Sijainti: Pääsivu

Elämänsuojelua Keski-Suomessa

Suojelurantaa2013JP

Pelkästään vapaaehtoinen suojelu ei riitä esimerkiksi metsien, soiden ja maakunnan alkuperäisen, jo erittäin uhanalaiset -luokkaan saatetun taimenen suhteen. Eliölajien uhanalaistumista ei Keski-Suomessakaan ole saatu edes pysäytetyksi. Muutosta tähän maakunnan luonnon synkkään kehittämiskulkuun ei ole vieläkään näköpiirissä. Maakunnassamme on toista sataa Suomessa äärimmäisen tai erittäin uhanalaista eliölajia, puolet niistä metsien lajeja. Ainakin 33 lajia on maakunnasta jo kadonnut Jo joka kymmenes laji Suomessa on uhanalainen, linnuista kolmannes (2016).

- Metsien eliölajit yhä ahtaammalla maakunnassa (2016).  -Suomen eliölajien uhanalaisuus, ns. Punainen kirja 2010, ym (YM, SYKE).

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi -monimuotoista suojelutyötä laajalla alueella  -  Tavoitteistamme

 

Erityisen ajankohtaista

Pihlajaveden suot Ville Kangas 2016

Kuva Ville Kangas 2016

 Keski-Suomen maakunnan luontohelmet Suomi 100 juhlavuodelle

Keski-Suomesta Suomi 100 luontohelmeä-listalle pääsivät kohteet Hoikanpurolla (Pihtipudas), Iilijärvellä (Toivakka), Isojärvellä (Kuhmoinen), Murronjoella (Saarijärvi), Pihlajavedellä (Keuruu) ja ns. varuskuntametsissä (Keuruu).
    Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomen neljä aikaisempaa, lopulliselta listalta pois jäänyttä suo-ehdotusta ovat yllättäen 14.10.2016 alkaen vaarassa menettää SL-suojeluvaraus-statuksensa, siis suojansa Keski-Suomen liiton rakentamassa maakuntakaavassa. Nämä ovat Lempaatsuo (Keuruu ja Jämsä), Pirttisuo (Karstula), Lehmisuo (Pihtipudas) ja Alusneva (Karstula ja Kyyyjärvi).

Suomen Luonnonsuojeluliitto kannusti ideoimaan, kokemaan ja varjelemaan maasta 100 kansallisesti merkittävää luontokohdetta, jotka haluamme jättää perinnöksi jälkipolville. Lue lisää Suomen Luonnonsuojeluliiton sivuilta myös maakuntamme 100 luontohelmeä -kohteista.

pikkukoivun.jpg "Vain hiilinielulla on väliä" ja 9 muuta puppuväitettä hiilikeskustelussa mm. Keski-Suomessa

Suomen luonnonsuojeluliiton nettisivulle

pikkukoivun.jpg Luontoarvojen polkeminen maakuntakaavoituksessa pysäytettävä

Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän Korpilahdella 26.-27.11. kokoontunut liittovaltuusto paheksuu Keski-Suomen maakuntahallituksen lokakuista päätöstä poistaa merkittävä osa luontoa suojaavista merkinnöistä maakuntakaavassaan. Kannanottoon (27.11.)


pikkukoivun.jpg Toivotamme sudensuojelupartio-toiminnan tervetulleeksi Keski-Suomenkin metsiin

Keskellä Oulun eteläpuoleista Suomea on satoja kilometrejä leveä ja pitkä alue, jolta metsästäjien vähemmistö on tavalla tai toisella salametsästänyt lain vastaisesti tai karkoittanut kaikki susilaumat (2016). Keski-Suomen maakunta sisältyy tähän alueeseen. Laiton metsästys lisää n. pihasusia, koska haavoittuneiden susien ruonhankintakyky heikkenee. Ethän halua laittomasti toimivia asemiehiä kotinurkillesi. Susikin mahtuu maakunnan metsiin. Susisivuillemme.

pikkukoivun.jpg

 Luonnonsuojelun tulevaisuus?

