Lausunto Patrikkasuon ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­voin­tioh­jel­maan

Neova Oy suunnittelee turvetuotannon aloittamista Ilomantsin kunnassa sijaitsevalla Patrikkasuon alueella. Neova on laatinut hankkeesta ympäristönvaikutusten arviointiohjelman, josta Ilomantsin Luonnonystävät ry. on yhdessä Luontokollektiivi ry:n ja Jäkkilän perinnemaisemayhdistys ry:n kanssa antanut lausunnon.

Lausunnon sisältö on tiivistettynä alla. Koko lausunnon perusteluineen voi lukea täältä:

Tarkasteltavat vaihtoehdot

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kahta hankkeen toteutusvaihtoehtoa (VE1 ja VE2) sekä ns. nollavaihtoehtoa (VE0) eli tilannetta, jossa hanketta ei toteuteta.

• VE0: Hankkeen toteuttamatta jättäminen. Alue säilyy nykyisessä tilassa.
• VE1: Turvetuotanto aloitetaan 137,6 hehtaarin alueella.
• VE2: Vaiheittainen kunnostus turvetuotantoon, ensin lohkot 1 ja 2 (yhteensä 69,8 hehtaaria), joiden jälkeen lohko 3 (67,8 hehtaaria).

Muistuttajien näkemyksen mukaan vaiheittaisessa suunnitelmassa VE2 ei ole mitään eroa vaihtoehtoon VE1, vaan niiden tavoitteet ja lopputulos ovat täsmälleen samat. Molemmissa vaihtoehdoissa Patrikkasuon arvokas suoluonto menetetään ja hankkeen haitalliset vesistövaikutukset alapuolisiin vesistöihin ilmastoon ovat täsmälleen samat.

Muistuttajat vaativat, että vaihtoehtona VE2 tarkastellaan Patrikkasuon luonnontilan palauttamista ennallistamalla suon ojitetut osat.

Esitetyn arviointiohjelman riittävyys

Patrikkasuon YVA-menettelyyn kuuluvassa ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on pääosin huomioitu YVA-lain edellyttämät arviointitekijät. Keskeisin arviointiohjelman puute liittyy hankkeen ilmastovaikutusten arviointiin.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee arvioida vaikutukset itse tuotantoalueen osalta, mutta on otettava huomioon myös aktiivihiilitehtaan toiminta ja sen käyttämien turvepellettien valmistus kokonaisuutena.

Patrikkasuon turvetuotantoalueen soveltuvuus maakuntakaavan 2040 1 vaihekaavan mukaisena sijoituspaikkana

YVA-ohjelmassa esitetään Patrikkasuon kaavoitustilanne Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040, 1. vaihekaavan osalta. Ohjelmassa ei kuitenkaan tuoda esille sitä, että hallinto-oikeuden päätöksestä on tehty valituslupahakemus korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valitus ei koskenut hallinto-oikeuden päätöksessä kumottuja luonnontilaisuusluokkaan 2 luokiteltuja soita, ml. Patrikkasuota. Hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, että ”Valituksenalainen kaava kumotaan siltä osin kuin Kuuksensuo N (Ilomantsi), Niemissuo (Ilomantsi), Petronrimpi (Joensuu/Ilomantsi), Patrikkasuo-Ruostesuo1 (Ilomantsi), Petäikönsuo (Tohmajärvi) ja Tavarasuo-Sikosuo (Ilomantsi) on osoitettu turvetuotantoon soveltuviksi alueiksi”. Muistuttajien mukaan tämä pitää ottaa huomioon myös YVA-ohjelman maakuntakaavaa koskevassa kuvauksessa, jossa annetaan virheellinen kuva Patrikkasuon soveltuvuudesta turvetuotantoon.

Luontoselvitysten vaatimat korjaukset ja tarkennukset

Tehdyt maastokartoitukset osoittavat, että Patrikkasuolla on huomattava määrä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita luonnontilaisia ja luonnontilaisen kaltaiseksi palautuneita luontotyyppejä sekä suuri määrä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta eliölajistoa. Selvityksissä on kuitenkin useita puutteita ja osin myös virheitä ja tulkinnanvaraisia arvioita, joita on syytä tarkentaa ja korjata lopulliseen arviointiohjelmaan.

