Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Etelä-Karjalan piiri Imatran yhdistys

Imatra
Navigaatio päälle/pois

Vuoksen lintukävelylle 28.2.2021 lähti seitsemän retkelle ennakkoon ilmoittautunutta. Keväisen harmaassa säässä jo uimahallin parkkipaikalla oli tiklejä äänessä ja muutama harmaalokki lensi Vuoksea pitkin Saimaan suuntaan. Pässiniemen rannassa jäänreunalla oli kymmenkunta merimetsoa itseään sukimassa. Pian huomattiin pikku-uikku. Lintu ui Vuoksen yli itärannalle ja jäi sinne pieneen poukamaan sukeltelemaan.

Seuraavaksi käytiin Kuparin ruokintapaikalla. Siellä lajilistalle saatiin keltasirkkuja, urpiaisia, viherpeippoja, pikkuvarpusia ja mustarastas. Käpytikkakin kävi rasvaa nakuttelemassa. Aikaisemmin paikalla havaittu peippo pysyi piilossa.

Immalanjärven ruokintapaikalla oli kymmenkunta pyrstötiaista tali- ja sinitiaisten seurana. Puukiipijäkin oli juuri käynyt lintutornin viereisissä puissa, mutta ehti ennen retkeläisiä poistumaan paikalta. Unterniskanjoella talven viettänyt koskikara jäi näkemättä.

Lopuksi ajettiin Niskalammelle. Uusia lajeja ei enää Vuoksen rannasta tai kuusikosta löydetty. Oppaina toimivat Liisa Laitinen, Jari Kiljunen, Juha Juuti ja Juha Jantunen.

Verkkotapahtumassa Imatran rantametsät – Ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin keitaat 10.5.2021 kuultiin kolme metsien säilyttämistä kannattavaa puheenvuoroa. Imatran uuden yleiskaavassa suunnitteluvaiheessa rantametsät haluttaisiin muuttaa asuinalueeksi. Ensimmäiseksi Heidi Piili Jatuli ry:stä kertoi alueelta löydetyistä arkeologisista löydöistä. Rantametsät ja saaret ovat oikea aarreaitta, joita pitäisi tutkia lisää. Löydöt kivi-, pronssi- ja rautakaudelta kertovat alueen olleen tärkeä liikkumisreitti jo pitkään. Oletuksen on ollut, ettei Imatran seudulla ole ollut rautakautista asutusta, mutta löydöt ovat muuttaneet käsitystä Etelä-Karjalan historiasta. Rantametsiä on tutkittava lisää eikä tasata niitä asuinalueeksi.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä
Malonsalmi, Kuva Juha Jantunen

Seuraavaksi Juha Jantunen kertoi luonnon terveysarvoista. Luonnon terveysvaikutukset ollaan vasta nyt kunnolla ymmärtämässä. Luonnossa liikkuminen parantaa immuunipuolustusta ja mielialaa. Hyödyt ovat sitä paremmat mitä ’laadukkaampi’ on luontoympäristö. Imatran rantametsät muodostavat ison alueen, joka on hiljainen ja luonto on monimuotoista. Jotta terveyshyötyjä saa luonnosta, siellä pitää myös liikkua. Rantametsät ovat lähellä asutusta ja metsissä on helppo liikkua runsaan polkuverkoston ansiosta. Saimaanranta ja Mustalampi lisäävät houkuttelevuutta ja esteettistä luontokokemusta. Check, check ja check – täydellinen virkistysalue.

Virkistys ja matkailuarvoista jatkoi Hanna Ollikainen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöstä. Esityksessä todettiin rantametsien olevan Imatran luontohelmi, kaupunkilaisten virkistys ja liikuntaympäristö, jossa on paljon potentiaalia vetovoimaiseksi matkailualueeksi. Luontomatkailun kehittämisessä alueen luonnon, historian ja kulttuurin nivominen matkailutuotteeksi on keskeistä. Myös Ukonniemen urheilu- ja hotellialue tukee rantametsien säilyttämistä ja kehittämistä virkistyskäytön suuntaan.

Tapahtumaan osallistui 56 henkilöä, puheenjohtajana toimi Juha Jantunen.

