Sijainti: Pääsivu / Kannanotot

Kannanottoja

 

KANNANOTTO

 

Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin kevätkokous Haminassa, 27.3.2014

 

Lintujen tappolupia myönnetään heppoisin perustein

 

Kymenlaaksossa on myönnetty alkuvuonna jo nelisenkymmentä poikkeuslupaa pesimäaikaan rauhoitettujen lintujen ampumiseksi.

 

EU-lainsäädäntö rauhoittaa kaikki lintulajit pesimäajaksi. Vakavien vahinkojen estämiseksi tästä voidaan kuitenkin poiketa. Suomessa poikkeamisesta on tullut sääntö. Poikkeuslupia myönnetään aivan liian heppoisin perustein.

 

Lupahakemuksia Suomen riistakeskukselle ovat tehtailleet niin metsästysseurat, maanviljelijät kuin marjanviljelijätkin. Kohteina ovat varis, harakka, räkättirastas, kesykyyhky, harmaalokki ja merilokki. Tappomäärät ovat huomattavia, sadoista aina tuhansiin lintuihin vuodessa. Pinta-alat ovat laajoja kymmenistä jopa tuhansiin hehtaareihin. Lupa-ajat ulottuvat jopa viiden vuoden päähän.

 

Hakemusten perustelut ovat mitä kummallisimpia aina ”pyyn pesinnän häiriintymisestä” rikkinokittuihin rehupaaleihin. Hakemuksissa vedotaan myös tautiuhkiin, kuten salmonellaan, mutta vailla todisteita. Arviot taloudellisista vahingoista vaikuttavat myös usein erikoisen suurilta.

 

Kun lupia tarjotaan näin runsaasti ja pitkäksi aikaa, se luo mahdollisuudet ympärivuotiseen ammuskeluun. Samalla sivullisten valvontamahdollisuudet kapenevat huomattavasti.

 

On vaarana, että pesimäaikaan tapahtuva ammuskelu kohdistuu esimerkiksi saalistaviin petolintuihin. Poikkeuslupa-alueet tulisi rajata tiukasti ja sallia ampuminen vain ongelmapaikkojen läheisyydessä.

 

Ammuskeluun kuuluisi ryhtyä vasta, kun kaikki muut keinot on jo käytetty. Pitäisi myös osoittaa, mitä kaikkia keinoja on käytetty ennen viimeistä vaihtoehtoa. Poikasiaan ruokkivien emolintujen ampuminen on kuitenkin vahvasti metsästäjien itse laatimien eettisten ohjeiden vastaista.

 

Poikkeuslupajärjestelmän ongelmana on, että luvan myöntämisen perusteluksi riittää pelkkä hakijan näkemys. Väitettyjä vahinkoja ei tarvitse todistaa, eikä tautiuhkaa vahvistaa viranomaisen lausunnolla. Lintujen tappamista voidaan väittää jopa “luonnonsuojeluksi”, jos luvanhakija uskoo tiettyjen lintulajien ampumisen “hyödyttävän” toisia lajeja.

 

Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri katsoo, että poikkeuslupajärjestelmää ei tällä hetkellä useinkaan käytetä todellisten haittojen tai uhkien ehkäisyyn.

 

Lisätietoja:

 

Lassi Kujala, puheenjohtaja

0400 156 696

 

Pekka Raukko, varapuheenjohtaja

040 7186 461

 

 

 

VETOOMUS

17.12.2013

 

Kotkan Energian hallitus

Kotkan Energia Oy

Kotkantie 2/ PL 232

48101 Kotka

 

Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry

Varuskuntakatu 8

45100 Kouvola

0451049388

kymenlaakso@sll.fi

 

Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry vetoaa Kotkan Energian hallitukseen sen päättäessä uusista lämmöntuotantoinvestoinneista.

Luonnonsuojelupiiri katsoo, että uusien laitteistojen tulee olla sellaisia, jotka eivät tarvitse käydäkseen turvetta. Tällaisia järjestelmiä on hyvin saatavilla.

Luonnonsuojelupiiri kehottaa Kotkan Energian hallitusta vaatimaan laitetoimittajilta selkeitä vastauksia laitteistojen toimivuudesta tarvittaessa täysin ilman turvetta. Herkkänä kannattaa olla myös keskusteltaessa asioista “bio” -etuliitteillä. On tahoja, jotka puhuvat “biokattiloista” ja “bioenergiasta”, mutta tarkoittavatkin turvetta käyttävää fossiilienergiaa.

