Pekka Haavisto ja Pertti Salolainen suojelemaan Kemijoen puolustamista
Pertti Salolainen on kiinnittänyt vuosien varrella koskiensuojeluun erityistä huomiota. Hän on tehnyt viiden muun kansanedustajan kanssa 9. kesäkuuta hallitukselle kirjallisen kysymyksen Kemijoen kalateistä.
Pekka Haavisto osallistuu soutuun perjantaina.
”Olen mielelläni soutamassa paikallisten asukkaiden kanssa Kemijoen arvokkaan koskiosuuden suojelemiseksi. Tuleville sukupolville ei ole arvokkaampaa lahjaa kuin koskemattoman luonnon suojeleminen”, sanoo kansanedustaja Pekka Haavisto.
Soutu alkaa perjantaina Vanttauskoskelta ja päättyy lauantaina Sieriniemeen kaavaillun padon paikan kautta Oikairaisen kyläjuhlaan, jossa kuullaan suojelijoiden puheenvuoroja. Tilaisuudessa puhuu myös lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk).
Sieriniemen siunaus -tapahtumassa muistetaan Kemijoen menetettyä luontoa ja erityisesti lohta. Samalla halutaan suojella luonnonkaunista Sieriniemeä, jota Kemijoki Oy on kaavaillut Sierilän voimalan paikaksi.
”Kemijoki Oy rahoittajineen on paljon vartijana kun Suomen pisimmän joen kohtaloa ratkotaan”, sanoo airoihin tarttuva Päivi Lundvall, Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja.
Sieriniemen siunaus -soudun järjestää Suomen luonnonsuojeluliitto.
Tausta:
Miksi ei voimalaa Sieriniemeen?
Patosuunnitelmissa luonnonkaunis Sieriniemi katkaistaisiin ja Kemijoen vesi johdettaisiin niemeen rakennettavaan voimalaitokseen, jolloin vanha jokiuoma jäisi kuivaksi.
Kyseessä on viimeinen rakentamaton osuus Kemijoesta. Se alkaa Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolelta ja jatkuu Rovaniemen ohi Valajaiskosken patoaltaalle asti. Muutoin Kemijoki on valjastettu vesivoimatalouden palvelukseen koko matkan Kemijärveltä Perämerelle. Kemijärveltä ylävirtaan Kemijoki on rakentamaton, joskin Vuotoksen rakentaminen on vieläkin joidenkin haaveena.
Rovaniemen kohdalla Kemijokeen yhtyy lisäksi luonnontilainen, rakentamaton Ounasjoki.
Kemijoen vesivoimapadot estävät lohen nousun mereltä Kemijoelle ja Ounasjoelle kutemaan. Voimayhtiöt Kemijoki Oy ja PVO eivät ole rakentaneet kalateitä. Voimayhtiöt vastustelevat edelleen kalateiden rakentamista, vaikka kalatalousviranomainen on edellyttänyt sitä. Voimayhtiöt ovat perustelleet kieltäytymistään taloudellisillä syillä.
Kemijoen alkuperäinen lohikanta on kuollut sukupuuttoon. Kalateiden myötä saataisiin muiden jokien lohikantaa myös Kemi- ja Ounasjokeen, joissa on erinomaisessa kunnossa olevia lisääntymisalueita lohelle. Kalateiden avulla myös meritaimenta ja harjusta voitaisiin auttaa.
Kemijoen monissa sivujoissa ja puroissa on elänyt etenkin yläjuoksulla jokihelmisimpukoita, jotka tarvitsevat lisääntyäkseen lohikaloja. Lohikalojen kadottua raakuista on tullut erittäin uhanalaisia.
Sieriniemen lähistöllä on Suomen ainoa apilakirjokääriäisen elinalue. Perhosta uhkaa padon myötä elinympäristön täydellinen myllerrys. Lisäksi alueelta on useita havaintoja luonnonsuojelulailla suojellusta kirjojokikorennosta, jonka elinalueita ei saa ilman poikkeuslupaa tuhota.
Tennilän ja Oikaraisen välistä Kemijoen osuutta luonnehtivat karikoiden lisäksi jylhät hiekkatörmät, joissa pesii yksi Suomen suurimmista törmäpääskyjen yhdyskunnista. Veden noustessa pesimätörmät jäisivät veden alle ja syöpyisivät.
Patoaltaan alle jäisivät saukon ruokailu- ja elinalueet. Saukko on luonnonsuojelulailla suojeltu, eikä sen ruokailu- ja elinalueita saa hävittää ilman poikkeuslupaa.
Sierilän vesivoimalaitosta on suunniteltu vuosikymmenet. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointikin on yli kymmenen vuotta vanha. Tuolloin todettiin, että padon jättäminen rakentamatta olisi paikallistaloudellisesti järkevää.
Virkistyskalastuksen lisäksi alueella on matkailullista merkitystä. Sierilän pato tuhoaisi viimeiset perhokalastusalueet Rovaniemen lähellä, korottaen veden pintaa useilla metreillä.
Kansantaloudellisesti Sierilän voimalaitoksen rakentaminen ei ole välttämätöntä. Sen energiantuotannoksi on arveltu vain 44 MW. Sama teho on saatavissa keskikokoisella tuulivoimapuistolla tai aurinkovoimalalla, joiden tutkijat uskovat kymmenessä vuodessa olevan arkipäivää.
Muualla maailmassa vesivoimaloihin rakennetaan tällä hetkellä kalateitä. Pieniä, vähän tuottavia voimaloita puretaan.
Lisätietoja:
Sieriniemen siunaus -soututapahtuma:
https://www.sll.fi/lappi/sieriniemen-siunaus
Pertti Salolaisen ym. kirjallinen kysymys Kemijoen kalateista (9.6.2017):
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KK_265+2017.pdf
Kuvia Kemijoen uhatusta osasta mediakäyttöön:
https://drive.google.com/drive/folders/0B-6nLRZeffnvVjk3cndkYXozX1U
Sari Hänninen, Sieriniemen siunaus -soututapahtuman tuottaja, puh. 040-873 7986
Päivi Lundvall, toiminnanjohtaja, 040-1843636, paivi.lundvall@sll.fi (soutamassa 21.-22.7.)
Matti Nieminen, viestintäpäällikkö, puh. 050-564 2283, matti.nieminen@sll.fi (soutamassa 21.7.)
(SLL tiedote 20.7.2017)