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomen järjestämä tilaisuus oli yhdistyksemme syyskokouksen jälkeen 3.11.2016 Jyväskylän kaupunginkirjastossa. Emerita-luonnonsuojelupäällikkö Päivi Halinen arvioi tilannetta etenkin hallinnon, toteutuskeinojen ja ennallistamisen näkökulmasta. Kuten tilaisuudessa todettiin, vapaaehtoisella ympäristö-/luonnonsuojeluliikkeellä on ollut ratkaiseva osuus paineiden synnyttämisessä ympäristöhallinnon rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. Hieman supistettuun esitysrunkoon (pdf, 7 Mt).

pikkukoivun.jpg Huijaus?

Keski-Suomen liitto haluaa laskea turpeenpolton mukaan biotalouteen.

Esimerkiksi päästökaupassa turve lasketaan aivan oikein fossiiliseksi polttoaineeksi. Kaavalausuntoomme

pikkukoivun.jpg  Palautamme soita luonnontilaan talkoovoimin

Ennallistamistalkoillamme autetaan uhanalaisia soiden eliölajeja, parannetaan vesistöjen tilaa ja hidastetaan ilmastonmuutostaVerkkouutiseen (SLL)

Pihlajaveden Raatosuolla ahkeroi 20.-21.8. 45 talkoolaista. Valtaosa heistä oli luontoyhdistysten väkeä etenkin Keuruulta, mutta mukana oli tehokkaasti myös puolentoistakymmentä afgaanipakolaista (kuva alla). Talkoot olivat osa Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomen FresHabit-hanketta, koordinaattorina puheenjohtajamme Matti Aalto.

afgsuotalkoissa2016-vk 

Kuva Ville Kangas

pikkukoivun.jpg  Suomen luonnonsuojeluliitto vetoaa soiden ja metsien turvaamiseksi Suomenselän alueella

Suomen luonnonsuojeluliitto julkisti 4.5.2016 suojeluesityksen lähes 300 kohteesta. Näistä 39 aluetta on maakuntamme länsiosissa, yhteensä noin 56 neliökilometriä. Vetoomus sisältää osin myös Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomen vanhoja esityksiä suojelualueiksi.Täältä löytyvät kuvaukset myös kohteista maakunnassamme.


styrox2016jp

pikkukoivun.jpg  Kuinka paljon mikromuovia on jo Päijänteessäkin?

Kesä on koittanut tavallista aikaisemmin. Mutta luntako rannassa? -Ei, vaan ihmisen kädenjälki: styroxpalloja pitkin saaren rantaa Päijänteellä toukokuussa 2016. Todennäköisesti kalastajien tai kesämökkiläisten jätöksistä. Kuinka paljon mikromuovia on jo Päijänteessäkin? Valtaosa mikromuovista näyttää olevan peräisin moottoriliikenteestä.Vaikutuksia eliöstölle voi vain arvailla.

pikkukoivun.jpg Liika motorismi, etenkin fossiiliajoneuvot, on Suomen ja Jyväskylän suurin ympäristöongelma. Autoilu vie terveyttäsi.

Jyväskylän ja Äänekosken mittauspisteillä ilmanlaatu oli erittäin huono esimerkiksi 27.3.2016. Autoilun nostattamat pölypilvet haittaavat terveitäkin, kuten pienä lapsia, ja haavoittuvimpien on niitä vaikea väistää. Noin 800 suomalaista kuolee vuosittain ennenaikaisesti moottoriliikenteen aiheuttamien ilman pienhiukkasten vuoksi. Merkittävin pienhiukkaslähde mm. vilkkaammin liikennöityjen teiden ja katujen ympäristössä on lähes poikkeuksetta moottoriliikenne. Nopeuden lisäys nostaa pölymääriä.

Polttomotorismi vie valtavasti tilaa esteenä seisoessaankin, ja on valtava ilmastonmuuttaja, kallis turvattomuuden aiheuttaja ja omavoimaisen liikkumisen este, on melu- ja pölylähde, kemikaalikuorman aiheuttaja, suurin mikromuovin aiheuttaja vesistöihin, merkittävien välke- ja varjonvälkeongelmien ja tärinän aiheuttaja asuntoihin. Se paitsi tuo myös vie työtehoa. Pehmeämmät polttoaineratkaisut auttavat vain pieneen murto-osaan motorismin aiheuttamista ongelmista.

