Sijainti: Pääsivu / Mitä sinä voit tehdä / Omalla pihalla / Tunnista haitalliset vieraslajit ja toimi!

Tunnista haitalliset vieraslajit ja toimi!

Tunnista haitalliset vieraslajit ja toimi!

Jättipalsamitalkoot Kaukajärvellä kesäkuussa 2012. Kuva: Puutarhakarkulaiset.fi

Haitallisten vieraslajien leviämisen estäminen kuuluu meille kaikille! Lue täältä hyviksi koetut vinkit ja ohjeet.

 


 

 

jattipalsami-kukat-ja-siemenkodat

Jättipalsamin tunnistat ennen kukintaakin haarakohtien punaisista nystyistä. Kuva: Markus Seppälä

 

Miten tunnistan haitalliset vieraslajit puutarhassani tai luonnossa?

On tärkeää oppia tunnistamaan ja erottamaan haitalliset vieraslajit alkuperäisestä lajistostamme. Kun olet oppinut tunnistamaan Suomen yleisimmät vieraslajit, voit ilmoittaa havaintosi eteenpäin oikeille tahoille tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin, jotka estävät haitallisten lajien leviämistä jatkossa. Alla on lueteltuna linkkeinä tunnistusta helpottavia oppaita ja sivustoja. Youtube -vieraslajivideot ovat osa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Vieraslajit kuriin Lounais-Suomessa -hanketta.

 
Useita vieraslajeja käsittelevät esitteet

  • MMM:n sivuilta löydät kätevät tietokortit useasta haitallisesta eläin- ja kasvilajista. MMM Vieraslajikuvauksia

 

 

 

 

 Jättiputket (Heracleum mantegazzianum, H. persicum, H. sosnowskyi):


Jättipalsami (Impatiens glandulifera)


Kurttulehtiruusu (Vresros, Rosa rugosa)

 

Komealupiini (Lupinus polyphyllus)

 

Kanadanpiisku (Solidago canadensis) ja muut P-Amerikkalaiset piiskulajit 

 

Kenelle ja mitä tietoja minun kannattaa ilmoittaa jos löydän haitallisten vieraslajin luonnosta?

Suomessa on 27.5.2014 avattu Vieraslajiportaali-verkkosivusto, johon on mahdollista ilmoittaa kaikkien haitallisten vieraslajien havainnot sähköisellä karttapohjalle. Portaalista löydät myös ilmoittamisen avuksi neuvoja lajien tunnistamiseen. Vieraslajiportaalin löydät osoitteesta Vieraslajit.fi  



Voinko käyttää Roundupia tai muuta glyfosaattipohjaista torjunta-ainetta haitallisten vieraskasvilajien torjuntaan?

Luonnonsuojeluliitto ei suosittele glyfosaattipohjaisten kasvintorjunta-aineiden käyttöä haitallisten vieraskasvilajien torjunnassa, sillä se on myrkyllistä vesieliöille, eikä torjunta-aineiden vaikutuksia pysty kohdistamaan ainoastaan torjuttavan lajin yksilöihin. Glyfosaattia ei suositella käytettäväksi vesistöjen tai pohjavesialueiden lähettyvillä tai edes puutarhassa, jos lähettyvillä on talousvesikäytössä olevia porakaivoja.

Tietyissä erittäin hankalissa tapauksissa, kuten todella laajojen jättiputkikasvustojen torjunnassa, on torjunta-aineiden maltillinen käyttö osana käsin ja työkaluin tehtävää torjuntaa kuitenkin perusteltua.


Asuinalueellani tai sen lähistöllä kasvaa haitallisen vieraskasvilajin esiintymä, joka on liian suuri yhden ihmisen hävitettäväksi. Miten minun kannattaa toimia?

Keskustele tilanteesta naapurien, taloyhtiön tai paikallisen asukasyhdistyksen kanssa. Suurella todennäköisyydellä muutkin ovat pistäneet saman esiintymän merkille, ja miettivät mitä asialle voisi tehdä. Haasta talkoisiin mukaan sukulaisia, naapureitasi ja kavereitasi ja tehkä talkoista yhdessä mukava kesätapahtuma.  Useimpia vieraskasvilajeja, jättiputkia lukuunottamatta, on mahdollista saada hävitettyä jo muutamassa kesässä. Tarvitset siihen vain motivoituneen talkooporukan, hyviä torjuntaneuvoja, puutarhahanskat ja jätesäkkejä. Muutamankin hengen porukalla voi saada jo paljon aikaan! Voit myös ottaa selvää, löytyykö paikkakunnaltasi jokin lähes 200 paikallisyhdistyksestämme, josta kannattaa kysellä neuvoja ja talkooapua. HUOM! Jos talkookohteesi sijaitsee luonnonsuojelualueella, tulee talkoita varten hakea poikkeuslupa alueesi ELY-keskuksen luonnonsuojelusta vastaavalta viranomaiselta.

Haitallisten vieraslajien torjunta on mitä parhainta käytännön luonnonsuojelutyötä, sillä tekemisen jäljet näkyvät heti!

 

Olen kitkenyt haitallisia vieraskasvilajeja puutarhastani tai luonnosta. Miten hävitän syntyneen kasvijätteen turvallisesti niin, että se ei enää jatka leviämistään?

