Kannanottoja

JULKILAUSUMA

Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri on huolestunut suoluotomme uhatusta
asemasta. Heikko tilanne on seurausta pitkästä kehityksestä, jossa suot
on nähty lähinnä joutomaina. Hulluina vuosina 1950- ja 60- luvuilla
ojitettiin pääosa soistamme selvittämättä millään tavalla niiden
luontoarvoja. Vain pienet ja vähälajiset suot säilyivät ojitukselta.

Huono kehitys jatkuu edelleen. Nykyinen käytäntö, jossa turvetuotannon
tarpeisiin vaaditaan uusia soita käytöstä poistuvien tilalle, on
kestämätön. Piirin arvion mukaan kolmessa sukupolvessa maakunnan kaikki
merkittävät suot on uhrattu turvetuotannon tarpeisiin. Samalla
menetetään ainutlaatuinen suoekosysteemi ja se monipuolinen käyttö, joka
soilla on opetuksen, virkistyksen, marjastuksen ja luontoelämysten kohteena.

Varsinkin polttoturpeen nosto ja käyttö lisäävät merkittävästi ilmakehän
kasvihuonekaasuja. Polttoturpeen käyttö on ristiriidassa Suomen
hyväksymien ilmastotavoitteiden kanssa ja siitä tulisi luopua kokonaan.
Pelkästään tällä toimenpiteellä helpotettaisiin painetta suoluontoa kohtaan.

Turpeennoston ohjaaminen vain ojitetuille soille ei ole riittävä
ratkaisu suoluonnon turvaamiseen. Koska yli kolme neljäsosaa soista on
aikanaan ojitettu, johtaa käytäntö siihen, että mahdollisuus turpeen
ottoon koskee kaikkia suuria soitamme. Kuitenkin suurilla soilla, kuten
Kollinsuo-Laurinsuo, Vehkaojansuo ja Kajasuo, on suoekosysteemien kirjo
ollut suurimmillaan.

Piirin mielestä turpeenottolupaa ei tulisi myöntää millekään suolle,
ennen kuin niiden luontoarvot on selvitetty nykyajan vaatimusten
mukaisesti. Tälläkin hetkellä vireillä on useita hankkeita, jossa
turpeennoston lupaa haetaan puutteellisin luontotiedoin.  Näitä soita
ovat mm. Kajasuo, Kärpänsuo, Saunasuo ja Laihanlamminsuo. Vastuullisella
lupien myöntäjällä ei ole perusteita luvan myöntöön ennen kuin soiden
luonto- ja virkistysarvot on tasaveroisesti ja luotettavasti selvitetty.

Kouvolassa 31.3.2009

Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry

=========================================================

Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin kannanotto 12.10.2007:

ARKTISTEN HANHIEN YMPÄRILLÄ AMMUSKELUA JA ÖISTÄ HÄIRINTÄÄ

 
Kymenlaaksolaisilla pelloilla on parin viime viikon aikana havaittu poikkeuksellisen suuria arktisten hanhien parvia. Suurin osa linnuista on ollut rauhoitettuja valkoposki- ja tundrahanhia. Selvänä vähemmistönä ovat olleet metsähanhet. Vain metsähanhi on riistalintu, jonka ampuminen on luvallista laissa erikseen määrättynä aikana.

Pohjois-Kymenlaaksossa on tullut esille lukuisia tapauksia, joissa kaikkia näitä edellä mainittuja lajeja sisältäviä parvia on ammuskeltu. Aivan liian usein toiminta on tapahtunut aamusumussa tai auringonlaskun jälkeen lähes pimeässä, jolloin näkyvyys on olematon. Lisäksi 6.10. Lyöttilässä seitsemäntoistatuhannen hanhen parvea häirittiin ajamalla lintujen yöpymispaikalla moottoriveneellä koko hanhilautan läpi. Tämän jälkeen kyseistä, pääasiassa arktisista hanhista koostunutta jättiläisparvea kohti ammuttiin, ja koko parvi hajosi paniikissa. Vallinneen pimeyden turvin tekijöistä ei päästy selvyyteen.

Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri on huolissaan tavasta, jolla näitä arktisia rauhoitettuja läpimuuttajia kohdellaan Pohjois-Kymenlaaksossa. Lintujen tahallinen häirintä niiden yöpymispaikoilla on vahingollista ja luonnonsuojelulain vastaista.

Lisäksi piiri paheksuu heikoissa valaistusolosuhteissa tapahtuvaa, hanhien sekaparviin kohdistuvaa ammuskelua. Piiri toivoo, että kaikki vastuulliset ihmiset välttäisivät ampumista ja avointa häiritsevää toimintaa näiden arktisten muuttoparvien välittömässä läheisyydessä niinä syksyinä, kun kyseisiä lajeja esiintyy pelloilla. Käytännössä tämä tarkoittaa parin viikon jaksoa syys-lokakuun vaihteessa.

Ampumisesta tulee pidättäytyä jo pelkästään siitä syystä, että nuoren tundrahanhen luotettava erottaminen nuoresta metsähanhesta on hankalaa. Se onnistuu vain kiireettömissä olosuhteissa, hyvässä valaistuksessa ja hyvälaatuisen optiikan avulla; lisäksi tarvitaan hyvä lajituntemus. On perusteltua syytä olettaa, etteivät kaikki edellä luetellut ehdot toteudu käytännön ampumistilanteessa. Näin erityisesti silloin, kun arktisten hanhien sekaparviin ammutaan hämärässä tai lähes pimeässä. Todennäköisyys, että rauhoitettu laji tulee ammutuksi, on äärimmäisen suuri.