Turvevapaa energiantuotanto on askel kohti vähäpäästöisempää kaukolämpöä. Samalla se parantaa Kotkan Energian valmiuksia tuottaa ekoenergiahyväksyttyä kaukolämpöä tulevaisuudessa.

Uusien lämmöntuotantoratkaisujen sitominen turpeeseen olisi sen sijaan monella tapaa vastuutonta.

Turpeen monihaitallisuus on laajalti tunnustettu tosiasia. Turpeen kaivu ja käyttö heikentää luonnon monimuotoisuutta, vesistöjä sekä edistää ilmastonmuutosta.

Uunituore Kaakkois-Suomen ympäristön tila -raportti vahvistaa osaltaan tällaista käsitystä. Suomenlahden kuormitusta tulee edelleen vähentää. Turpeen kaivun ja käytön jatkuminen sotii tätä tavoitetta vastaan. Tuleva vuosi on Suomenlahden teemavuosi, jota vietetään myös Kotkassa.   

Turpeeseen sidottu kattilahankinta olisi vastoin Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategiaa sekä jarruttaisi maakunnan siirtymää kohti biotaloutta.

Turpeen saatavuus käy yhä hankalammaksi. Sääolot vaikuttavat asiaan, samoin tiukkeneva lupapolitiikka. Polttoturpeen hinnassa onkin tarjonnan ja verotuksen takia edelleen nousupaineita.

Kuten hyvin tiedätte, laitosinvestointi on strateginen valinta, joka määrittää yhtiön energiantuotantorakennetta pitkälle tulevaisuuteen. Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri toivoo, että teette viisaan päätöksen!

 

 

KANNANOTTO

Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin syyskokous Haminassa, 28.11.2013

 

Luonnonsuojelupiiri peräänkuuluttaa seurakunnilta vastuuta metsäluonnosta

 

Evankelisluterilaisen kirkon johto kantaa ilahduttavan usein huolta luonnosta. Piispat Samuel Salmi ja Wille Riekkinen ovat sanoneet painavan sanansa esimerkiksi kaivosteollisuuden tuhovaikutuksista. Asian kääntöpuolena evankelisluterilainen kirkko hallitsee huomattavaa sijoitussalkkua sekä maaomaisuutta. Kirkko omistaa Suomen metsistä 0,7 prosenttia, eli reilut 160 000 hehtaaria. Niukkoina aikoina valinta luonnon ja tuoton välillä käy yhä kiperämmäksi.

Ristiveto näkyy myös Kymenlaaksossa. Kouvolan seurakunta hakee kirkon ympäristödiplomia vastuullisuuttansa osoittaakseen. Samaan aikaan sen metsäomaisuus on metsänhoitoyhdistyksen hoidossa, jonka intressi metsiin on taloudellinen. Pari vuotta sitten seurakunnilla oli mahdollisuus selvittää metsiensä luontoarvot valtion kustannuksella. Tämä houkutteli maakunnassa vain Iittiä. Se on tiettävästi myös ainut seurakunta Kymenlaaksossa, joka on toteuttanut METSO-suojelua metsissään.

Julkisuuden perusteella kansaa näyttää kiinnostavan seurakuntatalouden säästöpaineissa lähinnä kirkko- yms. rakennusten kohtalo. Luonto-omaisuuden tulevaisuus ei herätä vastaavanlaisia tunteita. Tietävätkö ihmiset edes, miten seurakunnat metsiänsä käsittelevät?

Seurakunnilla on todennäköisesti hallussaan myös vesialueita, pienvesiä ja soita, jotka olisivat niinikään säilyttämisen arvoisia.

Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri peräänkuuluttaa seurakunnilta avoimuutta talouden ja luonnon kytköksiin. Kirkon ympäristödiplomi ei tarjoa siihen riittäviä välineitä. Metsänomistuksen tavoitteista ja käytännöistä kertominen olisi hyvä alku.

 

 

VETOOMUS

Iitin kunta                                                                 

PL 32

47401 Kausala

 

Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry

Varuskuntakatu 8

45100 Kouvola

045 1049 388

kymenlaakso@sll.fi

 

ASIA: Vetoomus luontoarvojen huomioimisesta kunnan maaomaisuuden myynnissä

Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri on käynyt läpi Iitin kunnanvaltuuston 19.8. kokouksessaan päättämän listan maaomaisuuden myyntikohteista koskien kuluvan vuoden talousarvioon varattujen myyntituottojen kasvattamista.