Ilmanlaatusivuille (Ilmatieteen laitos)  Katupöly (Hengitysliitto)    Liikenne-sivullemme

pikkukoivun.jpg Äänekosken sellutehdaslaajennos vaikuttaisi merkittävästi energiankulutukseen, metsien hiilinieluun ja vesistöihin

Hyvien asioiden ohella laitos lisäisi Suomen energiankäyttöä moninkertaisesti myyntiin tuottamaansa verraten, joskin uusiutuvilla energianlähteillä. Tehtaan puunkäyttömäärällä voitaisiin tuottaa saman verran sähköä ja lämpöä, kuin Helsingin Energian energianmyynti /v.

Kalajanvuorelta 2014

pikkukoivun.jpg Sekä valtakunnallinen Luonnonperintösäätiö  että Päijänteen luonnonperintösäätiö (PLUPS) ostavat aktiivisesti alueita suojelutarkoituksiin. Maita ostetaan ja on jo ostettu myös Keski-Suomesta.

pikkukoivun.jpg Turpeenkaivuun "7 in 1":

vesien pilaaminen, elohopea-myrkkypäästöt, uhanalaisen suoluonnon tuhoaminen, uusiutuviin energianlähteisiin siirtymisen hidastaminen, heikompi työllistävyys puuhun verrattuna, huoltovarmuusongelmat ja ilmastonmuutoksen kiihdyttäminen. Vuonna 2015 maapallon ilmasto oli jälleen historian lämpimin (YK). Suomessa turvemaiden käytön ilmastopäästöt ovat suuremman kuin kivihiilen käytön päästöt.

Ilmaston suojelun vastustamisen aika on ohi. Suo-/ilmastonmuutos-/energiasivuillemme, joilta löytyvät myös turpeenkaivuuta koskevat muistutuksemme, valituksemme ja muut kannanottomme.

pikkukoivun.jpg Päijänne puhtaaksi - päästöt vähemmäksi!  Jyväskylän jätevedenpuhdistamo Nenäinniemessä  jatkaa suuria typpipäästöjään Päijänteeseen (810 t v. 2013, 785 t v. 2014) ja Suomenlahteen.

Fosforinpoisto toimii laitoksella jo lähes kiitettävästi, mutta kokonaistypestä saadaan laitoksella poistetuksi vain noin 20 %, kun jätevedenpuhdistamoissa keskimäärin saadaan poistetuksi noin 56 %.

paijanteeltajp.jpgArvioon Nenäinniemen puhdistamon laskemasta typpikuormituksesta Päijänteeseen ja mereen (joulukuu 2013, pdf, 1,6 Mt). Suojellaan suurjärvi Päijännettä!

pikkukoivun.jpg

Jätekokko

Miten tunnistat ympäristörikoksen?   Valtakunnallisille ympäristörikos-sivuille (Suomen luonnonsuojeluliitto).  Ilmoitukseen jätehuoltorikkomuksesta Säynätsalossa.(2013 pdf,1,3 Mt, sisältää mm. otteita jätelaista 2013).

Soiden lumo

Rahkasammal on todellinen turpeen tuottaja -ei Vapo

Pirttisuo 1 Veli Saari Kosteikot -suot mukaan lukien- on arvioitu maailman uhanalaisimmiksi elinympäristöiksi.

Turvemaiden käytön ilmastopäästöt yhteensä ovat Suomessa suuremmat kuin kivihiilen ilmastopäästöt. Turpeenpolton ja -kaivuun päästöt ovat reilut 8 milj. t/v, suopeltojen käytön noin 8 milj. t/v, ja metsäojitettujen soiden noin 8 milj. t/v (2013). Suopeltojen päästöt ovat kasvaneet merkittävästi, koska niitä raivataan yhä lisää. Kunkin osa-alueen ilmastopäästöt ovat suuremmat kuin koko Suomen henkilöliikenteen päästöt. Maa- ja metsätalous on hyvin merkittävä ilmastopäästöjen aiheuttaja.

