Kannanotto Östersundomin osayleiskaavan suunnitteluperiaatteista
Lähetimme 15.12.2023 Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle kannanoton Östersundomin osayleiskaavan suunnitteluperiaatteista:
Arvoisa kaupunkiympäristölautakunnan jäsen ja varajäsen,
Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla tiistaina 19.12. on kolme viikkoa pöydättynä ollut Östersundomin osayleiskaavan suunnitteluperiaatteet (Asia 6).
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on ottanut kantaa osayleiskaavahankkeeseen yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kanssa aiemmin jo kolme kertaa. Viimeisin mielipiteemme on kokonaisuudessaan luettavissa verkossa: https://www.sll.fi/helsinki/2023/10/03/mielipide-ostersundomin-osayleiskaavan-suunnitteluperiaatteiden-luonnoksesta/
Kiitämme skenaariovaiheen suunnittelutyötä laadukkaasta luontovaikutusten arvioinnista sekä alustavista luonnonsuojelualuevarauksista erityisesti alueen eteläosissa. Haluamme vielä kiinnittää lautakunnan jäsenten huomiota muutamiin keskeisiin kysymyksiin.
Suunnitteluperiaatekartan esitystapa on ongelmallinen
Esitimme jo mielipiteessämme kritiikkiä suunnitteluperiaatteiden luonnoksen kartan esitystavasta siinä olevien laajojen maankäytöltään määrittelemättömien valkoisten alueiden laajuudesta. Vuorovaikutusraportissa todetaan vastauksena kritiikkiin: ”Suunnitteluperiaatekartan valkoisille alueille voi sijoittua esimerkiksi rakentamisen vaihettumisvyöhykettä, koska kartan rajaukset eivät ole tarkkoja. Samoin niille sijoittuu viher- ja virkistysinfraa ja olemassa olevia pienempiä alueita, joiden ominaispiirteet säilyvät.”
Hyvin laajojen valkoisten alueiden esiintyminen kartalla vaikeuttaa merkittävästi kaavaratkaisun arvioimista luontoalueiden osalta, joita lähes kaikki valkoiset alueet tänään ovat. Epäselvyys määrittelemättömistä alueista ei voi olla vaikuttamatta haitallisesti myös lautakuntatason poliittiseen päätöksentekoon suunnitteluperiaatteista.
Rakentaminen pois arvokkailta luontoalueilta
Osayleiskaavassa osoitetaan uutta asumiseen painottuvaa rakentamista Karhusaaren arvokkaimpiin metsiin, Rödjanin alueella Sakarimäen koulun ja Puroniityntien väliset metsiin, Puroniityntien ja Sipoon rajan välisiin metsiin Porvoonväylän eteläpuolella sekä Gumbölen metsäalueen eteläosaan. Näillä alueilla on merkittäviä luontoarvoja, jotka on huomioitava suunnittelussa esimerkiksi potentiaalisina luonnonsuojelualueina.
Ekologisen verkoston toteutuminen jää auki
Riittävän leveiden, lajiston kannalta aidosti toimivien ekologisten yhteyksien osoittaminen kartalla jää edelleen suurelta osin auki. Maakuntakaavassa osoitetuista etelästä pohjoiseen ulottuvista viheryhteyksistä läntisin lepää pääosin jo nyt Vantaan Länsisalmen kautta kurottuvan yhteyden varassa, mutta kaikkein ongelmallisin on itäisin Puroniityntien länsipuolen yhteys, joka koostuu jo nykyisinkin osin talojen pihoista. Suunnitelmat uudesta asuinrakentamisesta alueen ympäristöön vaikeuttavat entisestään yhteyden kehittämistä oikeaksi ekologiseksi yhteydeksi. Vuovaikutusraportissa todetaan yhteyden sijaintia ja toteuttamistapaa tarkasteltavan tarkemmin jatkosuunnittelussa. Tämä vaatii myös uusien rakennettavien alueiden kriittistä tarkastelua. Vaikuttaakin ikävästi siltä, että kaava-alueen sisällä ainoaksi etelästä pohjoiseen suuntaavaksi yhteydeksi uhkaa jäädä keskimmäinen Östersundomin kartanon länsipuolella Östersundominpuron uomaa seuraava kapea viheryhteys.
Suunnittelualueen merkittävien luontoarvojen osalta jatkotyössä tulisi tekeillä olevan uuden luonnonsuojeluohjelman lisäksi ottaa huomioon valmistelussa oleva Helsingin arvokkaimpia luontoalueita pääasiassa luontotietojärjestelmän pohjalta kokoava selvitys, joka liittyy valtuustostrategian linjaukseen säästää arvokkaimmat luontoalueet rakentamiselta.
