Sijainti: Pääsivu / Mitä sinä voit tehdä / Omalla pihalla / Muista pihan pikkuasukkaat

Muista pihan pikkuasukkaat

Muista pihan pikkuasukkaat

Kuva: Noora Hildén

 

Muista pihan lentävät, lyllertävät ja pörisevät asukkaat

Parasta lintujen ja muun luonnon suojelua on säilyttää luonto mahdollisimman monimuotoisena. Ihmisen lähiympäristössä luontoa voi monipuolistaa rakentamalla linnuille pesäpönttöjä, lepakoille päiväpiiloja ja siilille talvipesiä sekä ruokkimalla lintuja talvella ja siiliä syksyllä. Vai perustaisitko perhosbaarin tai kimalaisen juottolan?

 

Pönttöjä puihin

Kirjosieppo, sinitiainen, kottarainen ja puukiipijä pesivät kaikki pöntöissä. Kokeile saatko houkuteltua jonkun niistä pihapiiriisi!

Enin osa puidemme pienkoloista on hömötiaisen kovertamia. Hentonokkainen lintu pystyy kaivamaan kolon ainoastaan lahoon puuhun. Hömötiaispari pesii kolossaan vain kerran, minkä jälkeen kolo jää muiden pikkulintujen käyttöön. Suurempia koloja ja myös terveempään puuhun pystyvät hakkaamaan vain tikat. Metsiemme perustikat ja -kolojentekijät ovat käpytikka ja palokärki.

Pöntötys ei olekaan yksinomaan luonnon muuttamista ihmiselle mieleiseksi, vaan eräs keino säilyttää ja lisätä luonnon monimuotoisuutta.

Tehometsähoito vei linnuilta laho- ja kolopuut metsistä ja yhtä tehokas puistonhoito kaupunkien puistoista ja pihamailta. Luonnollisia pesäkoloja voidaan onneksi korvata niitä muistuttavilla pesäpöntöillä. Pöntötys ei olekaan yksinomaan luonnon muuttamista ihmiselle mieleiseksi niin kuin ensituumimalta voisi luulla, vaan eräs keino säilyttää ja jopa lisätä luonnon monimuotoisuutta.

Nopeimmin ja helpoimmin lintujen laji- ja lukumäärä voidaan kasvattaa ripustamalla pikkupönttöjä pihamaille ja valoisiin reunametsiin. Lintujen runsastuminen pöntötyksen seurauksena osoittaa, että sopivien pesäpaikkojen puute - eikä niinkään esimerkiksi ravinnon puute - on merkittävä tiheyttä rajoittava tekijä.

kottaraispontto.jpgKoloissa pesiville linnuille voi rakentaa luonnonmukaisen pesäpöntön ydinlahosta puusta. Sen voi myös kovertaa terveeseen pölliin polttamalla tai sorvaamalla. Pöntöksi valmistettava puu on kuorittava, jotta pönttö ei lahoaisi ennen aikojaan. Luonnonmukaiseen pönttöön saa parhaan katon säänkestävästä vesivanerista.

Tavallisesti linnunpöntöt tehdään kuitenkin laudasta. Parasta on höyläämätön karheapintainen lauta, mutta muukin käy, kunhan pöntön etuseinän sisäpinta ei jää sileäksi. Birdlife Suomen verkkosivuilla on hyvä ohje linnunpönttöjen rakentamiseen: www.birdlife.fi

Kuva Ikkuna Suomen Luontoon -foorumilta: "Kottarainen asettui pesimään pihapiiriin parin vuosikymmenen tauon jälkeen. Nyt kottaraisilla kiirettä riittää. Pönttö on täynnä nälkäisiä poikaisia." Anna-Liisa Pirhonen / www.ikkunasuomenluontoon.fi

Linnunpöntöt voi ripustaa puihin mihin aikaan vuodesta tahansa. Jos haluaa pönttöihinsä heti asukkaat, niiden paras ripustusaika on varhaiskevät. Lentoaukon suunnalla ei ole väliä, joten pöntön voi sijoittaa vaikka niin, että liikennettä pöntöllä voi seurata omasta ikkunastaan.