Muistuttajien mukaan Patrikkasuon luonnon monimuotoisuuden merkittävyyttä tulee korjausten ja tarkennusten pohjalta arvioida uudelleen lopullisessa arviointiohjelmassa.

Patrikkasuon luonnontilaisuus, luontotyypit ja soidensuojelullinen arvo

Patrikkasuo kuuluu GTK:n arvion mukaan soiden yleisen luontoarvon luokittelussa luonnontilaisuusluokkaan 2. Näillä soilla luonnontilaa muuttava käyttö on mahdollista, jos suon yleinen luontoarvo on seudun ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi eivätkä erityiset luontoarvot ole merkittäviä.

Muistuttajat vaativat, että kasvillisuusselvitysten tulkintoja turpeennostoon suunnitellun hankealueen luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten luontotyyppien pinta-aloista, alueen luontotyyppien uhanlaisuuden merkityksestä Etelä-Suomessa ja huomionarvoisten luontotyyppien pinta-alan suuruudesta tulee korjata ja tarkentaa.

Luontoselvitysten lisäkartoitustarpeet

Patrikkasuolla kesällä 2023 tehdyt luontokartoitukset ovat osoittaneet, että turpeenottoon suunniteltu alue on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas suokokonaisuus. Muistuttajien arvion mukaan luontoselvityksiä tulee vielä monelta osin täydentää, koska yhtenä kesänä tehtävä kartoitus ei anna riittävän luotettavaa kuvaa alueen eliölajistosta.

Tehdyt kartoitukset ovat pääosin kohdistuneet hankealueelle, jonka luonnonarvot kokonaisuudessaan tuhoutuvat turpeenoton seurauksena. Lisäselvitysten tulee kohdistua myös turpeennoston kuivatus-, kuormitus-, turvepöly-, melu- ja muiden häiriöiden vaikutusalueelle eli turpeenottorajauksen kaikkien reuna-alueiden suo-, metsä-, ranta- ja vesistöjen ja pienvesien luontotyyppien alueelle vähintään 500 metrin päähän varausalueesta, minne hankealueen haitalliset ympäristövaikutukset (mm. melu ja pöly) nykytiedon valossa voivat ulottua.

Muistuttajat vaativat, että luontoselvityksiin liittyviä lisäkartoituksia tehdään seuraavasti kesällä 2024
• Kaitakämmekän ja muiden huomionarvoisten putkilokasvilajien sekä sammallajien kartoitus suon itäreunan meso-eutrofisilla suotyypeillä.
• Puiden rungoilla ja oksilla keloilla ja lahopuilla jäkälä-, sieni- ja sammallajiston kartoitus hankealueella ja sen reunoilla turvepölyn noin 500 metrin vaikutusalueella.
• Huomionarvoisten lintulajien ja niiden parimäärien kartoitus tuotantoalueen melun noin 500 metrin vaikutusalueella.
• Kartoitetaan/arvioidaan alueen merkitystä lintujen ruokailu- ja muutonaikaisena levähdysalueena.
• Perhosselvitystä tulee täydentää keskittyen päiväperhosten osalta suojelullisesti arvokkaiden lajien etsintään.
• Alueella tulee tehdä yöperhosselvitys.
• Perhoskartoitukset tulee ulottaa hankealueen reunoilla turvepölyn noin 500 metrin vaikutusalueelle.
• Hankealueella ja sen reunoilla tulee tehdä rämeristihämähäkin kartoitus.

Direktiivilajit

Direktiivilajien osalta tulee tehdä seuraavia kartoituksia/arvioita
• Viitasammakon kartoitus hankealueen suorimmillä ja Heinäpuron varren pikkulammilla
• Pohjanlepakon, viiksisiipan, lampikorentojen ja saukon maastokartoitukset. Nämä tulee tehdä kesällä 2024, saukon osalta paras ajankohta on talvikausi 2024/2025.
• Suurpetojen osalta kartoituksilla lisääntymis- ja levähdysalueista tuskin saadaan tarkempaa kuvaa, joten niiden osalta hakijan tulee pyytää Luonnonvarakeskukselta asiantuntija-arvion suurpetojen esiintymisestä (levähdys-/lisääntymis-/liikkumis-/ruokailu-/saalistusalueet) ja hankkeen mahdollisista vaikutuksista lajeille luontodirektiivin suojelutavoitteiden kannalta.