Luonnonkukkien päivän retki 20.6.2021 suuntautui Tainionkosken koulun ympäristöön. Koulu on valmistunut vuonna 1936, mutta rakennus ei enää toimi koululaisten opinahjona. Vanhalla asuinalueella on paljon kulttuurikasveja ja itäisiä tulokkaita. Mäen päällä vertasimme ukkomansikka ja ahomansikkaa. Urheilukentälle laskevan rinteen oli vallannut idänkattara, harmiota kasvoi siellä täällä ja hiekalla kuluneen laikun laitamilla oli ketokäenminttua. Juoksuradan reunalla päästiin mittailemaan muutaman sentin korkuisia kasveja, rentohaarikkaa, viherjäsenruohoa, punasolmukkia ja ketoraunikkia. Maarianverijuuret eivät vielä olleet kukassa, mutta metsäreunassa illakot olivat parhaimmillaan. Kulttuurikasvien listalle tuli vielä mali eli koiruohoa. 30 asteen paahteessa hikoili 10 retkeläistä ja oppaana toimi Juha Jantunen.

Pellisenrannan niityn hoitotalkoisiin 5.8.2021 osallistujia oli satoja. Suuri osa oli mäkäriä, haravoimassa oli kahdeksan ihmistä. Verenimijöistä huolimatta niitty saatiin nopeasti haravoitua.    

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä
Pellisenrannan talkoot 2021. Kuva Juha Jantunen

Vuoksen lepakkoretki 20.8.2021 alkoi Imatran kesäteatterilta auringon laskiessa. Kauan ei tarvinnut lepakoita odotella, sillä pian hämärtyvässä metsässä kuuluivat ensimmäiset viiksisiippojen kaikuluotausäänet ja kohta useita siippoja suhahteli matalalla retkeläisten päiden yli. Mellonlahdella vesisiippoja oli vielä aika vähän liikkeellä. Ehkä siippoja keräytyy Vuokselle enemmän vasta syyskuun puolella. Pohjanlepakoita oli runsaammin. Mellonlahden saaren kupeessa oli hyvä saalistuspaikka ja kovaäänisistä lepakoista detektorissa kuului mahtavaa pauketta. Illan paras hetki oli kun detektorissa alkoi kuulua kimolepakon muita lajeja matalammalla taajuudella kuuluvaa kimeähköä ääntä. Kimo kuultiin useita kertoja kun lepakko kierteli koskiuomassa saalistelemassa ja ohitti monesti rannassa korvat höröllään olleen retkeilijöiden ryhmän. Retkellä oli 16 osallistujaa ja oppaana toimi Juha Jantunen.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä
Kimolepakon kaukuluotauspulsseja Vuoksen lepakkoretkellä. Kuva Juha Jantunen



Lintujen syysmuuttoa seurattiin Tiuruniemessä 3.10.2021 syksyisen aurinkoisessa säässä. Ilmassa oli vähän utua ja lämpötila kuusi astetta. Heti niemenkärkeen saavuttaessa ylitse lensi parvi laulujoutsenia. Seuraavaa parvea saatiin odottaa jonkin aikaa. Aamun aikana pieniä hanhi- ja alliparvia, yksittäisiä kuikkia ja muita vesilintuja ohitti niemen. Jotain nähtävää oli melkein koko ajan näkyvillä, mutta lintumäärät jäivät lopulta vähäisiksi. Oli ehkä liian hyvä sää eikä kaakkoistuulikaan innostanut matkalle lähtöön. Kiikaroijia oli aamun aikana niemessä 22 ja kirjaa linnuista pitivät Jari Kiljunen ja Liisa Laitinen.

Eurobirdwatch seurantaan kirjattiin pari kymmentä lintulajia. Listalla olivat laulujoutsen, metsähanhi, valkoposkihanhi, alli, telkkä, kuikka, merimetso, varpushaukka, muuttohaukka, kurki, naurulokki, harmaalokki, kalalokki, merilokki, sepelkyyhky, västäräkki, kulorastas, hömötiainen, peippo ja tikli.



Äpätinkankaan luontopolkuun Rautjärvellä 10.10.2021 tutustuttiin pilvisenä, mutta lämpimänä lokakuun sunnuntaina 17 retkeilijän joukolla. Luontopolku on perustettu kertomaan kesällä 2010 riehuneen Asta-myrskyn jäljistä metsäluonnossa. Syksyllä 2019 Äpätinkankaalle muodostettiin n. 106 hehtaarin valtion luonnonsuojelualue, jolla lahopuuta monikymmenkertaisesti tavalliseen kangasmetsään verrattuna.

Polun varrella tutkailimme maapuilla runsaana kasvavia kääpiä ja kuulostelimme metsätiaisten ja tikkojen ääniä. Näkötornista hämmästelimme kaatuneiden runkojen runsautta Torsajärveen viettävällä kankaalla.  Muuttavien tukka- ja lapasotkien sekä allien parvet ylittivät tornin evästellessämme. Kuikatkin olivat muutolla.

Keskustelu metsiemme tilasta kävi retken aikana vilkkaana, myös vesien tilasta kannettiin huolta. Lähtöpaikalle palaillessamme etsiskelimme aarnisammalta lupaavalta näyttäneistä kaatuneiden kuusien juurakoista.

