta. Kansallispuisto sijoittuisi valtion omistamille, pääosin jo suojelluille alueille Auran, Euran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän ja Ruskon kunnissa sekä Laitilan ja Turun kaupungeissa.
Kansallispuiston ydin muodostuisi luonnonsuojelulain nojalla perustetuista valtion luonnonsuojelualueista, joista laajimmat ovat Kurjenrahkan kansallispuisto (3 183 ha) ja Vaskijärven luonnonpuisto (2 228 ha). Lisäksi alueeseen kuuluisi noin 2 940 hehtaaria muita Valtioneuvoston asetuksella suojeltuja luonnonsuojelualueita sekä noin 1 440 hehtaaria valtion ostamia, luonnonsuojelualueeksi tarkoitettuja alueita. Puistoon sisältyisi myös Metsähallituksen hallinnoimia alueita, joista suurin osa on jo luokiteltu suojeltaviksi. Raasin alueen rajauksesta riippuen näiden pinta-ala olisi noin 534–1 450 hehtaaria, joista pieni osa on monikäyttömetsää. Lisäksi puolustusvoimien käytössä olevalta alueelta voitaisiin liittää suojeltavaksi 1 974–2 890 hehtaaria. Näin muodostetun Lounaismaan kansallispuiston kokonaispinta-ala olisi noin 10 325–11 240 hehtaaria, mikä tekisi siitä todennäköisesti Etelä-Suomen manneralueen suurimman kansallispuiston.
Kansallispuiston perustamisella suojeltaisiin Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajan molemmin puolin säilyneen salomaan luontoa, monimuotoisuutta ja eliölajistoa. Alueella esiintyy arvokkaita luontotyyppejä, kuten soita, metsiä, lehtoja, lintuvesiä, järviä, puroja ja lähteitä. EU:n luontodirektiivin sekä Suomen luonnonsuojelulain liitteissä mainittujen luontotyyppien ja eliölajien määrä ja yksilörunsaus alueella on merkittävä. Kansallispuisto vahvistaisi alueen virkistys- ja retkeilykäytön sekä luonnonharrastuksen ja -tutkimuksen mahdollisuuksia. Laajan puistoalueen valumavedet virtaavat puhtaina Saaristomereen ja Selkämereen laskeviin jokiin, mikä tukee myös vesistöjen suojelua. Lisäksi kansallispuisto voisi edistää ympäristömyönteistä kehitystä lähialueiden maankäytössä ja tukea kestävää matkailua.
Puiston sijainti Lounais-Suomessa, keskellä maamme väestörikkainta aluetta, jolla on tiivistä maatalous- ja tuotantotoimintaa, parantaisi merkittävästi alueen asukkaiden mahdollisuuksia luontoon pääsyyn. Noin 80 kilometrin säteellä sijaitsee 20 kaupunkia ja useita kymmeniä muita kuntia, joiden yhteensä sadattuhannet asukkaat voisivat tavoittaa kansallispuiston virkistysarvot ja luonnon elämykset päiväretkien puitteissa.
Hankkeen taustaa
Valtioneuvoston vahvistamien suojeluohjelmien, seutu- ja maakuntakaavojen sekä EU:n Natura 2000 -verkoston alueiden hankinta valtiolle on mahdollistanut laajojen suo- ja metsäalueiden muuttamisen luonnonsuojelualueiksi.
Kurjenrahkan kansallispuisto, jonka alkuperäinen pinta-ala oli 2 540 hehtaaria, perustettiin lain voimin 1.1.1978. Nykyään sen koko on 3 138 hehtaaria. Vaskijärven luonnonpuisto on puolestaan laajentunut asteittain 2 228 hehtaariin.
Vuonna 2014 valtioneuvoston asetuksella perustettiin kansallispuistoon nyt esitettävälle alueelle useita luonnonsuojelualueita, yhteensä noin 2 900 hehtaaria. Alueiden hankinta luonnonsuojelutarkoituksiin on jatkunut edelleen.
Perustettavaksi esitettävän kansallispuiston alueelle suunniteltiin 1900-luvulla merkittäviä julkisia energia- ja liikenneverkkohankkeita sekä säännöstely- ja rakennushankkeita, mutta ne jäivät toteuttamatta alueen luonnonarvojen säilyttämiseksi.
Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri teetti 1990-luvun lopulla selvityksen “Luontokohteet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Säkylän Pyhäjärven etelä- ja lounaispuolisilla alueilla.” (Olavi Nyfors, 91 sivua). Selvitys tehtiin merkittävien luonto- ja kulttuurihistoriallisten arvojen kartoittamiseksi alueella. Lisäksi aluetta on tutkittu laajasti sekä luonnonsuojeluviranomaisten että luonnonharrastajien toimesta, muun muassa Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen lintuasemalla sekä Suo- ja Järviarkistojen kartoituksissa.
Satakunnan puolella kansallispuistohanketta on käsitelty ja perusteltu Tuomo Hurmeen ja Teija Kirkkalan vuonna 2017 ilmestyneessä kirjassa ”Koskeljärvi”. Vuonna 2018 he laativat yhdessä Jorma Hinkkasen kanssa aloitteen Satakunnan ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiireille maakuntien yhteisen kansallispuiston perustamisesta.
Aloite Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteisen Lounaismaan kansallispuiston perustamiseksi
Varsinais-Suomen ja Satakunnan luonnonsuojelupiirit julkistivat 19.6.2024 tiedotteella yhteisen Lounaismaan kansallispuistohankkeen alustavan esityksen karttoineen. Hanke sai laajaa näkyvyyttä paikallislehdissä, maakuntalehdissä sekä muissa tiedotusvälineissä kaikkien yhdeksän esitykseen sisältyvän kunnan alueella.
Kuluneen vuoden aikana luonnonsuojelupiirien kansallispuistotyöryhmä on esitellyt hanketta eri yhteistyötahoille. Esityksen tekstiin ja karttoihin on tehty tarkennuksia ja täydennyksiä saadun palautteen ja jatkoselvitysten pohjalta.
Puolustusvoimien edustajien kanssa käytyjen keskustelujen seurauksena Metsähallituksen hallinnoima Raasin alue on merkitty karttoihin nimellä RAASIN SELVITYSALUE ympäristöministeriön ja puolustusvoimien välisen jatkokäsittelyn tueksi. Esityksessä on kuitenkin jo nyt kuvattu alueen luonnonsuojelulliset luokitukset ja erityispiirteet, mukaan lukien Valtioneuvoston soidensuojeluohjelmaan kuuluva osa-alue, Valtioneuvoston Metso-ohjelman (maaliskuu 2009) mukaisesti pysyvään suojeluun siirretyt alueet, sekä Metsähallituksen suojelukohteiksi luokittelemia alueita. Lisäksi on korostettu kansallispuiston kannalta erityisen merkittäviä Raasin alueen osia.
Esitykseen on sisällytetty myös nykyisten puistoalueiden rajalla sijaitsevat, valtion omistamat Särkijärvi ja Vaskijärvi sekä lähes kokonaan valtion omistama Mynäjärven valtion vesialue.
Kansallispuistoon esitettyjen alueiden pinta-alat on koottu aloitteeseen, joka on toimitettu allekirjoitettuna ympäristöministeriölle 17.6.2025. Uutta luonnonsuojelulailla perustettavaa suojelualuetta muodostuisi Raasin alueen rajauksesta riippuen noin 2 000–3 000 hehtaaria. Näin Lounaismaan kansallispuistosta tulisi pinta-alaltaan arviolta noin 11 000 hehtaaria, tehden siitä todennäköisesti Etelä-Suomen manneralueen suurimman kansallispuiston.
Aikataulu ja hankkeen eteneminen
Kansallispuiston perustamisen jälkeen sen on tarkoitus laajentua, mikäli valtio hankkii lisää maata luonnonsuojelutarkoituksiin.
- 2024–2025: Kuntakierrokset ja esittelyt kuntaliitoille
- 2024–2025: Kartta- ja liiteaineiston päivitys
- 2025: Esityksen laatiminen hallituksen ehdotukseksi eduskunnalle
- Kesäkuu 2025: Esityksen jättäminen ympäristöministeriölle
Hankkeen hyvät puolet
Valtion omistuksessa – Alue on jo hankittu suojelutarkoituksiin.
Kuntien osallistumismahdollisuus – Halutessaan kunnat voivat liittää alueitaan kansallispuistoon.
Sopii hallitusohjelmaan – Tukee luonnonsuojelun ja ympäristönsuojelun tavoitteita.
Mahdollisuus EU-tukiin – Laajempi alue helpottaa rahoituksen, kuten LIFE-ohjelman, saamista.
Edistää luontomatkailua – Luo mahdollisuuksia kestävälle matkailu- ja yritystoiminnalle.
Ajankohtaista
Artikkeleita ei löytynyt.