Vieraskasvilajeista kitkemisestä tai niittämisestä syntyvän kasvijätteen turvallinen jatkokäsittely tai lopullinen hävittäminen voi olla ongelmallista, sillä oikeaoppiset keinot vaihtelevat sekä lajin että kasvukauden ajankohdan mukaan. Esimerkiksi jo siementämään ehtinyttä vieraskasvia ei kannata enää laittaa kompostiin, vaan se tulee tuhota joko mädättämällä aines mustissa jätesäkeissä tai vaihtoehtoisesti ensin kuivattaa ja sen jälkeen polttaa. Varmista oman paikkakuntasi järjestyssäännöistä, onko puutarhajätteitä mahdollista hävittää polttamalla.

Katso lajikohtaiset torjunta- ja käsittelyohjeet ylempää kohdasta 'Miten tunnistan haitalliset vieraslajit puutarhassani tai luonnossa'.

 

Pujo aiheuttaa allergisia oireita monille ja on siksi mielestäni haitallinen vieraslaji. Eikö sitäkin kannattaisi kitkeä pois talkoilla?

Pujoa (Artemisia vulgaris) ei luokitella Suomessa vieraslajiksi, vaan ns. muinaistulokkaisiin tai muinaistulokaslajeihin eli se on levittäytynyt Suomeen omin neuvoin 1600-luvun alkupuolella tai sitä aikaisemmin. Pujoa pidetään kuitenkin haitallisena, sillä se on yksi pahimmista siitepölyallergian aiheuttajista Suomessa. Siksi pujoa voi ja kannattaa silti kitkeä pois niillä asuinalueilla, joila asuu runsaasti lajille allergisia ihmisiä. Tehokkain tapa päästä pujosta eroon on kiskoa kasvi juurineen maasta juuri ennen kukinnan alkamista muutamana vuonna peräkkäin.

Lisää tietoa pujosta löydät Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin pujosivuilta.

 


Miten voin välttää omalla toiminnallani haitallisten kasvi- ja eläinvieraslajien leviämistä luontoon?

  • Älä hanki puutarhaasi haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltuja lajeja. Esimerkiksi japanin- ja jättitatarkasvustoista on erittäin hankala päästä eroon.
  • Suosi luonnonvaraisia kukkakasveja ulkomaisten koristekasvien sijaan. Niistä perhosetkin pitävät.
  • Puutarhakarkulaisten välttämiseksi puutarhajäte on suositeltavaa hävittää kompostoimalla, hakettamalla tai käsittelemällä se muuten syntypaikassaan eli puutarhassa. Juurakoista tai versoista leviävät kasvit voi tappaa kuivattamalla ne auringossa tai mädättämällä ne suljetussa jätesäkissä ennen kompostiin laittoa. Siemenistä lisääntyvät kasvit kannattaa kitkeä ja kompostoida ennen siementen kypsymistä.
  • Täyttömaata ostaessa kannattaa selvittää mistä maa-aines on peräisin. Jos paikalla kasvaa esimerkiksi jättiputkea tai japanintatarta, kannattaa maa-aines jättää ostamatta.
  • Älä päästä lemmikkieläimiä vapaaksi luontoon.
  • Osallistu luonnonsuojelupiirien ja -yhdistysten järjestämiin vieraslajitalkoisiin, joissa haitallisia vieraslajeja poistetaan alkuperäisluonnosta.

 

Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset järjestävät haitallisten vieraslajien torjuntatalkoita!

Kysy oman paikallisyhdistyksesi aktiiveilta, järjestetäänkö alueellasi esimerkiksi jättipalsamin torjuntatalkoita. Löydät listan paikallisyhdistyksistä ja niiden yhteystiedoista paikallistoimintasivuiltamme  => klikkaa vasemmalta reunasta "Paikallistoiminta".

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen eli Helsyn retki- ja tapahtumasivujen lopusta löydät listan talkooajoista ja paikoista.

Turun luonnonsuojeluyhdistyksen Ajankohtaista -sivuilta löydät vieraslajitalkoiden tarkemmat ohjeet ja talkoopäivät

 

Etkö löytänyt etsimääsi vieraslajitietoa? Jäikö sinulle kysyttävää?

Onko sinulla kysymyksiä vieraslajisivujemme sisällöstä tai haitallisista vieraslajeista ylipäätään? Kerro puutteista ja toiveistasi meille, niin päivitämme sivuja tarpeen mukaan. Voit myös tykätä Facebookissa Vieraslajit-sivusta, jonne voit lähettää vieraslajikuvasi tunnistettavaksi tai kysyä asiantuntijoilta mitä vain vieraslajeihin liittyen. Osoite on facebook.com/vieraslajit

 

Ota yhteyttä!

  • Vieraslajivastaava Markus Seppälä (HAVINA-hanke) markus.seppala(at)sll.fi
  • erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola at sll.fi

 

 

Ilmoita vieraslajista

 

ILMOITA HAVAINTOSI VIERASLAJEISTA!

 

Ilmoita vieraslajihavaintosi kätevästi sähköisellä karttapohjalla Suomen vieraslajiportaalin kautta:

VIERASLAJIT.FI