Samat ongelmat näyttäytyvät vuodesta toiseen. Piiri edellyttää, että jatkossa viranomaisvalvontaa toteutetaan keskeisten ongelmien kitkemiseksi. Riistanvalvojien ja poliisien näkyvä läsnäolo niinä syksyinä ja niinä kriittisinä päivinä, jolloin arktisten hanhien massat levähtävät pohjoiskymenlaaksolaisilla pelloilla, on nykyisten kokemusten perusteella välttämätöntä.

Arktisten hanhien muuttoreitit kulkevat vuosittain suhteellisen kapeana nauhana itärajamme tuntumassa, usein Venäjän puolella. Hieman sääoloista riippuen muutto voi siirtyä osittain tai lähes kokonaan meidän maamme puolelle. Huomattava osa esimerkiksi valkoposkihanhien koko maailman kannasta liikkuu vuosittain tässä varsin suppeassa ”putkessa”.

Muuttonsa tilapäisesti keskeyttäneet, kymenlaaksolaisille pelloille laskeutuneet linnut ovat merkittävä osa tätä joukkoa. Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri haluaa muistuttaa, että alueellemme lankeaa näin ollen poikkeuksellisen suuri vastuu näiden lintujen kohtalosta. Arvioitaessa paikallisesti näkyvissä olevien hanhien suurta määrää on syytä pitää mielessä, että niitä on hetkellisesti paljon täällä, mutta ei suinkaan kaikkialla!

 
Lisätiedot:

Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry
Risto Hamari, puheenjohtaja, p.040 832 2121

Hanna Majander, piirisihteeri, p. 371 0301

Kuvassa näkyy osa arktisten hanhien parvea hyvissä valaistusolosuhteissa. Kuvassa on tunnistettavissa valkoposkihanhia, nuoria ja aikuisia tundrahanhia sekä nuoria ja aikuisia metsähanhia. Käytännön ampumistilanteessa sumussa tai lähes pimeässä tunnistaminen ei ole helppoa. Ampuminen tällaiseen parveen voi johtaa metsästysrikokseen ja syytteeseen. Kontrollin puuttuessa pelkoa syytteeseen joutumisesta ei tällä hetkellä aidosti ole edes olemassa.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin syyskokousväki Anjalankoskella 22.11:

JÄTEHUOLTO SAATAVA EKOLOGISESTI KESTÄVÄLLE POHJALLE!

 Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri kokoontui syyskokoukseensa 22.11 Kunnalan Marjan ja Matkailun tiloissa Anjalankoskella.

Kokouksessa haluttiin kiinnittää Kymenlaakson jätehuollosta vastaavien luottamus- ja virkamiesten huomio jätehuollon kaikkien osa-alueiden saamiseksi ekologisesti kestävälle pohjalle.

Pyrkimys sekajätteiden massapolttoon siirtymiseksi ja puhdistamolietteiden huono ja lyhytnäköinen hoito ovat kääntäneet jätehuollon kehityksen väärälle uralle. Jätteen synnyn ehkäisy, kierrätys ja tehokas hyötykäyttö ovat jäämässä taka-alalle ja ensisijaiseksi on nousemassa tarve päästä polttamalla nopeasti ja halvalla eroon kasvavista jätemääristä.

Tempoileva ja päämäärätön jätepolitiikka on jo nyt rapauttanut alueen ihmisten uskoa ja halukkuutta jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen. Jos huonollakin hyötysuhteella tapahtuva sekajätteen massapoltto tekee jätteestä energian raaka-ainetta, katoaa oletettavasti myös motiivi jätteen synnyn ehkäisyyn.

Ilmastonmuutos on tulevaisuuden ympäristöongelmista ehkä vakavin. Jätteen synnyn ehkäisy ja hyvin hoidettu jätehuolto ovat merkittävässä asemassa sitä torjuttaessa. Biojätteiden kattavalla keräyksellä ja prosessoinnilla biokaasuksi, sekä hyödyntämällä tehokkaammin myös vanhoilla kaatopaikoillamme syntyvät kaasut, voimme merkittävästi vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä ja parantaa energiaomavaraisuuttamme.

Laaksokunnan jätestrategia on vielä tekemättä. Luonnonsuojelupiiri edellyttää, että sitä laadittaessa asetetaan tavoitteet sekä korkealle, että kauas tulevaisuuteen. Ei pyritä halpaan ja helppoon ratkaisuun muutamaksi vuodeksi, vaan yhdistetään jäte- ja energiapolitiikka kerralla sellaiseksi kokonaisuudeksi, joka täyttää kiristyvät vaatimukset vielä vuosikymmentenkin kuluttua. Se on pitkällä aikavälillä hyödyksi sekä ekonomialle, että ekologialle.

Kuva:
Piirin puheenjohtaja, piirisihteeri ja muutama hallituksen jäsen viettivät 18.1.2007 päivän Anjalankosken jäteasemalla tutkien ihmisten roskapussien sisältöjä.
Toiminta liittyi SYTYKE -projektiin.