Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston 13.3.2019 päätöksestä (105 §) hyväksyä Patterimäen asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 12477)
HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE
ASIA: Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston 13.3.2019 päätöksestä (105 §) hyväksyä Patterimäen asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 12477)
MUUTOKSENHAKIJA
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry, Helsinki
Yhdistyksen tarkoituksena on luonnon- ja ympäristönsuojelun sekä kulttuuriperinnön suojelun edistäminen Helsingin alueella.
PROSESSIOSOITE
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys
Itälahdenkatu 22 b A
00210 HELSINKI
Sähköposti: helsy@sll.fi
VAATIMUKSET
Vaadimme, että Patterimäen asemakaava (nro 12477) kumotaan kaava-alueen itäosaan esitettyjen AK-varausten (AK 46022, AK 46035 ja AK 46036) sekä Pajamäenkujan tievarauksen osalta.
YLEISPERUSTELUT
Kaavaehdotuksen itäosan AK-varaukset ja Pajamäenkujan tievaraus ovat luonnonsuojelulain, asemakaavan sisältövaatimusten sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisia. Osaltaan kaavaratkaisun voidaan katsoa olevan myös sellainen, että Helsingin yleiskaava ei ole riittävässä määrin ole ollut ohjeena sitä laadittaessa.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1. Luonnonsuojelulain vastaisuus
Kaava-alueen itäosassa on noin kolme hehtaaria lehto- ja kangasmetsiä, jotka ovat puuston iän, puulajisuhteiden sekä puuston rakenteen perusteella liito-oravalle hyvin soveliaita. Peruskartta antaa alueen metsien luonteesta huomattavan virheellisen kuva ylikorostaen kalliomaiden osuutta kangas- ja lehtometsien kustannuksella.
Parhaiten liito-oravalle soveliaat, runsaasti järeitä haapoja sekä erikokoisia kuusia sisältävät metsät keskittyvät AK-aluevarauksen 46022 alueelle (varauksen itäosa), AK 46035 aluevarauksen alueelle (koko aluevaraus) sekä AK 46036 metsäiselle osalle (osa varauksesta leikkikenttää). Hieman huonommin liito-oravalle soveliaat mäntyä, kuusta ja niukemmin haapaa ja muuta lehtipuuta kasvavat metsät jatkuvat hieman myös länteen kaavan VL-aluevaraukselle.
AK-aluevarauksen 46022 koillisitäosasta on jo Helsingin kaupungin toteuttamassa kevään 2018 liito-oravaselvityksessä havaittu liito-oravan jätöksiä. Havaintoja ei kuitenkaan tuolloin tulkittu sellaisiksi, että ne kertoisivat alueen metsien olevan liito-oravan vakituisessa käytössä: ”Yksittäisiä jätöslöytöjä tehtiin myös idempänä Pitäjänmäentien varressa, jossa on vanhaa kuusikkoa. Jätöksiä oli niukasti. Vaikutelmaksi jäi, että muualta tullut eläin oli vieraillut paikalla” (Lammi & Routasuo 2018).
Keväällä 2019 tehdyllä maastokäynnillä (Birthe Weijola ja Keijo Savola 14.4.2019) AK-aluevarausten alue osoittautui aikaisempaa selvemmin ja yksiselitteisemmin liito-oravan asuttamaksi. Epäkattavassa selvityksessä alueelta paikallistui kaksi liito-oravan varmuudella asuttamaa kolopuuta (=puissa liito-oravalle sopiva kolo ja puun juurella pipanoita) sekä kaksi liito-oravalle soveliasta muuta kolopuuta. Asutut kolopuut löytyivät AK 46022-varauksen koillisosasta (järeä harmaaleppäpökkelö) sekä AK-varauksen AK 46035 länsiluoteisosasta (järeä haapa). Käyntiajankohtana ilman liito-oravan jätöksiä olleet kolopuut sijaitsivat AK 46035-varauksen lounaisosassa (järeä haapa) ja AK 46036-varauksen pohjoisosassa (järeä haapa). On hyvin mahdollista, että kolopuita on alueella runsaamminkin.
Lisäksi muita liito-oravan pipanoimia kuusia ja haapoja löytyi 9 kpl. Liito-oravan alueella käyttämien puiden määrä on mitä todennäköisimmin runsaampi, koska kattavaa selvitystä ei tehty. Valituksen liitteenä olevassa kartassa (liite 2) on yksilöity havaitut asutut kolopuut, muut kolopuut sekä havaitut muut pipanapuut. Alueelta havaittujen liito-oravan jätösten joukossa oli sekä tuoreita että vanhempia pipanoita, mikä osaltaan indikoi kaava-alueen olevan liito-oravan pysyvämmin käyttämää ydinaluetta eikä pelkkä satunnaisen kevätaikaisen uroskäynnin kohde. Tätä tulkintaa vahvistavat myös alueelta havaitut kaksi asuttua liito-oravan käyttämää kolopuuta, jotka lähiympäristöineen ovat yksiselitteisesti luonnonsuojelulain tiukan tulkinnan mukaisia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joiden hävittäminen tai heikentäminen on kiellettyä.