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi on muistuttanut ja/tai valittanut maaliskuuhun 2016 mennessä 40:stä uudesta soidenkaivuualue-hakemuksesta maakunnassa. Kohteista 70 % on Vapon. Hankkeen ajajan luontoselvitys oli ensimmäisessä hakemuksessa ainakin 45 % tapauksista puutteellinen, virheellinen tai sitä ei ole ollut lainkaan. 40 %:ssa kohteistamme oli mukana luonnontilaista aluetta.  Hakemusalueista 53 % sijaitsi ekologisesti arvokkaalla suuralueella ja/ tai - vyöhykkeillä. Pelkästään näiden 40 kohteemme turpeenkaivuuhankkeen kattamalla alalla turvetalouden ilmastoa muuttava hiilidioksidipäästötavoite oli noin 9 miljoonaa tonnia, luokkaa 10 % koko Suomen kaikesta CO2-päästömäärästä vuodessa.

Turpeenkaivajat eivät ole pyrkineet haittojen minimoimiseen

Yritykset eivät ole olleet erityisen kiinnostuneita noudattamaan lakeja ja määräyksiä: 15 kohteista (38 %) onkin säästynyt kokonaan kaivuilta. Lisäksi 13-14 tapauksessa kaivuualaa on supistettu. Lähes kaikkissa muissakin näistä kohteista ovat viranomaiset joutuneet kiristämään lupaehtoja, jotta lakeja ei rikottaisi luonnon kustannuksella. Vaikka jäljelle jääneiden uusien turpeenkaivuualueiden ilmasto- ja vesistövaikutukset ovat merkittäviä, on myös supistus ollut merkittävää: kokonaisala näissä 40 hankkeessa on supistunut alle puoleen (47 %:iin). Säästynyt on lähes 12 km2. Muistutukset ja valitukset ovat siis olleet erittäin tarpeellisia, ja myös ympäristöviranomaiset ovat vaikuttaneet merkittävän myönteisesti, riittämättömien lakien ja määräysten puristuksessa.

turvekenttäKeski-Suomi on soiden tuhoamisen keskus maailmassa. .

keljonlahdenvoimala2014 Keljonlahden voimala kesällä 2014. Vasemmalla kivihiilikasa. Vuonna 2010 käyttöön otettu, polttoaineteholtaan 495 MW Voimala alkoi polttaa myös kivihiiltä alkuvuonna 2014. Yhtiö haki ympäristöluvan kivihiilen polttoon vasta alkuperäisen ympäristöluvan hankittuaan. Kivihiilen luvattiin olevan käytössä  vain poikkeustilanteissa. Voimala kuitenkin nosti vuonna 2013 puun polton osuuden 45,5 %:iin, samalle tasolle kuin turpeen polton.

Osittain uuden ympäristölupa-asiakirjan 14.4.2015 mukaan laitoksella on pyrkimys nostaa puun osuus energiantuotannosta 70 %:iin. Kiitämme tältä osin, jos tavoite viimeinkin toteutuu. Laitoksen päästöt alittavat jo nyt 1.1.2016 voimaan tulevat raja-arvot.

Ei turvetta eikä kivihiiltä!

Suomen luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi on jo vuosia vaatinut, että turpeenpoltto on lopetettava vuoteen 2025 mennessä. Sosiaaliturvaa tarvitaan, muttei sosiaaliturvetta: turve voidaan korvata polttoaineena paremmin työlllistävällä puulla (610 htv K-S vuonna 2012, turve 490 htv) jo huoltovarmuudenkin takia. Tuulivoimalla voitaisiin maakunnassa tuottaa vuosittain enemmän energiaa kuin turpeella, pienellä murto-osalla turpeenpolton haitoista ja kuumentamatta ilmastoa.

lumiukotkin.jpgVoit torjua ilmaston muuttamista merkittävästi esimerkiksi kieltäytymällä turvelämmöstä ja -sähköstä, vaihtamalla ekoenergiaan ja viettämällä aluksi yhden lihattoman päivän viikossa. Esimerkiksi Jyväskylässä voi valita suokaukolämmön sijaan paremmin työllistävän puukaukolämmön. Maanomistajana voit kieltäytyä luovuttamasta suota ilmaston muuttamisen välineeksi: säästä suo hiilidioksidivarastona.

Luonnontilaisetkin suot ovat turvetalouden vainon kohteina. Toisin kuin turveteollisuus antaa ymmärtää, maakunnan alkuperäisistä soista on suojeltu vain reilu prosentti, siis vain kymmenes osa siitä mitä Suomessa keskimäärin.