Ilmakuvatarkastelun perusteella seuraavilla palstoilla on todennäköisesti arvokkaita metsä- ja suoluontokohteita:

Jokuenlahti (5 Pohjoisranta, 8 Pohjoisranta II, 9 Metsäkoulu Kauramaan kylässä)

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?view=show&x=461309&y=6753562&sc=4000&text=Tämä&action=link&srs=EPSG%3A3067&e=461232&n=6753518&scale=4000&tool=merkitse&styles=normal&lang=fi&mode=orto&showSRS=EPSG%3A3067&feature=ktjraja

- Palstan itäosassa kohtalaisen paljon potentiaalista arvometsää.

Huhdinmäki (60 Tuomisto, 62 Itä-Hämeen Metsätalo, 63 Selkola ja 64/3 Löllänvuori)

 http://kansalaisen.karttapaikka.fi/asetukset/asetukset.html?feature=ktjraja&mapSize=600x600&styles=normal&showSRS=EPSG%3A3067&e=453068&n=6757439&scale=8000&tool=siirra&mode=orto&lang=fi

- Huhdinvuoren ja Petkelvuoren kallioalueet potentiaalisesti luonnontilaisen kaltaisia, välissä merkittävä ojittamattomien piensoiden (rämeitä luultavasti, todennäköisesti nuoripuustoisia) keskittymä ja mitä ilmeisimmin alle 50-vuotiaita kangasmetsiä.

- Ymmyriäislampi-Petkellampien ja niiden rantasoiden kokonaisuus vähintään ennallistamisen kautta huomattavan arvokas pienvesien ja soiden kokonaisuus.

Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ehdottaa, että palstojen keskeiset luontoarvot selvitetään ennen myyntipäätöstä. Mikäli palstoilta löytyy suojeluratkaisua puoltavia seikkoja, niitä ei myydä suoraan metsänhakkuuseen, vaan tarjotaan ensin Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle METSO-suojelukohteiksi.

Veroton METSO-suojelukorvaus on erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto kunnan myyntituottojen kasvattamiseen!

Iitin kunnalla on jo aiempaa kokemusta maidensa rauhoittamisesta esim. Hiidensaaressa. Mikäli kunta ei itse halua toteuttaa suojelua, luonnonsuojelupiiri toivoo, että tieto mahdollisista luontoarvoista kerrotaan ostajalle.

Kouvolassa, 24.9.2013

Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin puolesta,

Riku Rinnekangas, toiminnanjohtaja

 

 

ALOITE

20.6.2013

 

Meritaimenen suojelun ja kalastuksen säätelyn tehostaminen

 

Kaikki maamme meritaimenkannat ovat äärimmäisen uhanalaisia. Luonnonkantojen häviämisuhka on erittäin suuri, ellei kalastuksen säätelytoimia tiukenneta. Kantojen elvyttämiseksi ja niiden kestäväksi käyttämiseksi on taimenen kutu- ja poikastuotantoalueita kunnostettu, rakennettu patoihin kalateitä, säädelty kalastusta ja tehostettu vesiensuojelutoimia. Jokien luonnontilan heikentymisen ohella suurin uhka luonnonkannoille on verkkokalastuksesta johtuva kova kalastuspaine merellä.

Tilanne tällä hetkellä

Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskukset ovat tehneet kalastuksensäätelypäätökset Suomenlahdella valtion yleisellä vesialueella talousvyöhykkeeseen asti. Päätösten mukaan villin meritaimenen pyynti lopetetaan ja istutettujen meritaimenten alamittaa nostetaan näillä alueilla. Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan ja ELY-keskusten tekemät päätökset eivät kuitenkaan vielä riitä, vaan meritaimenen kalastuksen säätelyä tarvitaan myös Suomenlahden yksityisvesillä sekä Saaristomeren ja Pohjanlahden valtion yleisillä vesialueilla ja kaikilla yksityisvesillä (yksityisten henkilöiden, kuntien, osakaskuntien jne. omistamat vedet) ja kaikissa meriyhteydessä olevissa virtavesissä.