Patterimäen mäen asemakaavassa esitetty rakentaminen hävittää pääosan liito-oravalle soveliaista kaava-alueen itäosan metsistä. Sen alle jää lähes kokonaisuudessaan liito-oravalle sovelias noin 3 hehtaarin sekapuustoinen metsäalue useine kymmenine järeine haapoineen sekä kaikki alueelta tähän mennessä havaitut neljä kolopuuta. Kaava on siltä osin selvästi luonnonsuojelulain vastainen.
2. Asemakaavan sisältövaatimusten vastaisuus
Asemakaava on asemakaavan sisältövaatimusten vastainen niin ympäristöturvallisuuden kuin erityisten luontoarvojen vaalimisvelvoitteen laiminlyönnin takia.
2.1 Terveellinen ja turvallinen elinympäristö
Asemakaavan sisältövaatimukset (MRL 54 §) edellyttävät, että ”asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle”. Esitetty merkittävä lisärakentaminen kohdentuu Teknos Oy:n tehtaiden läheisyyteen. Teknos Oy kuuluu niihin laitoksiin, joita koskee EU-direktiivi (ns. Seveso III-direktiivi) vaarallisten aineiden aiheuttamien suuronnettomuuksien torjunnasta. Tukes on määritellyt Teknos oy:n maalitehtaan ympärille yhden kilometrin laajuisen konsultointivyöhykkeen, jolla alueella maankäytön suunnittelu ja toteutus tulee tehdä tavalla, jossa arvioidaan ja huomioidaan myös suuronnettomuuden vaarat.
Lisäksi uudet kerrostaloalueet on osoitettu osittain alueelle, johon kohdistuu merkittävää liikennemelua, mikä heikentää osaltaan alueen sopivuutta asuinrakentamiseen. Rakentamisen ympäristöturvallisuuteen liittyvät vaikutusarvioinnit on tehty, alueen kriittisen sijainnin huomioiden, hyvin ylimalkaisina niin Helsingin yleiskaavassa kuin Patterimäen asemakaavassa eikä niissä ole riittävässä määrin huomioitu varsinkaan aidon suuronnettomuuden aiheuttamia riskejä.
Alueen riskiherkkyys on tunnistettu myös Helsingin hallinto-oikeuden 5.2.2018 tekemässä ja Korkeimman hallinto-oikeuden myöhemmin vahvistamassa päätöksessä Helsingin yleiskaavasta tehdyistä valituksista (liite 3).
Asemakaavassa esitetyn lisärakentamisen ongelmallisuuteen asumisen turvallisuuden ja liikennemelun osalta on kiinnittänyt huomiota myös Uudenmaan ELY-keskus Patterimäen kaavaehdotuksesta 8.3.2018 antamassaan lausunnossa (liite 4): ”Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään 5.2.2018 kumonnut Helsingin uudesta yleiskaavasta mm. Teknos Oy:n valituksesta A1 -alueen, jolla asemakaavaehdotus sijaitsee. Teknos Oy on laitos, jota koskee EU- direktiivi vaarallisten aineiden aiheuttamien suuronnettomuuksien torjunnasta.
Alueella on voimassa Helsingin yleiskaava 2002. Siinä suunnittelualue on ”Kerrostalovaltainen alue, asuminen/toimitila” aluetta. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on puistoaluetta,joka rajautuu pohjoisosaltaan Takkatien ympäristön teollisuusalueeseen ja eteläosaltaan kerrostaloalueeseen. Tämä Patterinmäen puistoalue on toiminut puskurivyöhykkeenä asutuksen ja teollisuus- ja varastotoiminnan välissä.
Vaikka asemakaavaratkaisua voidaan pitää perusteltuna yhdyskuntarakenteen ja raideliikenteeseen tukeutuvan asutuksen lisäämisen kannalta, ei ratkaisua voi pitää ongelmattomana liikenteen melualueelle ja Seveso direktiivi -laitoksen konsultointivyöhykkeelle ositetun asuinrakentamisen vuoksi.
