Tervetuloa Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piirin sivuille

Lupiinin normaali kukinta-aika on touko-heinäkuu, mutta se kukki maakunnassa vielä marraskuun puolivälissä 2011. Talvi tuli Päijänteen rantojen saukkopuroillekin vasta tammikuussa 2012.

Eliölajien uhanalaistumista ei Keski-Suomessakaan ole lupauksista huolimatta saatu edes pysäytetyksi.

Piirin tavoitteista. Suomen lajien uhanalaisuus 2010 (YM, SYKE).

- - - - -

Maakunnan vesien luonnon tila on monin paikoin heikentynyt, mutta turpeenkaivuu ei. Kaikille avoin yleisötilaisuus

Vaihemaakuntakava -lisää vesiensuojelua vai lisää humusta?

Jyväskylän kaupunginkirjaston pienemmässä luentosalissa ke 28.3. klo 18.15. Kertomassa on Saarijärven reitiltä tunnettu ympäristönsuojelusihteeri Kalle Laitinen.

Tervetuloa!

- - - - -

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n ja Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n

Kevätkokoukset

jäsenille samassa paikassa ennen yleisötilaisuutta: Jyväskylän yhdistys klo 17 ja piiri klo 17.30. Esillä sääntömääräiset asiat, kuten vuosikertomus ja tilinpäätös.

- - - - -

Luonnontilaisetkin suot ovat turvetalouden vainon kohteina. Kantamme turpeennostoon Keski-Suomessa. Esimerkkejä uhatuista soista Keski-Suomessa. Kannanottojamme ja valituksiamme suoasioissa.

SOIDEN LUMO vesivuosilogo

Rahkasammal on todellinen turpeen tuottaja -ei Vapo

Pirttisuo 1 Veli Saari Tämän hetken kuumimpia luonnonsuojeluasioita maakunnassamme ovat turpeenpoltto suurine ilmastonmuuttamis- ja latvavesien kuormitusvaikutuksineen ja suoluonnon runtelemisineen.

Luonnonsuojelupiiri on 1.11.2011 mennessä muistuttanut lupavirastolle 20:stä soidenkaivuualue-hakemuksesta (lisäksi paikallisyhdistyksemme ovat muistuttaneet yli kymmenestä hakemuksesta). Hankkeen ajajan luontoselvitys on ensimmäisessä hakemuksessa ollut 70 prosentissa tapauksista puutteellinen, virheellinen tai sitä ei ole ollut lainkaan. Puolessa piirin käsittelemistä kohteista oli mukana luonnontilaista aluetta. Hakemusalueista 80% sijaitsee Suomenselän ekologisesti arvokkaalla suuralueella, ja 40 % ekologisesti arvokkailla pienemmillä vyöhykkeillä. Pelkästään näiden 20 turvehankkeen kattamalla alalla turvetalouden ilmastoa muuttava hiilidioksidipäästötavoite on noin 6 miljoonaa tonnia.

Keski-Suomi on soiden tuhoamisen keskus maailmassa. Turpeenkaivuuta on jo alettu sanoa ympäristörikokseksi. Jyväskyläläisten ilmastokuorma on pelkästään turpeenpolton takia keskimäärin noin 5 tonnia vuodessa henkeä kohti, kun kestävä taso olisi noin 2 tonnia vuodessa sisältäen kaiken muunkin ilmastopäästön. Turve polttoaineena on korvattava puulla jo huoltovarmuudenkin takia. Itse voit torjua ilmaston muuttamista esimerkiksi kieltäytymällä turvelämmöstä ja -sähköstä, vaihtamalla ekoenergiaan (jota käyttää jo 19 % suomalaisista), ja viettämällä aluksi yhden lihattoman päivän viikossa. Maanomistajana voit kieltäytyä luovuttamasta suota ilmaston muuttamisen välineeksi: säästä suo hiilidioksidivarastona.

