Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (Helsy) antaa LUONTOTEKO-kunniamaininnan Helsingin kaupunginvaltuuston päätökselle kaavoittaa Vartiosaari virkistyskäyttöön – ei rakentamiseen.
Vartiosaari on noin 80 hehtaarin kokoinen luonnontilainen saari Itä-Helsingin saaristossa Laajasalon ja Tammisalon vieressä. Vartiosaari on osa laajempaa itäisen Helsingin viherverkoston kokonaisuutta. Saaressa on geologisia arvokohteita, arvoluokan I lepakkoalue, arvoluokan II lintualue ja METSO-kriteerit täyttäviä arvometsiä, useampia arvokkaita kasvikohteita ja kaksiosainen arvokas kääpäalue.
Helsingin kaupunginvaltuusto suunnitteli vuonna 2016 rakentavansa arviolta 7000 asuntoa Vartiosaareen, mutta 2017 suunnitelma onneksi kaatui. Rakentamissuunnitelma lähti kaatumaan hallinto-oikeuden kumotessa osayleiskaavan hyväksymistä koskevan valtuuston päätöksen (26.10.2016 §273) maakuntakaavan vastaisena. Helsingin kaupunki haki valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO), mutta KHO hylkäsi valituslupahakemuksen ja hallinto-oikeuden päätös jäi pysyväksi. Tämän jälkeen saari palasi ”selvitysalueeksi”. Kaupunkistrategia 2021–2025 julkaistiin 9.9.2021, jossa Vartiosaarta ehdotettiin pysyvästi virkistyskäyttöön. Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen 4.10.2021, jonka jälkeen kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen 13.10.2021.
Osayleiskaava on nyt suunnitteluvaiheessa. Tavoitteena on, että alueelle suunniteltava virkistyskäyttö sopeutuu alueen luontoarvoihin ja suojella luontokohteet. Myös valtakunnallisesti arvokkaan huvila-alueen suojelua edistetään.
Millainen alue on kyseessä
Valtaosa Vartiosaaren metsästä on luokiteltu Etelä-Suomen metsäluonnon monimuotoisuusohjelman (Metso) kriteerit täyttäviksi arvometsiksi. Metsätyypit vaihtelevat lehdoista tuoreisiin kankaisiin ja jäkäläisiin kalliometsiin. Vartiosaaressa myös kasvaa ainoana paikkana Suomessa rantaruttojuuri, joka on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi.
Saaressa pesii monipuolisesti eri lintulajeja. Lisäksi saari on pesimäalue Suomessa erittäin uhanalaisiksi luokitelluille lintulajeille, kuten viherpeippo ja tervapääsky. Lisäksi saari on pesimäalue EU:n lintudirektiivin lajeille, joiden elinympäristöä on suojeltava elinvoimaisen kannan ylläpitämiseksi. Näitä ovat muun muassa kehrääjä, pikkusieppo, palokärki, varpuspöllö, harmaapäätikka, pikkulepinkäinen ja kalatiira. Saari kokonaisuudessaan on myös arvokas lepakkoalue.
Historia, geologia, kulttuuri ja luonto ovat poikkeuksellisella tavalla kerroksittain nähtävillä Vartiosaaressa aina jääkaudesta alkaen. Vartiosaaressa on runsaasti näkyvillä jääkauden merkkejä muun muassa siirtolohkare, hiidenkirnu ja muinaisranta. Vanhoissa huviloissa asuu lepakoita.
Hienoa, että saaren luonto säilyy
Yksityiskohdissa on kuitenkin vielä hiomista. Vartiosaaren osayleiskaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä tammikuussa 2024. Kaava-aineistoissa on ollut mukana muun muassa kaupungin tilaama selvitys, jossa pohditaan saaren saavutettavuutta ja mahdollisen sillan rakentamista. Helsy vastustaa sillan rakentamista, mutta kannattaa saaren saavutettavuuden parantamista vesiteitse.
Selvityksessä on todettu saaren nykyisin olevan varsin hyvin kävellen saavutettava, mutta saavutettavuus vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Kulku saarelle tapahtuu nyt lautalla tai talvella jäätä pitkin ja tämän ei ole todettu pidentävän matka-aikaa. Kaupungin selvityksen mukaan mahdollinen silta vaikuttaisi saaren luonto- ja maisema-arvoihin heikentävästi ja tekisi saaresta läpikulkualueen. Pyöräilyn mahdollistava silta näin ollen aiheuttaisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Saaren luonnolle on jo nyt ilman siltojakin tullut vahinkoa maastopyöräilystä.
Helsy on pääosin tyytyväinen suunnitelmiin saaren kaavoituksen osalta, mutta esittää kahden erillisen uuden luonnonsuojelualueen yhdistämistä yhdeksi kokonaisuudeksi ja laajentamaan suojelualuetta saaren pohjoisosan suuntaan. Lisäksi sillan rakentamisen sijaan Helsy kannattaa saaren saavutettavuuden parantamista vesiteitse.
Vartiosaaren historiaa
Vartiosaari on myös historialtaan ja kulttuuriltaan on hyvin monipuolinen. Tarina kertoo, että Vartiosaaren nimi juontaisi siitä, että saarelta on aikoinaan tähystetty epäilyttäviä purjehtijoita ja varoitettu Vartiokylän asukkaita purjehtijoista korkealla pidettävillä vartiotulilla. Viereisestä Vartiokylästä löytyykin muinaislinnan jäänteet, jotka on ajoitettu hieman ennen Kalmarin unionin aikaa 1200–1300-luvulle. Vartiokylään ja muihinkin kyliin asti näkyvään vartiotuleen täydellisen sopiva paikka on juuri Vartiosaaren vartiokallio, josta avautuu upea kansallismaisema.
Historian jatkumon eri kerrokset voi Vartiosaaressa itse kokea yhdessä upean luonnon kanssa. 1700-luvulla Vartiosaaresta louhittiin kiviainesta Suomenlinnan rakennustöihin ja jäljet tästä ovat edelleen nähtävissä. Nyt louhintapaikalle on rakennettu metsäkirkko.
Torpparit asuttivat saarta 1800-luvulla, josta saarella on edelleen rakennuksia. 1890-luvulla saareen alettiin rakentamaan huvilayhdyskuntaa, joka on säilynyt hyvin näihin päiviin saakka. Vartiosaari on Museoviraston luokittelema valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kylttuuriympäristö (RKY 2009). Saari oli myös aikanaan osa hyörylaivareittiä, mikä saarella näkyy niin 1900-luvulla rakennetusta hyörylaivan odotustilasta kuin upeista huviloistakin.
1900-luvulla venäläiset matruusit ovat rakentaneet Vartiosaaren Vartiokalliolle kummelin eli merellä suunnistusta helpottavan kivirakennelman. 1950-luvun jälkeen rakentaminen on loppunut täysin.
On hienoa, että saari on säästymässä myös tuleville sukupolville. Sekä luontoarvojensa puolesta että kulttuurihistoriallisista syistä Vartiosaarta on syytä suojella.
Lisätietoja
Lue Helsyn mielipide osayleiskaavaluonnoksesta: https://www.sll.fi/helsinki/2023/02/07/mielipide-vartiosaaren-osayleiskaavaluonnoksesta
Tutustu kaupunkistrategiaan 2021–2025: https://stplattaprod.blob.core.windows.net/strategiatalousprod/Helsingin%20kaupunkistrategia%20Kasvun%20paikka.pdf
Tutustu Vartiosaaren kulttuuriympäristöselvitykseen: https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2013_kaavakuvat/1001_2_kulttuuriymparisto.pdf