Erityisen tärkeitä ”pullonkaula-alueita” meressä ovat taimenen kutujokien edustat, joihin eräät vedenomistajat ovat jo määränneet kalastusrajoituksia meritaimenkantojen suojelemiseksi. Kalastusrajoituksia tarvitaan niin ikään meritaimenkantojen kutujoissa. Tehokkaan säätelyn myötä luonnonkantojen lisääntymiskyky ja istutusten tuotto tulevat pitemmällä

aikavälillä kasvamaan ja näkymään myös lisääntyvinä saaliina.

Ehdotus

Ehdotamme, että kaikki kalastuksesta toimialueellaan päättävät tahot ottavat vapaaehtoisesti mahdollisimman nopeasti käyttöön kaikilla vesialueilla vastaavat rajoitukset, mitä Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskukset ovat Suomenlahden valtion yleiselle vesialueelle määränneet:

  • · Saaliksi saadut rasvaevälliset taimenet on laskettava viipymättä takaisin veteen
  • · Meritaimenen alamitta nostetaan 50 senttimetristä 65 senttimetriin
  • · Meritaimenen pyyntiin tarkoitettujen pohjaverkkojen pienin sallittu solmuväli nostetaan 65 millimetristä 80 millimetriin
  • · Alle 80 millimetrin solmuvälisten verkkojen langan on oltava yksikuituista tai yksilankaista ja langan suurin sallittu paksuus on 0,20 millimetriä

Lisäksi ehdotamme, että

  • · Taimenen ja lohen kutujoissa kaikki kalastus kielletään 11.9. – 15.11. välisenä aikana
  • · Taimenen ja lohen kutujoissa kahlaaminen koski- ja virtapaikoissa kielletään 11.9. – 15.6. välisenä aikana
  • · Kaikki seisovilla pyydyksillä (katiskaa ja vastaavaa lukuunottamatta) tapahtuva kalastus kielletään ympärivuotisesti meritaimenen ja lohen kutujoissa sekä meressä jokisuiden edustalla olevalla alueella, jossa kiinteät pyydykset voivat estää tai haitata meritaimenten ja lohien nousua jokeen ja paluuta sieltä mereen

 

Suomen luonnonsuojeluliiton       Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kymenlaakson piiri ry                            

 

Lassi Kujala                             Esa Lehtinen

Puheenjohtaja                           Puheenjohtaja  

                                   

Riku Rinnekangas                    Kari Stenholm

Toiminnanjohtaja                      Hallituksen jäsen ja

                                              Vantaanjoki-vastaava

 

                   

JULKILAUSUMA

Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry:n kevätkokous Kouvolan Keltissä 28.3.2013

Luonnonsuojelupiiri kiittää Kouvolaa metsiensuojelusta

 

Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri kiittää Kouvolan kaupunkia Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelma METSOn toteuttamisesta maillaan.

Kouvolan METSO-hankkeen tyylikäs läpivienti keräsi tunnustusta aina Ympäristöministeriössä asti.

Kouvola haki METSO-selvitysrahaa ensimmäisten joukossa ja mikä tärkeintä, eteni loppuun asti. On valitettavan yleistä, että kunta selvittää valtion kustannuksella metsiensä tilan, mutta pidättäytyy suojelemasta arvokohteitaan. Lappeenranta ja Kuopio ovat tästä ikäviä esimerkkejä.

Kouvolan teko todistaa, että maakunnassamme riittää vielä suojeltavaa huolimatta vuosikymmeniä vallinneesta tehometsätaloudesta.

Kouvolan ratkaisu kannustaakin kaikkia alueen maanomistajia, kuntia, seurakuntia, yhteisöjä ja yksityisiä ottamaan METSO-suojelu aidoksi vaihtoehdoksi metsänomistuksessaan.

METSO-suojelu onnistuu kunnissa ilman erityistä hankettakin. Kaikista Kymenlaakson kuntametsistä löytyy potentiaalia! Tarvitaan vain tahtoa. Valitettava esimerkki on Hamina, joka viime syksynä kieltäytyi tarjotusta METSO-suojelusta sekä huomattavasta korvauksesta maillaan Turkialla.

Kouvola on ottanut METSO-ohjelman toteuttamisella merkittävän askeleen tiellään luontokaupungiksi. Seuraava askel on METSO-pakettiin kuuluvien kuuden taajamakohteen omatoiminen rauhoittaminen niiden alkuperäisessä laajuudessaan.