Mielipide Kevätlaaksonrinteen kaavasta

Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys kiittää mahdollisuudesta saada tässä vaiheessa lausua kaavasta, samalla pahoitellen sitä, että kaavatyön käynnissäolevassa vaiheessa lähiluontoa on jo menetetty, eikä siitä enää ole mahdollista sanoa mitään. Koska kaava on toteutettu niin pitkällä aikavälillä ja pilkottu moneen osaan, kaavan kokonaisvaikutuksia on hyvin vaikea hahmottaa.

Yleisenä huomiona esitämme sen, että kaavan vireilläoloaika on ollut niin pitkä (20 vuotta), että sinä aikana ymmärrys lähiluonnon terveysvaikutuksista ja sen merkityksestä ekosysteemipalveluna on lisääntynyt siten, että nyt kommentoitavana olevien kaavojen kaltaisten kaavojen toteutuskynnys olisi tämänhetkisellä ymmärryksellä huomattavasti korkeampi kuin mitä se oli aloitusvaiheessaan. Kaava oli aloitusvaiheessaan ajan hermolla siinä mielessä, että sen sanotun energiatehokkuuden voidaan sanoa olevan reaktio silloin ajankohtaistuneeseen ilmastonmuutoskeskusteluun. Nyt kuitenkin suunnitteluaikana ymmärrys on kasvanut siitä, että käsillä on toinenkin kriisi; ilmastonmuutoksen lisäksi luontokato, johon lähiluonnon raivaaminen kaavoituksen tieltä istuu huonosti. Lisäksi 2020 alkaneen koronapandemian myötä lähiluonnon merkitys on kasvanut. Lähiluontoa tuhoavaa kaavaa ei pidä nimittää ekotehokkaaksi, ja oudoksumme kaavan nimittämistä tiivistyskaavaksi, sillä se kuitenkin levittää korttelirakennetta metsään ja niitylle ja edellyttää uuden infrastruktuurin rakentamista.

Kaavassa positiivista on se, että asukaspalaute on myötävaikuttanut nykyisen ja uuden asutuksen väliin jätettävän viherkaistan leveyteen. Tosin tämä viherkaista on käytännössä varsinkin pohjoisosistaan niin kapea, vain yksi puurivi, että se on suojaton myrskytuulelle; marraskuinen Jari-myrsky on taittanut ainakin kahdesta kuusesta latvan. Ihmettelemme sitä, että Porvoon kaupunki ei näytä tiedostavan myrskyn vaikutuksia yksinkertaiseen puuriviin, joista etenkin kuuset katkeavat helposti. Myös alueelle istutettava jalopuulehto on positiivinen asia, olkoonkin, että istutettu jalopuulehto ei olekaan luonnonsuojelulain suojaama elinympäristö.

Kaadetun metsän valmisteleminen tonttimaaksi ja infrastruktuurin rakentaminen alueelle on moninkertaistanut Kevätkumpu II asukkaiden matkan lähimpään metsään; esimerkiksi läheisistä Ilmarisentien kerrostaloista jopa 15-kertaistunut (100 metriä -> 1,5 km), kun laaja, aiemmin lähiviheralueena suosittu metsä on kaadettu ja myös kauttakulkualue laajempiin Humlan/Porvoonkorven metsiin on eristetty työmaa-alueeksi. Vähintäänkin oltaisiin voitu huolehtia siitä, että työmaa-alueen halki kulkisi pari kevyen liikenteen reittiä. Monille pidentynyt matka lähiviheralueille on kohtuuton ja mahdoton, ja esimerkiksi alueen lapsille suhde lähiluontoon voi jäädä muodostumatta kokonaan. Tilanne on hyvin hankala myös alueen koiranulkoiluttajille, heikosti liikkuville ja ikäihmisille; aiemmin Kevätkummussa on järjestetty ikäihmisten kävelyretkiä Kevätlaaksoon, mutta nyt tämäntyyppinen toiminta on mahdotonta. Työmaalta kuuluva meteli heikentää myös nykyisten asukkaiden viihtyvyyttä ja kantautuu usean kilometrin päähän myös Porvoonkorpeen, jolloin Kevätkummun ja sen lähialueiden asukkaiden pitää matkustaa todella kauas päästäkseen luonnonrauhaan.

Pidämme valitettavana sitä, että kun kaavan selosteissa luvattiin jättää tuleville tonteille puita, niin tosiasiallisesti koko Kevätkumpu II itäpuolella sijainnut metsä on kaadettu kapeaa, nykyisen asutuksen ja uuden asutuksen väliin jätettyä puuriviä lukuunottamatta. Tuleville tonteille ei näin ollen olla jätetty ainuttakaan puuta.

Olemme huolestuneita kaavaan merkitystä Kevätniitynkadusta, jota mahdollisesti tultaisiin jatkamaan niitylle ja sen varrelle tultaisiin mahdollisesti tulevaisuudessa rakentamaan. Kevätniitynkatu katkaisisi nyt suositun virkistysalueen kahtia ja toisi liikennettä alueelle.

Kevätlaakson kaava liittyy myös Porvoon pitkään halajamaan saaristotiehen, jonka hyödyllisyyden kyseenalaistamme ja pidämme sitä haitallisena Porvoonkorven metsäalueen yhtenäisyydelle ja heikentäisi sen virkistyskäyttöä olennaisesti. Erityisesti näin olisi siinä tapauksessa, että se kulkisi Humlan reitin pohjoispuolelle rakennettua saaristotien meluvallia seuraten. Kevätlaakson kaavaluonnokseen merkitty reittivaraus, joka seurailisi nykyistä suosittua Humlaan johtavaa ulkoilureittiä, kääntyen siitä nykyisen Kevätlaakson asuinalueen eteläpuolelle olisi vähemmän haitallinen Porvoonkorvelle. 

Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys toivoo, että kaupungin rakennusvalvontayksikkö valvoo aktiivisesti rakennustyömaiden usein aiheuttamaa lähiluonnon roskaantumista sekä rakentamisen vaikutusta alueen poikki kulkevaan nk. Kevätlaaksonpuroon. Kuten kaavaselosteissa oltiinkin todettu, kyseinen puro laskee Stensbölen suojelualueelle ja mereen, joten puron vedenlaadun varmistaminen ja sen roskaantumisen ehkäiseminen on tärkeää. Kaavaselosteissa mainitaan hulevesien puhdistaminen, mutta käytetyistä menetelmistä ei sanota mitään. Edellytämme myös sitä, että Kevätlaaksossa nähdyn harvinaisen rämeristihämähäkin elinympäristöt jätetään rauhaan ja varmistetaan alueella usein nähtyjen hömötiaisten pesät ja jätetään niille soveltuvaa vanhaa metsää.

Vakuudeksi

Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys

Manki Perukangas,

puheenjohtaja