Kantamme turpeennostoon Keski-Suomriekko200poessa. Esimerkkejä uhatuista soista Keski-Suomessa.  Kannanottojamme ja valituksiamme suoasioissa. Turpeenpoltto romahduttaa myös metsien hiilitaseen.   

Kuva: Ari Aalto

Metsien lumo

Metsätalous suurin eläin- ja kasvilajien uhanalaisuuden syy

plantaasimetsää

- metsäteollisuus on myös merkittävä lisäydinvoiman havittelija

Metsätalous ei ole ekologisesti kestävää. Maakunnassamme olevista koko Suomessa erittäin tai äärimmäisen uhanalaisista eliölajeista puolet on metsien lajeja. Jättölahopuu-tase Etelä-Suomen metsissä on jälleen kääntynyt laskuun. Kun luonnontilaisissa metsissä lahopuun määrä on noin 100 m3/ha, Etelä-Suomen talousmetsissä lahopuun määrä enää vain noin 3 m3/ha (VMI9 ->VMI10).

Hiilivarastonakin talousmetsät ovat vaatimaton ratkaisu: tehokkaan hoidon ansiosta Keski-Suomen metsien keskimääräisen puuston määrä on nykyään alle 140 kuutiota hehtaarilla, sekin jo suurelta osin liian huonolaatuista sahateollisuudelle.  Luonnontilaisissa metsissä on puuta ja hiiltä puustossa helposti viisinkertainen määrä. metsa-raiskiSuomen koko puustossa on varastoituneena noin 800 milj. t hiiltä (C). Puuston alla kivennäismailla on hiilivarastoa vielä enemmän, 1 300 milj. t C. Hakkuiden vähentäminen on tehokkain keino poistaa hiilidioksidia ilmasta. Turpeenkaivuu suometsämailta vähentää Keski-Suomenkin metsämaan pinta-alaa ja hiilivarastoa.  Vanhojen metsien suojelu on tehokasta ilmastopolitiikkaa METSO-metsiensuojelutoimintaa luonnonsuojelupiirissämme.

Suot ovat Suomen luonnon suurin hiilivarasto 6 000 milj t C.

Suomen metsistä on istutettuja plantaasimetsiä 5,9 milj. ha, noin 27 % metsäalasta (2010, FAO).
Keski-Suomen metsistä on suojeltu noin 2 %. JP

 

Purojen lumo

puroonhakkuuhalila

Puroonhakkuita ja turvevelliä Keski-Suomen maakunnassa

Pienvesien luonnontila on heikentynyt rajusti. Monin paikoin suurimpia heikentäjiä ovat turpeenkaivuut ja rakentaminen, ja kaikkialla nykyinen metsänhoito ojituksineen.  "Purot huomoidaan hakkuissa", väitetään. Avohakkuut ulottuvat kuitenkin toisinaan purojenkin rantaan, kuten viereisessä kuvassa Keuruulta. Suomen uhanalaisesta eliöstöstä 6 prosenttia on pienvesien lajeja. Luonnontilaisissa ympäristöissä voi puroissa olla jopa noin 200 kuutiometriä puuta hehtaarilla, mikä lisää monimuotoisuutta, suojaa purojen eliöstöä ja purojen pohjia eroosiolta ja lisää kutupaikkoja kaloille. Puroistamme vataosa on kuitenkin "siistitty" "puhtaaksi luonnoksi".

Haastamme sinut suojelemaan lähivesiäsi. Tavoitteena on häiriintymätön, luonnollinen vedenkierto. Löydä ja suojele omaa puroasi.

 

Välittääkö ehdokkaasi ydinturvallisuudesta ja ydinjätteistä?Kynnttilämielenosoitus Fukushima

Ydinvoiman osuus maailman kaupallisen primaarienergian tuotannossa on enää noin 5 %. Tuulivoiman, biomassan, jätteen hyötykäytön ja aurinkovoiman yhteenlaskettu kapasiteetti ylitti ydinvoimakapasiteetin jo ennen Fukushiman yhä jatkuvaa ydinkatastrofia. Kriisialue on yhä epävakaassa tilassa: radioaktiivinen vuoto jatkuu ja puhdistustyöt kestävät todennäköisesti yli 40 vuotta. Kaikki Japanin ydinreaktorit ovat yhä (huhtikuu 2015) poissa käytöstä neljä vuotta katastrofin jälkeen, jossa kolmen ydinreaktorin sulaneet ytimet jäivät muhimaan jonnekin voimalarakennusten alle.Ydinjätteen loppusijoitusta ei ole aloitettu missään maapallolla, osoituksena ydinvoiman lukemattomista jättimäisistä ongelmista.Suomeen suunnitellaan ydinvoimalaa jossa venäläinen ydinaseisiin liittyvä yhtiö olisi osakas ja jonka sähköä tuotettaisiin Venäjälle. Fennovoiman voimalahankkeen myötä on ydinjätteen hautausmahdollisuus Äänekosken Kivettyyn noussut jälleen haudastaan.Olkiluoto III  taas on vieläkin  kaukana valmistumisestaan- sen piti valmistua vuonna 2009- ja laitoksen hinta on noussut lähes kolminkertaiseksi.

  Valokuva: Äänestä ydinvoima historiaan -liikkeen Fukushima-kynttilämielenosoituksessa 15.3.2011 Jyväskylässä.

Mitäpä Suomen ydinvoimarakentamiselle kuuluu: "Ranskassa Olkiluodon valmistuminen ei ole päällimmäinen huolenaihe. Olkiluoto niputetaan ”kaikkein myrkyllisimpiin” kuuluvaksi osaksi Arevaa, johon EDF ei halua koskea pitkällä tikullakaan." (Helsingin sanomat 26.9.2016)

Teimme arvioinnin maakunnan eduskuntavaaliehdokkaiden 2011 Pöllö pöntössävastauksista luonnonsuojelua, ympäristönsuojelua ja ydinvoimaa koskeviin kysymyksiin ennen Japanin Fukushiman ydinvoimakatastrofin alkua. Ydinvoiman lisärakentamista 8.3.2011 kannattaneet eduskuntavaaliehdokkaat Keski-Suomessa

 

Erilaiset vaalit ovat eräs lukemattomista tavoista vaikuttaa luonnon puolesta. Älä äänestä Pöllöä päättämään. Väri kuin väri - valitse kaikissa vaaleissa luontoystävällinen ehdokas. Luonnonsuojelupiirin vaalisivulle.

Vaalimme maakunnan luontoa -tule sinäkin joukkoomme!

Rakkaudesta luontoon
Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry

- monimuotoista suojelutyötä laajalla alueella.

norppiin


Valokuvat yleensä Juhani Paavolaketunleipa-pieni-jp2012

 

 

 

Keski-Suomi
Esittely

Suomen luonnonsuojeluliiton
Keski-Suomen piiri ry

Lähes 20 000 km2 laajalla alueellamme on Suomenselän ja Päijänteen ekologisesti arvokkaat vyöhykkeet. Metsäluontomme taantuminen jatkuu -huolenaiheeksi on noussut ns. biotalous sellutehtaineen. Turpeenpoltto on jyrkässä ristiriidassa suoluonnon ja vesien suojelun ja ilmastonmuutoksen torjuntatyön kanssa. Monimuotoista suojelutyötä laajalla alueella.

kokousta180p.jpg

Tapahtumat
Kirjastoviikolla esillä Jämsän-Kuhmoisten luontokohteita 30.01.2017 - 04.02.2017 — Kenraalintie 12, Jämsänkoski
Sukella talveen lumikenkäretkellä 04.02.2017 12:00 - 15:00 — Virmapyhä, Jämsä
Koskikararetki 18.02.2017 - 19.02.2017 — Keuruu, Haapamäki
Pöllöretki 05.03.2017 18:30 - 21:00 — Keuruu
Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi kevätkokous 23.03.2017 17:30 - 18:15 — Jyväskylän kaupunginkirjaston pienempi luentosali
Anni Kytömäki kertoo: Kultarinta ja metsän lumo 23.03.2017 18:15 - 19:30 — Jyväskylän kaupunginkirjaston pienempi luentosali
Joutsenretki 02.04.2017 09:00 - 12:00 — Keuruu
Suuren kiven retki 14.04.2017 18:00 - 20:00 — Keuruu
Muutontarkkailu 15.04.2017 05:00 - 13:00 — Keuruu
Turvesuoretki 21.04.2017 18:00 - 20:30 — Keuruu
Tulevat...
« tammikuu 2017 »
tammikuu
matiketopelasu
1
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
3031