METSIEN LUMO

Metsätalous suurin eläin- ja kasvilajien uhanalaisuuden syy

- metsäteollisuus on myös merkittävä lisäydinvoiman havittelija

Hiilivarastonakin talousmetsät ovat vaatimaton ratkaisu: tehokkaan hoidon ansiosta Keski-Suomen metsien keskimääräisen puuston määrä on nykyään alle 140 kuutiota hehtaarilla. Luonnontilaisissa metsissä on puuta ja hiiltä puustossa helposti viisinkertainen määrä. Suomen koko puustossa on varastoituneena noin 800 milj. t hiiltä (C). Puuston alla kivennäismailla on hiilivarastoa vielä enemmän, 1 300 milj. t C. Hakkuiden vähentäminen on tehokkain keino poistaa hiilidioksidia ilmasta. Turpeenkaivuu suometsämailta vähentää Keski-Suomenkin metsämaan pinta-alaa ja hiilivarastoa. Vanhojen metsien suojelu on tehokasta ilmastopolitiikkaa METSO-metsiensuojelutoimintaa luonnonsuojelupiirissämme.

Kuva: Suomen luonnonsuojeluliiton keuruulainen puheenjohtaja, FT Risto Sulkava luonnon hiilivarasto -tilaisuudessa Jyväskylässä 25.10.2011

Suot ovat Suomen luonnon suurin hiilivarasto 6 000 milj t C.

Plantaasi-metsänkasvatus on lisääntynyt myös Keski-Suomessa.

Luontoa on tuhottu valtaosin vapaaehtoisesti. Pelkästään vapaaehtoinen suojelu ei näytä riittävältä sen paremmin metsien, soiden ja maakunnan muun luonnon kuin Saimaalla norpan suhteen.

Kuva: Suomen metsistä on istutettuja plantaasimetsiä 5,9 milj. ha, noin 27 % metsäalasta (2010, FAO). JP

Välittääkö ehdokkaasi luonnon tilasta ja ydinturvallisuudesta?

Teimme arvioinnin maakunnan eduskuntavaaliehdokkaiden 2011 vastauksista luonnonsuojelua, ympäristönsuojelua ja ydinvoimaa koskeviin kysymyksiin ennen Japanin Fukushiman ydinvoimakatastrofin alkua.

Ydinvoiman lisärakentamista 8.3.2011 kannattaneet eduskuntavaaliehdokkaat Keski-Suomessa

Valokuva: Äänestä ydinvoima historiaan -liikkeen Fukushima-kynttilämielenosoituksessa 15.3.2011 Jyväskylässä. Pöllö pöntössä

Ydinvoiman osuus maailman kaupallisen primaarienergian tuotannossa on enää noin 5 %. Tuulivoiman, biomassan, jätteen hyötykäytön ja aurinkovoiman yhteenlaskettu kapasiteetti ylitti ydinvoimakapasiteetin jo ennen Fukushiman ydinkatastrofia. Maailmassa missään ei ole aloitettu ydinjätteen loppusijoitusta, osoituksena ydinvoiman lukemattomista jättimäisistä ongelmista. Kerran jo kuopattua ydinjätehauta-haavetta elätellään Keski-Suomeen, Äänekosken Kivettyyn. Useat keskisuomalaiset kansanedustajaehdokkaat kannattivat ydinjäteperinnön sijoittamista tänne.

Erilaiset vaalit ovat eräs lukemattomista tavoista vaikuttaa luonnon puolesta. Väri kuin väri - valitse kaikissa vaaleissa luontoystävällinen ehdokas. Luonnonsuojelupiirin vaalisivulle.

PUROJEN LUMO

Puroonhakkuita Keski-Suomen maakunnassa

puroonhakkuuhalila

Pienvesien luonnontila on heikentynyt rajusti. "Purot huomoidaan hakkuissa". Avohakkuut ulottuvat toisinaan purojenkin rantaan, kuten viereisessä kuvassa Keuruulta.

Haastamme sinut suojelemaan lähivesiäsi. Löydä ja suojele omaa puroasi.

vesivuosilogo

Vaalimme maakunnan luontoa -tule sinäkin joukkoomme!