Kaavaselostuksesta käy ilmi, että mahdollisia vaaratilanteita on tutkittu mallintamalla ne, joiden vaikutusten arvioitiin ulottuvan laitosalueen ulkopuolelle. Pisimmälle ulottuvia vaikutuksia olisi tuotantotilan tulipalolla (150 m etäisyydellä, 20 metrin korkeudella hiilimonoksidin haitallisia vaikutuksia).
Edellä mainittujen selvitysten perusteella asemakaavassa on osoitettu yksi rakennusala tp-merkinnällä. Määräys kuuluu seuraavasti: ”Rakennusala, jolle saa sijoittaa rakennuksen, mikäli alueelle kohdistuva teollisuuden aiheuttama riskitekijä poistuu.” Lisäksi on määrätty, ettei viereisten rakennusten korvausilmaa saa ottaa tehtaan puolelta.
Uudenmaan ELY katsoo ottaen huomioon Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen, jolla kumotaan uuden yleiskaavan A1 alue, että on syntynyt uusi huomioon otettava tilanne. Vaaratilanteet on tutkittu mallintamalla, joten todellinen tilanne voi olla toisenlainen. Jää mahdolliseksi, että kortteli 46022 kokonaisuudessaan vaatii ajoitusmääräyksen.
ELY-keskus katsoo ottaen huomioon haastavan melu- ja ilmanlaatutilanteen, mahdolliset Seveso-laitoksen aiheuttamat vaaratilanteet sekä Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen, ettei asemakaava täytä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksia Näin ollen asemakaavaa ei voi viedä eteenpäin esitetyssä muodossa”.
Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon jälkeen KHO on tehnyt 18.11.2018 päätöksen, jossa on pidetty voimassa Helsingin hallinto-oikeuden Helsingin yleiskaavasta tekemä ratkaisu Patterimäen A1- ja C1-varausten osalta. Patterimäen asemakaava-aluetta koskevan A1-varauksen kumoamisperusteet olivat hallinto-oikeuden päätöksessä tiivistetysti seuraavat:
– yleiskaavassa olisi tullut ottaa huomioon yleiskaavan toteutettavuus riittävin suojaetäisyyksin
– aluevarausten toteuttamisen edellytykset olisi tullut selvittää ja arvioida jo yleiskaavaa laadittaessa.
– riskille alttiin A1-asuinalueen sijoittamista mainittua etäisyyttä (150 m) lähemmäksi Teknos Oy:n toiminnassa olevaa tehdasaluetta ei käytettävissä olevien selvitysten perusteella voida pitää VATin ja MRL 39.2 §:n 5 k. terveellistä ja turvallista elinympäristöä koskevien sisältövaatimusten mukaisena.
Patterimäen kaavaa ja sen vaikutusarviointeja ei ole kaavatyön loppuvaiheessa jalostettu tai korjattu sellaisella tavalla, joka poistaisi ELY-keskuksen kritiikissä esitetyn ympäristöturvallisuutta, liikennemelua sekä ilmanlaatua koskevien huomioiden oikeellisuuden.
2.2 Luonnonympäristön vaaliminen ja niihin liittyvien erityisten arvojen hävittämisestä pidättäytyminen
Asemakaavan sisältövaatimuksissa edellytetään sitä, että ”rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää”.
Patterimäen kaavan tapauksessa asemakaava-alueen itäosan maankäyttö aiheuttaa erityisille luontoarvoille sekä merkittäviä välittömiä että välillisiä haittoja. Asemakaava-alueen itäosassa erityiset arvot (mukaan lukien liito-oravan asuttama metsäalue) käytännössä häviävät päälle ohjattavan kerrostalorakentamisen sekä uuden tien seurauksena. Rakentamisen ulkopuolelle jäävällä Pajamäen kallioalueella lähiasutuksen merkittävä lisääminen tulee kulutuksen lisääntymisen ja muiden välillisten haittavaikutusten takia heikentämään sekä luonnonperinnön että kulttuuriperinnön arvoja.
2.2.1 Patterimäen itäosan luontoarvot
Patterimäen aluekokonaisuus on erinomainen esimerkki Länsi-Helsingin oloissa merkittävästä yhtenäisestä ja monipuolisesta luonto- ja virkistysalueesta. Alueen arvoa lisää olennaisesti sen kytkeytyminen lounaan kautta muihin Talin ympäristön metsäisiin luontoalueisiin. Myös virkistyskäytön kannalta alue on selkeä ja vakiintunut osa maakunnallisesti merkittävää Talin luonto- ja virkistysaluekokonaisuutta.