Vaillinaiset luontoselvitykset
Merkittävin puute luontoselvityksissä on yhä se, ettei kaava-alueella ole edelleenkään tehty kattavaa luontotyyppiselvitystä, jossa tunnistetaan ja arvotetaan myös uhanalaiset ja silmälläpidettävät kangasmetsäluontotyypit sekä kalliometsät. Erityistä huomiota tulee kiinnittää erilaisten lehtoluontotyyppien aikaisempaa kattavampaan tunnistamiseen. Kartoituksen osana tulee myös tunnistaa yhtä kasvillisuuskuviota laajemmat, usein monia erilaisia luontotyyppejä sisältävät luonnontilaisen kaltaiset tai muuten arvokkaat luontokohteet. Lisäksi olennaista on arvioida näiden sekä jo aikaisemmin arvokkaiksi todettujen luontokohteiden mahdollinen maakunnallinen merkitys käyttäen Uudenmaan liiton kriteeristöä.
Kaava-alueen luontokohteet tulee arvottaa yhdenmukaisilla kriteereillä siten, että satojen kohteiden joukosta saadaan poimittua esiin valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti erityisen arvokkaat sekä paikallisesti arvokkaat kohteet. Myös METSO-selvitys tulee uusia koko hankealueen metsäisissä ympäristöissä käyttäen vuoden 2016 kriteereitä. Tietoja kerättäessä ja kohteita arvotettaessa on kiinnitettävä huomiota myös vähintään maakunnallisesti arvokkaiden luontoalueiden kriteeristön kannalta tärkeän tiedon keräämiseen.
Muiden puuttuvien luontoselvitysten osalta viittaamme lokakuussa antamaamme mielipiteeseen suunnitteluperiaatteiden luonnoksesta.
Vuorovaikutusraportissa viitataan luontoselvitysten suhteen liian usein asiaa selvitettävän tarkemmin luonnosvaiheen suunnittelutyössä tai jopa myöhemmässä asemakaavavaiheessa. Luontoalueiden turvaamisen kannalta yleiskaavan ohjaava vaikutus asemakaavasuunnitteluun on kuitenkin keskeinen. Mitä aiemmassa kaavatyön vaiheessa riittävät selvitykset laaditaan, sitä helpompaa on välttää vahingollisten maankäyttöratkaisujen riski osayleiskaavakartan osalta.
Kulttuuriympäristöt – ei rakentamista RKY-rajauksen sisälle
Suunnitteluperiaatteiden luonnoksen kartalla ehdotetaan uutta asuinrakentamista valtakunnallisesti merkittäville rakennetuille kulttuuriympäristöille Östersundomin kartanon, Björkuddenin huvilan ja Östersundomin kappelin lähialueelle RKY-rajauksen sisälle. Nämä rakentamisvaraukset tulisi poistaa. Kaavatyön yhteydessä teetetyssä kulttuuriympäristöjen vaikutusarvioinnissa todetaan hyvin paikkojen herkkyys ympäröivässä maisemassa tehdyille harkitsemattomille muutoksille. Uudenmaan liiton maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön alue kokoaa RKY-aluerajausta paremmin kolme arvokohdetta lähiympäristöineen Östersundomin kulttuurimaiseman kokonaisuudeksi, jonka rajaus toimii erinomaisesti vähimmäissuojavyöhykkeenä lähelle suunnitellulle uudisrakentamiselle.
Ei pikaraitiotieyhteyksiä Karhusaareen ja Landbon suuntaan
Yleiskaavaa ohjaavan Östersundomin lainvoimaisen maakuntakaavan edellyttämän raideyhteyden osoittaminen kulkemaan pikaraitiotielinjauksena nykyistä Uutta Porvoontietä on paras vaihtoehto lukuisista aiemmin esillä olleista linjauksista. Pikaraitioyhteydet Karhusaareen ja Landbon suuntaan esitetään nyt jatkosuunnittelussa tutkittaviksi yhteystarpeiksi. Näistä Karhusaareen toteutettava yhteys olisi kuitenkin luonto- ja kulttuuriympäristövaikutuksiltaan vahingollinen ja Landbon haara levittäisi tiivistä asutusta kohti Sipoonkorven kansallispuistoa ja rajoittaisi kansallispuiston laajentamismahdollisuuksia etelään. Kyseisiä yhteyksiä ei tule toteuttaa.
Helsingissä 15.12.2023
Noora Kaunisto
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry