Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Keski-Suomen piiri

Keski-Suomi
Navigaatio päälle/pois

Keski-Suomen metsäluontoa näyttää uhkaavan suurin mullistus sitten ojitusboomin. Maakunnan metsätalouden ennätyshakkuutavoitteet uhkaavat vakavasti lisätä metsien eliölajiston uhanalaistumista, lisätä merkittävästi päästöjä vesistöihin ja pienentää metsien hiilensitomiskykyä ilmastonmuutosta kiihdyttäen. On jopa mahdollista, että maakunnan metsät käännetään hiilinielusta hiilen päästäjiksi juuri ilmastonmuuttamisen kannalta kriittisinä lähivuosikymmeninä. Tämä tapahtuisi jo ennen kuin hakkuut yltävät maakunnan metsien kasvulukuihin.

Maakunnan vanhat metsät alkavat vähetä entisestään. Harhaanjohtavasti ’kestäväksi’ itseään kutsuva metsätalous aiheuttaa puun hiilen nopeasti ilmakehään päästävän kertakäytön kasvamisen ennätyslukemiin. Suomen metsissä suunnitellut hakkuiden lisäykset pienentävät metsien kokonaishiilitasetta määrällä, joka vastaa moottoriliikenteen hiilipäästöjä. Keski-Suomessa kielteinen vaikutus olisi suhteellisesti paljon suurempi.

Keski-Suomen metsien hakkuiden valtavirta ei ole ollut ekologisesti kestävää. Maakunnan metsätalouden ennätyshakkuutavoitteet uhkaavat vakavasti lisätä metsien eliölajiston uhanalaistumista, lisätä merkittävästi päästöjä vesistöihin ja pienentää metsien hiilensitomiskykyä ilmastonmuutosta kiihdyttäen. On jopa mahdollista, että juuri ilmastonmuuttamisen kannalta kriittisinä lähivuosikymmeninä maakunnan metsät käännetään hiilinielusta hiilen lähteeksi, hiilen päästäjäksi. Tämä tapahtuisi jo ennen kuin hakkuut yltävät maakunnan metsien kuutiomäärän kasvun tasolle.

Avohakkuut historiaan. 70 prosenttia suomalaisista ja 56 prosenttia metsänomistajista vastustaa avohakkuita (Helsingin yliopiston metsäekologian laitos 2009). Esimerkiksi Saksassa ja Sloveniassa avohakkuut on kielletty.

Metsätalouden kaikki ilmastopäästöt otettava huomioon

Metsätaloustahot Keski-Suomessakin johtavat usein harhaan antaessaan ymmärtää, että metsien vuotuinen hiilensidonta ja hiilipäästöt ilmakehään olisi laskettava vain puuston kasvukuutioiden ja poistumakuutioiden (hakkuut ym.) osalta. Tällöin sivuutettaisiin muun muassa maaperästä vapautuva hiilidioksidi (ekv.), ns. hiilivuoto, joka aiheutuu muiden muassa hakkuista, ojituksesta, metsäkadosta (mm. pellonraivauksen, turpeenkaivuun, parkkipaikkojen ym. rakentamisen jne. aiheuttamana), ja ilmastonmuuttamisesta (mm. maaperän lämpeneminen). Hakkuut ja muut metsien luonnon tilaa negatiivisesti muuttavat toimet vähentävät myös metsämaahan sitoutuneen hiilen määrää.

Kun otetaan huomioon kielteisten ilmastovaikutusten merkitys, ovat silmiinpistävänä ongelmana myös metsähiilipäästöjen ennakointia vaikeuttavat virheet ja muut puutteet käytettävissä olevissa julkisissa tiedoissa. Tällaisia ovat vanhojen tietojen käyttäminen K-S:n metsäkeskuksen julkistamissa tiedoissa, sellutehtaiden mykkyys suunnittelemistaan puun ostoista Keski-Suomen maakunnasta, ja tutkimuksen vähäisyys maakunnassa näissä asioissa yleensäkin.

Suomen metsien puustossa on noin 700 miljoonaa tonnia hiiltä. Määrä on vain noin puolet verrattuna metsien kivennäismaiden hiilivarastoon (1 300 milj. tonnia) ja vain noin kahdeksasosa verrattuna turvemaiden hiilivarastoon (5 500 milj.tonnia). Suomen Puustossa on siis vain noin kymmenes osa metsiin sitoutuneesta hiilestä (turvemaat mukaan lukien). Esimerkiksi avohakkuutilanteessa hakkuualue kääntyy heti hiilidioksidin lähteeksi ilmakehään. Avohakkuualue säilyy hiilidioksidin lähteenä vähintään 20 vuotta.

70 prosenttia suomalaisista ja 56 prosenttia metsänomistajista vastustaa avohakkuita (Helsingin yliopiston metsäekologian laitos 2009). Esimerkiksi Saksassa ja Sloveniassa avohakkuut on kielletty.

Keski-Suomen metsien hiilitase on arvioitu vuodelta 2008 (Lakanen 2011, mm. s. 46). Tuolloin metsien puustossa oli sitoutuneena noin 225 milj. tonnia hiilidioksidia. Puusto ’nieli’ vuonna 2008 noin 3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Metsien kivennäismaat nielivät noin 432 000 tonnia. Mutta ojitetulta orgaaniselta metsämaalta, siis turvemailta, PÄÄSI noin 660 000 tonnia hiilidioksidia (ekv.) ilmakehään. Metsämaan hiilivarasto siis pieneni ilmakehään jo vuonna 2008, jo ennen nykyisiä hakkuumääriä. (https://core.ac.uk/download/pdf/39940075.pdf)

Lakasen (2011) arvioiden mukaan laskettuna hakkuiden lisääminen vuoden 2008 tasosta (4,7 milj. m3) noin 0,55 milj. m3:lla vähentäisi maakunnan metsien ja metsämaan hiilinielua noin 25 prosenttia.

Lisäksi maailmanennätysluokkaan kohonnut ojituskilometrien määrä suhteessa pinta-alaan on lisännyt ilmakehää kuumentavia hiilipäästöjä maakunnan metsistä merkittävästi. Pelkästään Suomen noin 1,5 miljoonasta metsäojakilometristä merkittävä osa on Keski-Suomessa, todennäköisesti noin 2 x maapallonympärysmatka. Myös metsäkato, siis metsän pinta-alan pieneneminen maakunnassa mm. pellonraivaukseen, turpeenkaivuuseen ja parkkipaikoiksi, on otettava huomioon. Metsäkato vähensi maakunnan metsiä yhteensä noin 50 neliökilometrillä vuosina 2008 -2014.

Keski-Suomen puuselkäranka rutisee

Keski-Suomessa metsiä hakataan jo (2017) puolet enemmän kuin vuonna 2008, ja puun kokonaispoistuma on kasvanut vielä enemmän. Keski-Suomen aluemetsäohjelman 2016-2020 tavoitteena on kasvattaa hakkuita vielä saman verran, jolloin vuoden 2008 kokonaispoistuma (4,7 milj. m3:sta) kaksinkertaistuisi. Jo vuonna 2016 kokonaispoistuma hakkuineen kasvoi noin 7,9 miljoonaan m3:een. Tulevat hakkuut yhdessä muun poistuman kanssa voivat helposti ylittää metsien kasvun maakunnassa (kasvu v. 32017 noin 8,9 milj. m3 – 9,2 milj. m3, lähteestä riippuen). Jo merkittävästi puuston kasvua pienempi poistuma voi helposti aiheuttaa maakunnan metsien (metsämaa mukaan lukien) kääntymisen ilmastonmuutoskaasujen nettolähteeksi ilmakehään. Äänekosken sellutehdas vaatii täystuotantoon yltäessään vuodesta 2018 lähtien noin 4 miljoonaa kuutiometriä lisää puuta aikaisempaan verraten, ja lähivuosina todennäköisesti käynnistyvä Kuopion sellutehdas jopa 7 miljoonaa kuutiometriä. Äänekosken sellutehdas tuottaa tällöin lähes neljänneksen verrattuna Suomen selluntuotantoon vuonna 2016. Keski-Suomi on merkittävä osa sellutehtaiden hankinta-alueesta.

Keski-Suomen metsäluontoa näyttää uhkaavan suurin mullistus sitten ojitusboomin. Maakunnan vanhat metsät alkavat vähetä entisestään (Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet, LUKE 19.5.2015 dia 18). Harhaanjohtavasti ’kestäväksi’ itseään kutsuva metsätalous aiheuttaa puun hiilen nopeasti ilmakehään päästävän kertakäytön kasvamisen ennätyslukuihin.

Luonnonhiilivarastoista Keski-Suomessakin pääosa on soissa ja maaperässä. Diasarjaan (Keski-Suomi)

Käsitteitä (lähde Lonnonvarakeskus):

Hiilivarasto: puustoon ja muuhun kasvillisuuteen ja maaperään varastoituneen hiilen määrä.

Hiilinielu (hiilidioksidinielu): kasvava hiilivarasto, eli hiilioksidia sitoutuu ilmakehästä.

Hiililähde: Pienenenevä hiilivarasto eli hiiltä vapautuu ilmakehään esim. hiilidioksidina.

Hiilitase: puuston kasvuun ja poistumaan sekä mm. maaperään sitoutuneen hiilen määrän yhteenlaskettu muutos vuodessa.

Lisätietoja:Juhani Paavola, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry, juhani.paavola a sll.fi                                                                   

                                                                                                                                 päivitys 15.3.2018 JP