Hankkeen vesiensuojelurakenteet ja kuormituksen vaikutukset hankealueen alapuolisiin vesistöihin ja vesiluonnon monimuotoisuuteen

Vesien tila

Muistuttajien näkemyksen mukaan YVA-ohjelmassa selvityksissä on paljon puutteita, jotta voidaan mahdollisimman luotettavasti arvioida Patrikkasuon aiheuttaman kuormituksen mahdollisia haitallisia vaikutuksia Heinäpuroon, Läävästönpohjaan ja laajemmin Haapojärvelle.

Tämän vuoksi muistuttajat vaativat, että YVA-ohjelmaan tehdään seuraavia täydennyksiä ja lisäselvityksiä.

1. Tuotantoalueelta tulevia vesiä vastaanottavien vesien purkuvesistöjen nykytilan kuvaus on merkittävästi puutteellinen ja sitä hakijan tulee täydentää huomattavasti, mukaan lukien hydromorfologinen kuvaus (mm. hydrologia, syvyydet, viipymät)
2. Hakijan tulee täydentää vastaanottavien purkuvesistöjen vesianalytiikkaa ja selkeyttää YVA-ohjelmassa esitettyä Heinäpuron ja Haapojärven vesinäytteiden ja niiden analytiikan käsittelyä. Haapojärvellä näytteenottoa tulee täydentää avovesikaudella ennen ja mahdollisen kerrostumisen jälkeen, kevään ja syksyn ylivirtaamakausina sekä lopputalvesta.
3. Kuormitusarviot tulee arvioida Heinäpuron, Läävästönpohjan ja Haapojärven osalta osa-alueittain. Pintavalutuskentän toimivuus ja sen vaikutukset veden laatuun tulee arvioida koko tuotannon ajalta.
4. Heinäpurolla ja Haapojärvellä tulee tehdä seuraavia ekologisen tilan arvioinnin edellyttämiä selvityksiä:
   • Heinäpurosta on selvitettävä veden laadun, virtaamien ja kuormituksen lisäksi biologisista tekijöistä ainakin piilevät ja myös pohjaeläimistö.
   • Läävästönpohjasta ja Haapojärveltä on selvitettävä rantavyöhykkeen vesikasvillisuus, kalasto, kasviplankton, piilevät ja pohjaeläimistö sekä Haapojärveltä syvännealueen pohjaeläimistö ja vesikasvillisuus.
   • Selvitykset tulee tehdä Suomen ympäristökeskuksen vesimuodostumien ekologisen tilan arviointimenetelmillä. Selvitykset palvelevat jatkossa hankkeen mahdollisesti toteutuessa hankkeen vaikutusten seurantaa.
5. Hakijan tulee kartoittaa Heinäpurolla ja Läävästönpohjassa elinympäristöjen uhanalaisuuden arvioinnin mukaiset (Ympäristöministeriö 2018) rantaluontotyypit ja arvioida hankkeen vaikutukset niihin.
6. Hakijan on selvitettävä Heinäpuron kalastoa koekalastuksella. Haapojärvellä on tehtävä kalasto- ja kalastusselvitys.

Vesilain mukainen vesistöjen ja pienvesien luvanvaraisuus vesitaloushankkeissa

YVA-ohjelman mukaisesti vesitaloushankkeen luvanvaraisuudesta on säädetty vesilaissa. Käytännössä vesilain mukainen lupa tarvitaan, jos turvetuotantoa varten on tarpeen alentaa vesistön vedenpintaa tai ruopata jokea tai puroa tai jos turvetuotannolla on vaikutuksia pohjavesialueen veden laatuun tai määrään. Edelleen ohjelmassa todetaan, että luonnontilaisen lähteen tai muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty.

Hankkeessa tehtyjen selvitysten ja karttatarkastelujen perusteella muistuttajien arvion mukaan hankkeen vaikutusalueella voi olla vastoin hankkeesta vastaavan näkemystä vesilain tarkoittamia pienvesiä, alle hehtaarin kokoisia lampia, lähteitä ja virtavesiä, joille hankkeesta vastaava voi joutua hakemaan em. säännöksissä johtuvan poikkeusluvan. Näitä pienvesiä voivat olla hankealueen eteläosan reunalla oleva lampi, Heinäpuron pikkulammet, hankealueen länsireunan lähde, muut alueen mahdolliset pohjavesipurkaumat ja Heinäpuro.

