Lausunto Porvoon seurakuntayhtymän metsistä luonnonsuojelun ja elämän monimuotoisuuden näkökulmasta

(Toimitettu 14.8.2024 Porvoon seurakunnalle)

YLEISTÄ:

Metsäluonnon tila Suomessa, ja varsinkin Etelä-Suomessa, on erittäin heikko ja heikkenee koko ajan.  Monipuoliset, elävät metsätyypit muutetaan yksitoikkoisiksi, luonnon kannalta lähes kuolleiksi hakkuuaukeiksi, taimikoiksi ja puupelloiksi.  Hakkuut ovat monin paikoin ylittäneet kaiken kestävyyden rajat.  Monet muutama vuosikymmen sitten yleiset ja runsaat metsälajit kituuttavat vuosi vuodelta harvinaisempina, yhä eristyneemmissä luonnonmetsän sirpaleissa.

Myös metsien maisema-arvot ja ilmastohyödyt romahtavat ylimitoitettujen ja ylitehokkaiden hakkuiden vuoksi.

Paras keino estää metsäluonnon lopullinen romahdus, on suojelun tehostaminen ja nopeuttaminen.  Tässä työssä suurimmassa vastuussa ovat yhteisten metsiemme vaalijat – valtio, kunnat ja seurakunnat.

Paras hyöty metsäluonnon kannalta saadaan mahdollisimman suurista yhtenäisistä tai verkottuneista suojelualueista, sinne tänne talousmetsään ripoteltujen yksittäisten aarien tai hehtaarien sijaan.

 Metsäluonto voi huonosti.  Tarvitaan turvapaikkoja elämälle!

Porvoon seurakuntayhtymän metsien nykytila ja toimenpidesuositukset:

Olemme pyynnöstä tutustuneet Porvoon seurakuntayhtymän omistamiin metsäpalstoihin ja maastokäynneillä kirjanneet seuraavat huomiot:

 SEURAKUNTAYHTYMÄN METSÄT

1.  Lägerområdet, Pellinki, n. 4 ha

Kurssikeskusta ympäröivät metsät. Harvahkoa mäntykangasta.  Ei merkittäviä luontoarvoja.

Toimenpidesuositus:

Voidaan tarvittaessa käyttää talousmetsänä, kuitenkin luontoa säästäen ja maisemaa kunnioittaen, avohakkuita välttäen.  Ylispuita ei pidä kaataa, vaan vaalia.

• Sikviken 1, Pellinki, n. 2 ha

Kappelin ja hautausmaan ympäristö. Mäntyvaltaista melko vanhaa sekametsää.  Merkittäviä kulttuurillisia, maisemallisia ja hengellisiä arvoja. 

Toimenpidesuositus:

Tässä kohteessa, jos missä, pitäisi vanhoja petäjiä, ylispuita, suojella ja niiden tulisi antaa vanheta arvokkaasti.

Suuret ikipuut luovat tällaisiin paikkoihin iäisyyden tunnelman – kaikkialla maailmassa.

Ainoana toimenpiteenä voisi ajatella nuoren kuusikon harvennusta kappelin eteläpuolen petäjiköstä.

•  Prestgården, moottoritien eteläpuolinen palsta, n.  7 ha

Kuivaa kalliosta mäntykangasta.

Toimenpidesuositus:

Johtuen moottoritien välittömästä läheisyydestä, voidaan käyttää tarvittaessa talousmetsänä – toki luontoa ja maisemaa kunnioittaen.  Ei avohakkuita.

• Prestgården, moottoritien pohjoispuoleinen palsta, n.  13 ha

Kuivaa kallioista mäntykangasta.

Toimenpidesuositus:

Voidaan tarvittaessa käyttää talousmetsänä, luontoa ja maisemaa kunnioittaen.  Ei avohakkuita.

•   Prestgården, Karijärven eteläpuolen palsta, n. 7 ha

Lähinnä nuorta, harvaa koivikkoa ja taimikkoa, mäen päällä jonkin verran vanhempaa metsää.  Palsta rajoittuu kahteen tiehen ja golfkenttään. 

Toimenpidesuositus:

 Voidaan tarvittaessa käyttää talousmetsänä luontoa ja maisemaa kunnioittaen.  Ei avohakkuita.

•   Prestgården, Karijärven leirikeskus ja sen itäpuolinen metsä, yht. n.  26 ha

Leirikeskuksen lähiympäristö on upean metsäinen, lähes ”erämainen” alue. Uudistushakkuu, eli avohakkuu, rikkoisi tunnelman täydellisesti. Muu metsä leirikeskuksesta itään on monipuolista, pitkään hakkaamatta ollutta sekametsää, ilman avohakkuita, ilman istutettuja taimikoita. Nuorempikin metsä on täällä luonnollisesti kasvanutta ja siksi monin verroin istutusmetsää rikkaampaa.  Seassa on tiheiköitä, tulvapuroja, suolänttejä, jyrkänteitä, järeitä haapoja, ylispuina paikoin upeita koivuja ja mäntyjä.  Sammalpeite ja varpukasvillisuus ovat edustavassa kunnossa.

Maastokäynnillä havaittuja lintuja mm. pyy, teeri, töyhtötiainen, puukiipijä, kanahaukka.

Toimenpidesuositus:

Koko alue tulisi jättää kaiken metsätalouskäytön ulkopuolelle.

Karijärven metsän suojelua puoltavat sen koko, monipuolisuus, luonnonmukaisuus ja sijainti osana Porvoon itäistä viherkehää, ”Porvoonkorpea”.

Metsän suojelu voitaisiin totuttaa esimerkiksi suojelemalla leirikeskuksen lähiympäristö (esim. n.  6 ha) srk:n omasta toimesta ja siitä itään päin oleva metsä (n. 20 ha) yhteistyössä Luonnonperintösäätiön kanssa.

Luonnonperintösäätiö maksaa suojelemistaan metsistä täyden korvauksen. Korvaus on veroton. Suojellut alueet saavat pysyvän rauhoituksen luonnonsuojelulain nojalla.  Liikkumisvapaus jalkaisin ja hiihtäen, sekä marjastus- ja sienestysoikeus säilyvät.  Puiden kaato, metsästys ja moottoriajoneuvolla ajo on luonnollisesti kielletty.

Luonnonperintösäätiö osti Nurmeksen seurakunnalta 45 ha metsäalueen joulukuussa 2005.

Suojelualue sai nimekseen Tervavaara.

Mielestämme seurakuntayhtymän tulisi tarkkaan harkita, haluaako se muuttaa Karijärven upean metsän taimikoksi ja puupelloksi, vai haluaako se säilyttää metsän elämän keitaana.

                                   Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristön suojeluyhdistys ry

                                    Jyrki Ikonen, puheenjohtaja

                                    Jari Tolin, metsävastaava