 

 

Baari perhosille

perhosbaari-isl.jpgLuonnonmukaisissa puutarhoissa perhoslajisto on nurmikkopihaa monipuolisempi ja joskus se on parhaimmillaan lähellä ketojen ja niittyjen lajirunsautta. Omassa puutarhassa on mahdollista suosia erityisen hyviä perhoskasveja – niin toukkien ravintokasveja kuin suosittuja mesikasvejakin. Hyviä perhoskukkia ovat mm. syreenit, nauhukset, päivänkakkara, kuusamat, syysasteri ja kaunokit.

Perusta perhosbaari ja houkuttele lepattelevat kaunottaret puutarhaasi!

  • Valmista perhosbaarin nektari: liuota punaviiniin tai olueen fariinisokeria, siirappia tai hunajaa. Anna tekeytyä päivä tai pari huoneenlämmössä. (Hae netin hakukoneilla vaihtoehtoisia nektarireseptejä hakusanoilla "perhosbaari" ja "perhosbaarin perustaminen".)
  • Laita pieneen purkkiin (hillopurkki, viilipurkki) huokoinen pesusieni tai rätti. Kaada nektari purkkiin – se imeytyy huokoiseen materiaaliin.
  • Ripusta purkki narun tai rautalangan avulla puuhun.
  • Odota perhosia! Ne löytävät herkullisen tuoksuisen baarin kaukaa ja tulevat imemään baarin nektaria.

 

Kuva Ikkuna Suomen Luontoon -foorumilta: "Askartelin perhosbaarin netistä löytyneen ohjeen mukaan ja tein siihen cocktailin fariinisokerista, kaljasta ja hiivasta. Baari on siskon puutarhassa. Hyvin kelpaa nektari perhosille. Purkin sisällä on pesusieni, josta perhoset imevät sokerilientä. Kuva on otettu noin 5 minuuttia baarin ripustamisen jälkeen. Baarissa on käynyt jo kymmeniä perhosia: amiraaleja, herukkaperhosia, suruvaippoja jne." Anna-Liisa Pirhonen / www.ikkunasuomenluontoon.fi

nokkosperhostoukat-350x.jpg Huomioi perhostoukkien ravintokasvit! Jos siis haluat puutarhaasi vaikkapa nokkosperhosen, jätä edes osa nokkosista niittämättä!

Kuvassa nokkosperhosen toukat tekevät selvää nokkosenlehdistä.

 

 

 

Pistä pystyyn kimalaisjuottola

kimalaisjuottola.jpg
Kimalaisten juottola. Kuva: Terhi Ryttäri
Kimalaisyhdyskuntia voi auttaa tarjoamalla hunaja- tai sokerivettä energiansaannin varmistamiseksi. Pörisijät kiittävät pölyttämällä pihakasvit ja auttamalla näin puutarhuria.

  • Sekoita puoleen desilitraan huoneenlämpöistä vettä puoli desilitraa sokeria tai hunajaa. Mikäli teet sokerivettä, houkuttelee se kimalaisia tehokkaammin, kun lisäät nesteeseen ripauksen hunajaa tuoksua tuomaan. Sokeri liukenee veteen nopeasti, mutta hunajaa joutuu sekoittamaan hieman enemmän.
  • Tarjoa neste vaahtomuovisieneen imeytettynä matalasta astiasta, johon kimalaiset pääsevät helposti laskeutumaan ja lentämään pois. On tärkeää varmistaa, että neste ei valu astiaan niin, että kimalaiset voisivat hukkua siihen.
  • Ravinnon perässä paikalle saattaa myös tulla ampiaisia, mutta lautasella pitäisi riittää tilaa kaikille.

 

Pölyttäjähyönteisten ilmaiseksi tuottamat ekosysteemipalvelut ovat elintärkeitä. Pörriäisiä voi auttaa myös nikkaroimalla niille pihalle, puutarhaan tai peltojen reunoille keinopesiä.