Kaava-alue sisältyy luontojärjestöjen Helsingin arvometsät-esityksessä määriteltyihin laajoihin metsäisiin luonto- ja virkistysalueisiin (http://helsinginmetsat.fi/laajat-luonto-ja-virkistysalueet/) yhtenä tietyt pinta-ala ja kytkeytyneisyyskriteerit täyttävistä Helsingin alueista. Tällaisia alueita on kaupungissa vain noin 30. Lisäksi pääosaa alueesta on samaisessa usean järjestön esityksessä (http://helsinginmetsat.fi/helsingin-arvometsat/) esitetty kaavoituksessa huomioitavaksi luo-alueeksi (Talin pohjoisosan luo-alue, 17 ha).
Patterimäen metsäalueen itäosaan esitetyt kerrostaloalueet heikentävät olennaisesti alueen metsäisiä luonto- ja virkistysarvoja. AK-alueiden alle jäävät alueet ovat lähes kokonaisuudessaan sellaisia lehto-, kangas- tai kalliometsiä, jotka täyttävät oman luontotyyppinsä puitteissa METSO II tai III-luokkien kohteiden kriteerit. Merkittävä osa rakentamisalueista sopii luonteeltaan myös liito-oravalle. Alueilla on merkittävästi järeää haapaa kolo- ja ruokapuiksi, riittävästi kuusia suojapuiksi ja myös useita kolopuita lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi. Keväällä 2019 alueen metsät ovat todetusti liito-oravan asuttamia. Liito-oravan asuttamat ydinalueet, joihin kuuluu myös tiukasti tulkittuja lisääntymis- ja levähdysalueita on syytä asemakaavoituksessa tulkita sellaisiksi erityisiksi luontoarvoiksi, joita ei saa kaavoituksella hävittää.
2.2.2 Pajamäen kallioalueen arvoihin kohdistuvat vaikutukset
Huomattavien luontoarvojen vuoksi Pajamäen kallioalue on sisällytetty Helsingin luonnonsuojeluohjelmaan 2015-2024 (Erävuori ym. 2015) sekä esitetty SL-varauksena Helsingin uudessa yleiskaavassa. Alueen ketokasvillisuus on pääkaupunkiseudun oloissa huomattavan edustavaa ja sisältää runsaasti vaateliaita lajeja, jotka ovat herkkiä myös lisääntyvän virkistyskäytön aiheuttamalle kulutukselle:
”Kohde on komeimpia ja parhaiten säilyneitä Helsingin maalinnoitusketjun isoimmista kallioista. Kallion näyttävien ketojen kasvisto on rikas ja monipuolinen jäseninään muiden muassa ketonoidanlukko, ahokissankäpälä, tuoksusimake, lituruoho, mäkiarho, mäkikaura, kissankello, ahdekaunokki, ketokeltto, hina, ketoneilikka, mäkihorsma, karvaskallioinen, kevätkynsimö, tanakkasilmäruoho, lampaannata, piennarmatara, mäkikuisma, mäkitervakko, mäkilemmikki, hietalemmikki, litteänurmikka, hopeahanhikki, orjanruusu, suppujäsenruoho, keltamaksaruoho, isomaksaruoho, kalliohatikka, punasolmukki, ukontulikukka, ketotädyke, kevättädyke, mäkivirvilä, aho-orvokki ja keto-orvokki. Taisteluhautojen seinämien ja pohjien sekä myös luonnontilaisten kallionrinteiden kasvistoon kuuluvat runsaat haisukurjenpolvi, haurasloikko, karvakiviyrtti, kivikkoalvejuuri, kallioimarre ja lehtoarho sekä niukempi liuskaraunioinen. Kallion länsijyrkänteen alusen metsä on kuivahkoa lehtoa, jonka kasvistoa luonnehtivat taikinamarja, koiranheisi, sormisara, kielo, sudenmarja, lehtonurmikka ja nuokkuhelmikkä (Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmä, arvoluokan I kasvillisuuskohteen kuvaus).
Patterimäen linnoituskallio (5,14 ha) on nykytietojen perusteella kasvistollisesti edustavin Helsingin maalinnoitusketjun isommista kallioalueista. Siksi alue on esitetty Helsingin uuteen luonnonsuojeluohjelmaan lakisääteiseksi suojelualueeksi perustettavana alueena. Alueen luontoarvot eivät kestä virkistyskäytön olennaista lisääntymistä, mikä tulee huomioida myös lähialueen maankäyttösuunnitelmissa. Kaavassa uutta rakentamista ollaan tuomassa itäpuolella hyvin lähelle (alle 80 m etäisyydelle) suojelukohteesta, mikä ihmisten yleisen käyttäytymisen huomioiden aiheuttaa oleskelun, kulutuksen ja roskaantumisen lisääntymistä linnoituskalliolla.