Muistuttajat vaativat pienvesien osalta seuraavat selvitykset/kartoitukset ja arviot
• Selvitys aiheuttaako alueelle suunniteltu turvetuotanto hankealueen reunalla sijaitsevan pikkulammen ja Heinäpuron varrella sijaitsevien pikkulampien luonnontilan vaarantumisen.
• Maastokartoitus Patrikansuon länsireunan Patrikan kylän välisen rinteen mahdollisista pohjaveden purkaumista ja arvionti niiden merkityksestä vesilain tarkoittamina pienvesiluontotyyppeinä.
• Selvitys Heinäpuron luonnontilaisuudesta, ja tämän perusteella arviointi turvetuotannon haittojen aiheuttamasta luvantarpeesta Heinäpuron luonnontilan vaarantamiselle.

Viihtyvyys ja virkistyskäyttö ja niille aiheutuvat haitat

Viihtyvyys

Hakemuksen mukaan Patrikka on pieni kylä Ilomantsissa kunnan palveluiden välittömässä läheisyydessä. Alue on vetänyt puoleensa lapsiperheitä ja kylällä on yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta. Patrikkasuon turpeennostosuunnitelma on herättänyt hyvin suurta huolta ja pettymystä kylän asukkaille. Kyläläisiä huolettavat myös useat muut hankkeen vaikutukset kylällä, Patrikkasuolla ja myös Haapojärvellä. Mitä tapahtuu kylän kaivoille? Miten pahoja turpeennoston pahoja pöly- ja meluhaitat ovat asukkaiden viihtyvyydelle? Miten kylän ohitse menevällä tiellä lisääntyvä turverekkaliikenne vaikuttaa liikenneturvallisuuteen? Miten käy talojen ja tonttien arvolle ja korvaako kukaan aiheutuneita haittoja kyläläisille.

Hankkeen Patrikan kylän ja lähialueiden asukkaiden viihtyvyydelle aiheutuvien haittojen osalta tulee tehdä seuraavat selvitykset/kyselytutkimukset.
• Pohjaveden pintojen laskuun liittyvistä haitoista kaivoille
• Turvepölystä ja melusta aiheutuvista haitoista
• Liikenteen kasvusta aihetuvista haitoista

Virkistyskäyttö

Hankkeen virkistyskäytölle aiheutuvien haittojen osalta tulee tehdä seuraavat selvitykset/kyselytutkimukset.
• Marjasadot ja marjastus sekä marjastukselle aiheutuvat haitat Patrikkasuolla
• Riistakannat ja metsästys sekä metsästykselle aiheutuvat haitat Patrikkasuolla
• Muut virkistyskäytön muodot ja niille aiheutuvat haitat Patrikkasuolla
• Virkistyskäytön merkitys ja sille aiheutuvat haitat Heinäpurolla
• Uimarannan virkistyskäyttö ja sille aiheutuvat haitat Haapojärvellä
• Kalasto ja kalastukselle aiheutuvat haitat Haapojärvellä
• Mökkirantojen virkistyskäyttö ja sille aiheutuvat haitat Haapojärvellä
• Yllä mainittujen haittojen vaikutus Patrikan, Haapojärven ja lähiympäristön kiinteistöihin ja mökkitontteihin.

Työllisyysvaikutukset

Arviointiohjelman mukaan hanke työllistää suoraan tuotannossa, lastauksessa ja kuljetuksessa yhteensä noin 9 henkilöä ja välillisesti noin 11 henkilöä käyttökohteissa, julkishallinnossa ja palveluissa. Edelleen ohjelman mukaan hankkeen yhteiskunnallisia vaikutuksia arvioidaan lähinnä elinkeino- ja työllisyysvaikutusten kautta. Patrikkasuon turvetuotantohankkeella on sekä suoria että epäsuoria työllisyysvaikutuksia, sillä hankealueen kuntoonpanon, turvetuotannon, kunnossapidon ja turpeen toimituksen suorittavat paikalliset yrittäjät. Arvioinnissa pääpaino on hankkeen suorissa työllisyysvaikutuksissa. Lisäksi arvioidaan hankkeen vaikutukset mahdollisesti hankkeen läheisyydessä toimivien matkailuyrittäjien kannalta.

Muistuttajat vaativat, että ohjelmaa ohjelman välillisten työpaikkojen määrä tarkennetaan koskemaan vain niitä henkilöitä, joiden työt kohdistuvat nimenomaan Patrikkasuohon. Lisäksi ohjelmassa tulee selvittää/arvioida Patrikansuon ja sen lähistön mahdollisten ennallistamistöiden suorien ja välillisten työpaikkojen kokonaismäärää ja kohdistumista.

Vaikutukset hankealueen vaikutuspiirissä oleviin luonnonsuojelualueisiin

Nietalahden luonnonsuojelualue (YSA 207016)

Haapojärven itäpuolella, hankkeen valumavesien kulkureitillä Niettaanselällä on Nietalahden yksityinen luonnonsuojelualue, joka käsittää useita järven saaria ja jossain määrin myös ranta-alueita. Suojelualueen pinta-ala on 81 ha. Suojelun tavoitteena on alueen luontotyyppien ja lajien suojelu.

Patrikansuon turpeennoston kuormitus voi mahdollisesti aiheuttaa haittaa suojelualueen luonnolle ja sen toimivuudelle, joten muistuttajat vaativat, että hakijan tulee selvittää hankkeen vaikutukset suojelualueelle.

Petkeljärven kansallispuisto

Hankealueen valumavedet virtaavat Haapojärvestä Valkiajärven kautta lopulta Nuorajärveen. Merkittävä osa Valkiajärvestä kuuluu Petkeljärven kansallispuistoon. Järvi on luokiteltu pieneksi humusjärveksi, joka ekologiselta tilaltaan on luokiteltu erinomaiseksi. Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan pienet humusjärvet on luokiteltu Etelä-Suomessa silmälläpidettäväksi (NT).

Valkiajärven Ruununsaaressa sijaitseva Petranluhta on kansallispuiston tunnetuin luhta-alue. Patrikansuon turpeennoston kuormitus voi mahdollisesti aiheuttaa haittaa Petranluhdan luonnolle ja sen toimivuudelle, joten muistuttajat vaativat, että hakijan tulee selvittää hankkeen vaikutukset Petranluhdalla.

Turvetuotannon vesistökuormituksen haitat Petkeljärven alueella voivat kohdistua Petranluhdan ohella Valkiajärveltä Nuorajärveen virtaavalle vesireitille. Vesireitti on merkittävä kansallispuiston virkistyskäytön ja luontomatkailun kannalta. Reitti Mutalahdesta Petkeljärven kautta Koitajoelle ja Koitereelle on erittäin suosittu melontareitti.

Muistuttajat vaativat, että turvetuotannon haitat tulee selvittää vesireitillä Valkiajärveltä Nuorajärvelle. Kyselytutkimuksella on selvitettävähankkeen vaikutukset Petkeljärven virkistyskäytölle ja luontomatkailulle ja niiden kehittämiselle.

Petkeljärvi-Putkelanharju Natura-alueen (FI0700044) Natura-arvioinnin laadinnan tarpeellisuus

Hakemuksessa tuodaan esille, että luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi on laadittava, mikäli hankkeeseen tai suunnitelmaan liittyen on havaittavissa viitteitä Natura-alueen suojeluperusteita heikentävistä vaikutuksista. Natura-arvioinnissa huomioidaan myös yhteisvaikutukset muiden alueelle kohdistuvien hankkeiden ja suunnitelmien kanssa.
’
Valkiajärvellä sijaitseva Petranluhta kuuluu myös Petkeljärvi-Putkelanharju Natura-alueeseen Petranluhdan luhta-alueet ovat Natura luontotyyppeinä vaihettumis-rantasoita.
Valkiajärveltä Patrikkasuolta tulevat vedet virtaavat Natura-alueen vesireittiä pitkin Petkeljärven kautta seuraavaa suurempaa laskuvesistöä, Nuorajärveä.

Muistuttajat vaativat, että hakija selvittää hankkeen mahdollisesti aiheuttamia heikentäviä vaikutuksia Petkeljärven-Putkelanharjun Natura-alueen suojeltaville luontotyypeille ja laatii selvityksen pohjalta arviointiselostukseen joko Natura -arvioinnin tarvearvion tai luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen Natura-arvioinnin.