Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Etelä-Karjalan piiri Imatran yhdistys

Imatra
Navigaatio päälle/pois

Vuonna 2005 yhdistys keräsi yleisöhavaintoja puutarhoista karanneista jättiputkista. Tietoja kertyi – turhankin paljon.

Kun luonnonsuojeluyhdistys ja Imatran kaupungin ympäristötoimi käynnistivät jättiputkiselvityksen Imatralla elokuun alussa 2005, reilussa viikossa saimme yli sata puhelua karkulaisista. Tiedot ilmoitetuista esiintymistä on merkitty oheiseen karttaan, jonka on laatinut opiskelija Salme Närhi Imatran kaupungin ympäristötoimesta.

Vankimman jalansijan jättiputket ovat saaneet Virasojalta sekä Saareksiinmäeltä ja Imatrankoskelta Meltolaan ulottuvalta alueelta. Pahimpia paikkoja oli Rautionkylässä Kohokujan päässä lähellä Immalajärven rantaa, Onnelassa Sirkankadun päässä sekä Karhumäellä ajoharjoitteluradan ja taimitarhan välimaastossa. Imatrankosken keskustassa lajia kasvaa runsaasti mm. Liisanpuistossa. Vanhoja isoja kasvustoja on varmasti jäänyt ilmoittamatta ja uusia syntyy jatkuvasti, joten jättiputkia voidaan pitää pahenevana ongelmana kaupunkialueella.

Jättiputket ovat uusia tulokkaita Suomessa ja ne tulisi poistaa luonnosta, koska kasvit uhkaavat kotimaisia eläimiä ja kasveja. Lisäksi ne erittävät kasvinestettä, joka on vahingollista ihmiselle.

Näistä syistä Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo ja Suomen ympäristökeskuksen luontoyksikkö ovat tehneet ympäristöministeriölle aloitteen jättiputkien leviämisen estämisestä. Tärkeintä olisi pikaisesti kieltää ja lopettaa jättiputkien myynti, istutus ja levittäminen koko maassa. Samalla tulisi tehostaa tiedottamista jättiputkien haitallisuudesta.

Pihoilta lähiluontoon

Suomessa esiintyy useita jättiputkilajeja. Tavallisimpia ovat kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum) ja persianjättiputki (H. persicum). Kotimaisista lajeista ne ovat läheistä sukua ukonputkille, joista Kaakkois-Suomessa kasvaa yleisenä idänukonputki (H. sibiricum). Ukonputkista ei ole merkittävää terveyshaittaa.

Kaikki jättiputket ovat kotoisin Kaukasiasta, josta ne on tuotu Suomeen puutarhakasveiksi. Lähilajeja on usein vaikea erottaa toisistaan. Heti itärajan takana tienpientareilla ja vanhoilla heinäpelloilla kasvaa yleisenä Heracleum sosnowskyi, jota on viljelty Venäjän Karjalassa ja Baltiassa laajalti karjan rehuksi. Aggressiivisesti leviävän kasvin saapuminen Suomeen lienee vain ajan kysymys.

Jättiputket ovat suuria, jopa kolmemetrisiä ja erittäin kilpailukykyisiä kasveja. Ne menestyvät monenlaisissa ympäristöissä kuten pelloilla, metsissä ja rannoilla. Parhaimmilla kasvupaikoilla syntyy vuosien myötä laajoja kasvustoja, ”jättiputkimetsiä”, jotka tukahduttavat muun kasvillisuuden ja alkuperäisen eläimistön.

Tukevan jalansijan saatuaan jättiputkista on vaikea päästä eroon. Hävittämistä vaikeuttaa suuri siementuotanto ja leviämiskyky sekä kasvin erittämä ihovaurioita aiheuttava kasvineste. Jättiputkien siemenet säilyttävät itävyytensä usean vuoden. Ne muodostavat maahan ns. siemenpankin, josta putkahtaa esiin uusia yksilöitä vielä useiden vuosien jälkeen. Jättiputkien torjuntaan käytetään vuosittain paljon voimavaroja useissa Euroopan maissa ja Pohjois-Amerikassa.