Pajamäen kallioalueen itäpuolelle esitetty lisärakentaminen vaarantaa osaltaan myös alueen valtakunnallisten RKY-arvojen säilymisen samoilla syillä ja mekanismeilla, jotka uhkaavat myös alueen luonnonsuojelubiologisten arvojen säilymistä.
3. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisuus
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät sitä, että ”haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys tai riskit hallitaan muulla tavoin”. Patterimäen asemakaavassa esitettyä merkittävää kerrostaloasutusta on syytä pitää tavoitteissa tarkoitettuna vaikutuksille herkkänä toimintona. Tämä vastaa myös ympäristöministeriön ohjekirjeissään esittämää tulkintaa: ”Kaavoituksessa on huolehdittava siitä, ettei riskille alttiita toimintoja sijoiteta liian lähelle vaaraa aiheuttavia laitoksia ja varastoja. Tällaisia riskialttiita toimintoja ovat esimerkiksi päiväkodit, koulut, hoitolaitokset, sairaalat, asuinalueet ja vilkkaat liikenneväylät sekä luonnon kannalta erityisen herkät tai tärkeät alueet. Kaavoitettaessa tulee ottaa huomioon myös tuotantolaitoksen toiminnan mahdollinen laajenemisvara, evakuointitarpeet ja pelastuslaitoksen toimintaedellytykset”´(Helsingin hallinto-oikeus 5.2.2018).
Kaavassa ei ole jätetty käytännössä lainkaan suojavyöhykettä merkittäviä onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen (Teknos Oy) ja uuden esitetyn kerrostaloasutuksen väliin. Kaavassa ei ole myöskään esitetty muita riittäviä keinoja, joilla riskien hallinta olisi muuten hoidettu riittävällä tavalla.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät lisäksi sitä, että alueidenkäytössä edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden säilymistä sekä huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Esitetyn lisärakentamisen välillisten vaikutusten piirin tuleva Pajamäen linnoituskallio sisältää valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriperinnön ja valtakunnallisen luonnonperinnön arvoja. Esitetty merkittävä lisärakentaminen kasvistoltaan erityisen arvokkaan linnoituskallion lähelle vaarantaa varmuudella alueen luonnonsuojelubiologisten arvojen säilymisen eikä todennäköisesti edistä myöskään kohteen linnoitusrakenteisiin liittyvien arvojen säilymistä.
4. Yleiskaavan vastaisuus
Helsingin yleiskaava edellyttää, että jatkosuunnittelussa otetaan huomioon teemakartoilla suojeltavaksi osoitettujen alueiden luontoarvot. Patterimäen asemakaavan maankäyttöratkaisun voi, yhdessä suojelukohteen poikki kulkevan ja eri kaavahankkeessa päätetyn Raide-Jokerin linjauksen kanssa, katsoa olevan myös yleiskaavan vastainen. Uusi merkittävä kerrostaloasutus aivan Pajamäen kallioalueen suojelukohteen viereen ei riittävässä määrin huomioi yleiskaavan suojelukohteita koskevia suunnittelumääräyksiä.
Helsingissä 18. päivänä huhtikuuta 2019
XX YY
LÄHTEET
Erävuori, L., Lammi, E. & Routasuo, P. 2015. Helsingin luonnonsuojeluohjelma 2015-2024 ja
metsäverkostoselvitys (luonnos 29.9.2015).
Helsingin hallinto-oikeuden päätös Helsingin yleiskaavaa koskevista valituksista (5.2.3018,
nro: 18/0049/5) sivut 191-196.
Helsingin luontotietojärjestelmän arvokkaat kasvistokohteet (tilanne 16.4.2019)
Korkeimman Hallinto-oikeuden päätös Helsingin yleiskaavasta tehdyistä valituksista 8.11.2018
Lammi, E. & Routasuo, P. 2018. Helsingin liito-oravakartoitus 2018. Kaupunkiympäristön
julkaisuja 2018:27.
Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto Patterimäen asemakaavaehdotuksesta 18.3.2018
Liitteet
Liite 1. Pöytäkirjanote Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä 13.3.2019 (Patterimäen
asemakaavan hyväksyminen)
Liite 2. Kartta alueelta 15.4.2019 havaituista liito-oravan käyttämistä kolopuista, muista kolopuista
sekä muista pipanapuista
Liite 3. Helsingin hallinto-oikeuden päätös Helsingin yleiskaavaa koskevista valituksista (5.2.3018,
dnro: 18/0049/5) sivut 191-196.
Liite 4. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto Patterimäen asemakaavaehdotuksesta 18.3.2018