Koskeeko luontokato myös maaperäeliöstöä – pohti luennollaan emeritusprofessori Veikko Huhta 11.11.2021. Maailmalla tiheästi asutuilla alueilla vastaus on selvä. Metsät on monin paikoin hakattu jo ajat sitten, ja jos paikkaa ei ole rakennettu, eroosio on kuluttanut viljavan maan pois.

Maaperän eliöt ovat pieniä, mutta lajikirjo on häkellyttävä ja merkitys maan­päälliselle elämälle suunnaton. Maanalaisesta ”kaoottisessa yltäkylläisyydestä” pienet asukkaat löytävät suojaa, turvaa ja ravintoa. Maan uumenissa tehdään yhteistyötä ja käydään armotonta kilpailua, saalistetaan ja huijataan toisia. Täydellisessä sekasotkussa piilee maan voima.

Kotoisten metsien hakkuut muuttavat maaperäeliöstöä. Varsinkin jos avohakkuun jälkeen maata on aurattu, lajisto ehtii hädin tuskin palautumaan vuosisadassa ennen seuraava avohakkuuta. Myös metsämaan lannoittaminen ja kalkitseminen näkyy eliöstössä. Jatkuvakasvatus on tässäkin paras vaihtoehto. Kun maanmuokkaus poimintahakkuussa on vähäistä ja olosuhteet ei juurikaan muutu, niin eliöstökin pärjää paremmin. Myös maaeliöstössä on vanhan metsän lajeja, joita talousmetsistä ei ole löydetty.

Etäluennolla oli 20 kuulijaa ja iltaa isännöi Juha Jantunen.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä
Hyppyhäntäiset lukeutuvat maaperän tärkeimpien orgaanisen jätteen kierrättäjien joukkoon. Kuva Veikko Huhta.



Toimintaa ja tapahtumia

Yhdistys järjestää tapahtumia, retkiä ja kuvailtoja kaikille luonnosta ja ympäristöstä kiinnostuneille, ottaa kantaa ja tekee aloitteita…

Lue lisää

Vuosi 2023

Koskikararetki Hiitolanjoelle 12.2.2023. Vapaana virtaava Lahnasenkoski näytti hyvältä ja sen oli hyväksynyt ruokapaikakseen retken ensimmäinen koskikara.

Lue lisää

Vuosi 2022

Vuoden ensimmäisellä retkellä etsittiin koskikaroja 13.2.2022. Retkelle lähdettiin keskusliikenneasemalta ja aluksi käytiin kuutostien sillan…

Lue lisää

Vuosi 2020

Tea Karvisen kansallispuistoilta 3.3.2020 veti Virran Kaleva-salin täyteen väkeä. 110 päinen yleisö pääsi kansallispuistokierrokselle…

Lue lisää

Vuosi 2019

Dick Forsmanin kuvaesitys ”Kuvista kirjoiksi – petolintujen perässä maailmalla” 12.2.2019 veti satapaikkaisen Kaleva-salin ääriään…

Lue lisää

Vuosi 2018

Katiskatalkoissa 13.1.2018 Imatran pääkirjastolla koottiin Juha ”Norppa” Taskisen johdolla norppaturvallisia katiskoita. Parinkymmenen…

Lue lisää

Vuosi 2017

Pöllöretkelle 24.2.2017 lähdettiin lähes tuulettomana perjantai-iltana runsaan neljänkymmenen ihmisen ja 17 autokunnan voimin. Retkeläiset…

Lue lisää

Vuosi 2016

40. toimintavuoden ensimmäiseen tapahtumaan pöllöretkeen 4.3.2016 osallistui 47 henkilöä. Sää ei ollut suotuisa, sillä tuuli suhisi…

Lue lisää

Vuosi 2015

Pöllöretki kokosi perjantaina 27.2.2015 Imatran uimahallin parkkipaikalle peräti 52 retkeläistä ja matkaan lähdettiin 18 auton voimin.…

Lue lisää

Vuodet 2008-2011

Tässä kertomuksia ja kuvia menneiden vuosien tapahtumista ja retkistä

Lue lisää

Ruokolahden luontopäivä

Yhdistys testautti jälleen paikallisten luontotietämyksen, tällä kertaa pistävien ja purevien piiristä. Mihinkäs se ampiainen käyttikään…

Lue lisää

Jättiputket

Vuonna 2005 yhdistys keräsi yleisöhavaintoja puutarhoista karanneista jättiputkista. Tietoja kertyi - turhankin paljon. Kun luonnonsuojeluyhdistys…

Lue lisää