Jättiputket sisältävät ja erittävät kasvinestettä, jonka kemialliset aineet vaikuttavat ihon valoherkkyyteen. Siksi auringonvalo tai muu UV-säteily yhdessä kasvinesteen kanssa aiheuttaa paljaalle iholle palovamman kaltaisia rakkuloita tai ihottumaa ja pigmenttivaurioita. Nämä parantuvat hitaasti.

Asianmukaisella varustuksella jättiputkien hävittäminen on kuitenkin turvallista. Suurimpien kasvustojen torjunnassa tarvitaan ammattitaitoa ja kunnollisia välineitä, joita löytyy lähinnä kunnilta ja Tiehallinnolta. Pienempiäkin kasvustoja käsiteltäessä ovat suojavarusteet tarpeen. Aurinkoisella säällä käsittelyä ei kannata tehdä, ja lapset tulisi pitää poissa jättiputkien läheltä. Mitä aikaisemmin torjunta aloitetaan, sitä varmemmin ja halvemmalla tuloksia saavutetaan.

Hävittämiseen kannattaa panostaa nyt

Kartoituksen jälkeen Imatran kaupungin ympäristötoimi on aktiivisesti hävittänyt pahimpia jättiputkikasvustoja. Ihmisiä on myös innostettu omatoimisesti järjestämään hävitystalkoita.

Jättiputkea hävitettäessä tärkeimmät ohjeet ovat: 1) Käyttäkää aina suojaavaa vaatetusta, 2) Välttäkää työskentelyä aurinkoisina päivinä, ja 3) Peseytykää aina huolella jälkeenpäin.

Iho ja silmät on suojattava kasvinesteeltä, jota saattaa roiskua tai valua leikatuilta pinnoilta sekä muilta kasvin osilta. Jos kasvinestettä joutuu iholle, on iho pestävä saippualla ja vedellä mahdollisimman pian. Kun kasvineste on poistettu iholta, ei jälkivaikutuksia tarvitse pelätä. Likaantuneet vaatteet ja välineet pitää huuhdella ja käsitellä varoen.

Yksityiskohtaisemmat ohjeet jättiputkikasvustojen hävittämisestä löytyvät Suomen ympäristökeskuksen kotisivuilta osoitteesta www.ymparisto.fi, hakusanalla jättiputki.

Toimintaa ja tapahtumia

Yhdistys järjestää tapahtumia, retkiä ja kuvailtoja kaikille luonnosta ja ympäristöstä kiinnostuneille, ottaa kantaa ja tekee aloitteita…

Lue lisää

Vuosi 2020

Tea Karvisen kansallispuistoilta 3.3.2020 veti Virran Kaleva-salin täyteen väkeä. 110 päinen yleisö pääsi kansallispuistokierrokselle…

Lue lisää

Vuosi 2019

Dick Forsmanin kuvaesitys ”Kuvista kirjoiksi – petolintujen perässä maailmalla” 12.2.2019 veti satapaikkaisen Kaleva-salin ääriään…

Lue lisää

Vuosi 2018

Katiskatalkoissa 13.1.2018 Imatran pääkirjastolla koottiin Juha ”Norppa” Taskisen johdolla norppaturvallisia katiskoita. Parinkymmenen…

Lue lisää

Vuosi 2017

Pöllöretkelle 24.2.2017 lähdettiin lähes tuulettomana perjantai-iltana runsaan neljänkymmenen ihmisen ja 17 autokunnan voimin. Retkeläiset…

Lue lisää

Vuosi 2016

40. toimintavuoden ensimmäiseen tapahtumaan pöllöretkeen 4.3.2016 osallistui 47 henkilöä. Sää ei ollut suotuisa, sillä tuuli suhisi…

Lue lisää

Vuosi 2015

Pöllöretki kokosi perjantaina 27.2.2015 Imatran uimahallin parkkipaikalle peräti 52 retkeläistä ja matkaan lähdettiin 18 auton voimin.…

Lue lisää

Vuodet 2008-2011

Tässä kertomuksia ja kuvia menneiden vuosien tapahtumista ja retkistä

Lue lisää

Ruokolahden luontopäivä

Yhdistys testautti jälleen paikallisten luontotietämyksen, tällä kertaa pistävien ja purevien piiristä. Mihinkäs se ampiainen käyttikään…

Lue lisää