Katso ohjeet Kainuun ELY-keskuksen verkkosivuilta!

 

Auta siiliä!

Siili sinnittelee Suomessa elinalueensa äärirajoilla. Varsinkin pitkä talvi koettelee siiliä: aikuisista puolet ja kesän poikasista enemmänkin saattaa menehtyä talvella.

Paksu rasvakerros talveksi

Siiliä voi auttaa selviytymään talvesta ruokkimalla sitä syksyllä. Talvehtimisen onnistumisen kannalta on tärkeintä, että siili ennen syys-lokakuussa tapahtuvaa horrokseen vaipumista ehtii kerätä ihonsa alle riittävästi rasvakudosta.

Siili on hyönteissyöjä. Sitä voi ruokkia esimerkiksi lihalla, kalalla, koiran- ja kissanmakkaroilla ja ruuantähteillä. Maitoa, liian suolaisia tai pilaantuneita ruokia ei tule tarjota. Syysruokinta ei viivästytä siilin horrokseen menoa.

Talvipesä siilin turvaksi

Siilien talvipiiloiksi sopivat risu- ja lehtikasat ja ryteiköt siivotaan nykyisin pois pihoilta. Rakennusten allekin on vaikea päästä talvipesää rakentamaan. Talvesta selviytymistä voidaankin helpottaa rakentamalla siilille asunto talveksi!

Siilille sopiva talvipesä on kuin pohjaton laatikko ja se voidaan rakentaa laudasta. Kulkuaukolla varustettu laatikko asetetaan loppukesällä tai viimeistään alkusyksyllä alassuin kuivaan paikkaan niin, ettei sulavesi pääse suojasäällä valumaan sisään. Nikkarointitaitoiset voivat tehdä laatikkoon myös harjakaton.

Paras sijoituspaikka on pihan rauhallinen nurkkaus mahdollisimman kaukana kaduista ja ajoradoista. Pesälaatikon pohjalle pannaan kerros kuivia puunlehtiä ja laatikko täytetään kuivalla heinällä.

Kun siilejä ruokkii niille rakennetun talvipesän läheisyydessä, ne löytävät sen varmemmin. Itse pesään ei kuitenkaan pidä laittaa ruokaa.

siili.gif

Kuva SLL: Malli siilin talvipesäksi sopivasta laatikosta.

 

 

lepakko-1.jpgMissä lepakko lymyilee?

Pohjanlepakko, korvayökkö, viiksisiippa tai vesisiippa voi asustaa juuri sinun pihakoivusi kolossa!

Lepakot ovat hämärä- ja yöaktiivisia. Päivisin lepakot lymyilevät päiväpiiloissa, joita voi etsiä mm. rakennusten ullakoilta, ulkorakennuksista ja kolopuista. Lepääviä lepakoita etsivän kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikki Suomen lepakot ovat luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettuja.

Lepakoita vaivaa asuntopula samoin kuin kolopesijälintuja. Uusia päiväpiiloja voi tarjota asettamalla pihalle tai kauemmas maastoon pönttöjä. Niitä voi nikkaroida itse tai ostaa sahanjauho-betoniseoksesta tehtyjä, pitkäikäisiä lepakkopönttöjä. Pönttö kannattaa ripustaa avoimelle ja lämpimälle paikalle.

  • Lataa ohje lepakonpöntön tekoon (pdf)
  • Lue lisää lepakoista Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen sivuilta: www.lepakko.fi

Kuva Ikkuna Suomen Luontoon -foorumilta: "Tämmönen kaunokainen lentelee kaverinsa kanssa mein pihalla joka ilta... nyt oli lentäny puuliiteriin ja sieltä halonpäällä löydettii nukkumasta. =) Nopeasti muutama kuva ja takas sinne omaan rauhaan jätettiin pikkuinen." Ritulii / www.ikkunasuomenluontoon.fi