Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Keski-Suomen piiri

Keski-Suomi
Navigaatio päälle/pois

Keski-Suomi on soiden ja niiden luonnonhiilivarastojen tuhoamisen keskus maailmassa. Maakunnassa ilmasto on lämmennyt jo noin 2-3 astetta (Ilmatieteen laitos 2018), noin kaksinkertaisesti maapallon lämpötilan keskimääräiseen nousuun verrattuna.

Äänekosken sellutehdas ja Kuopion sellutehdas toteutuessaan pienentäisivät metsien hiilinielua yhteensä jopa 10-22 miljoonalla hiilidioksiditonnilla (CO2-ekv) vuosittain.

Olemme vedonneet kannanotoin mm. julkisuuteen, oikeuslaitokselle, ja Keski-Suomen liitolle ilmaston suojelun puolesta  jo toistasataa kertaa vuosituhannen alusta lähtien. Kaikki kannanotot ovat heti olleet nähtävissä myös nettisivuillamme. Näihin kannanottoihimme tästä .

Puuston tilavuus ja samalla puuston hiilivarasto on Suomessa vasta viidentenä EU-maista, vaikka metsäpinta-ala Suomessa on toiseksi korkein. Esimerkiksi noin Suomen kokoisessa Saksassa puuston hiilivarasto on yli puolet suurempi kuin Suomessa.

Tämä johtuu hehtaarikohtaisen hiilivaraston pienuudesta Suomessa: se on Euroopan 43 maasta 10. heikoin (Luonnonvarakeskus). Esimerkiksi Romaniassa, Slovakiassa ja Saksassa puuston keskitilavuus hehtaarilla metsämaata on kolminkertainen Suomeen verrattuna.

Metsienhävitys: Suomessa ja Keski-Suomessa metsien pinta-alaa pienennetään noin puolet enemmän henkeä kohti kuin maapallolla keskimäärin. Kun metsien pinta-alaa Suomessa pienennetään noin 100-150 km2 vuodessa, Saksassa pinta-alaa kasvatetaan noin 500 km2 vuosittain.
 Metsienhävitysala on Suomessa ja Keski-Suomessa noin puolet suurempaa henkeä kohti kuin keskimäärin muualla maapallolla (Suomessa 100 -150 km2/v, maailmassa Suomen asukaslukuuun suhteutettuna keskimäärin noin 70 km2/v).

Turvalliseen energiaan

TURPEENPOLTTO aiheutti Keski-Suomen maakunnassa noin yhtä paljon ilmastopäästöjä vuonna 2018 kuin fossiilinen tieliikenne -kumpikin noin 0,7 milj. tonnia CO2-ekv: kumpikin noin 2,5 tonnia jokaista keskisuomalaista kohden laskettuna.  Jyväskylässä turpeenpoltto aiheutti em. päästöjä keskimäärin noin 3 tonnia asukasta kohti, ja muualla Keski-Suomessa noin tonnin asukasta kohti. Turpeenpolton lopettaminen etenkin Jyväskylässä onkin nopein keino vähentää keskisuomalaisten ilmastopäästöjä. Olemme vaatineet turpeenpolton lopettamista näkyvästi ja toistuvasti myös ilmastonsuojeluperustein jo 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä lähtien.

Ihminen nousi lajinkehityksessään kahdelle jalalle säästääkseen energiaa. Mutta Keski-Suomen maakunnassa sähkönkulutus on Suomen huippua henkeä kohti laskettuna. Pelkästään UPM:n Jämsän tehtaat kuluttivat ennen Kaipolan tehtaiden alasajoa 3,8 prosenttia Suomen sähköstä, mikä vastasi valtaosaa Helsingin kulutuksesta.

Kaukolämpö on hyvä, kun sitä EI tuoteta fossiilisilla polttoaineilla eikä fossiilisen kaltaisella turpeella: tällöin kaukolämpö on ilmastonmuuttamisen kiihdyttämiseen pakottamista. Mutta puun polttokin on nähtävä vain siirtymäajan välivaiheena -runkopuuta ei pitäisi polttaa kuin hätätilassa. Toisaalta turvevoimala ei tuottaisi turvesähköä ellei sitä ostettaisi. Maakunta ja etenkään Jyväskylän kaukolämpö ei olekaan vähäinen ilmastonmuutoksen lisääjä.

Turpeen polton hiilidioksidipäästöt ovat kivihiilenkin polton päästöjä suuremmat tuotettua energiayksikköä kohti laskettuna.Kansainvälisten määrittelyjen mukaan turve ei ole bioenergiaa (YK, EU, kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC). Turpeenkaivun jatkosuunnitelmista tulisi vihdoinkin luopua etenkin ilmastonmuutossyistä.

Keljonlahden voimala

Jyväskylään valmistui vuonna 2010 maailman suurin, surullisenkuuluisin ja ryvettynein turvevoimalakattila; laitos on vielä kaukana kaupunginvaltuuston päättämästä puunpolttotavoitteesta, ja aloitti vuoden 2013 lopulla hiilenkin käytön -joskin hiilen käyttö oli jo vuonna 2017 suhteellisen vähäistä.

Jyväskylän Keljonlahden voimala. Kuva Juhani Paavola 2014 . Yhä useammat ovatkin aiheellisesti alkaneet pitämään turpeenkaivuuta kaivuualueiden patovallien murtumisineen ympäristörikoksena. Turvelämmön sijasta voi moni kutenkin paikoin valita puukaukolämmön, kuten Jyväskylän energian alueella. Runkopuun osalta puun polttoon yhdyskuntamittakaavassa pitäisi turvautua vain hätätilanteessa. Jyväskylän energia on kuitenkin pyrkinyt viime vuosina parempaan: turpeen osuus on laskenut alle 50 %:iin

Neovan (ent. Vapo) pääkonttori on Jyväskylässä. Turveteollisuuden väitteissä ei toisinaan ole ollut totuutta mukana siteeksikään. Silti jopa Turveteollisuusliiton jäsentiedotetta on käytetty harhaanjohtavasti Keski-Suomen maakuntakaavatyöskentelyssä (kts. Suomen Luonto 6/2008, s. 14). Ja toisin kuin turveteollisuus on antanut ymmärtää, maakunnan alkuperäisistä soista oli tuohon aikaan suojeltu vain reilu prosentti, siis vain kymmenes osa siitä mitä Suomessa keskimäärin. Vuonna 2019 Keski-Suomen suo-alasta oli saatu suojeltua noin 4,5 %, maakuntakaavan suojeluvaraukset mukaan lukien, mikä on yhteensäkin vain kolmannes maan keskimääräisestä soidensuojelualasta.  Rahkasammal on todellinen turpeentuottaja -ei Vapo/Neova.

Keski-Suomen liitto halusi laskea turpeenpolton mukaan biotalouteen. Esimerkiksi päästökaupassa turve lasketaan aivan oikein fossiiliseksi polttoaineeksi. Kaikkiin turpeenpolttolaitoksiin on olemassa vähemmän haitallisia vaihtoehtoja. Maakuntakaavalausuntoomme 2016 .

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi on muistuttanut ja valittanut kymmenistä turpeenkaivuuhankkeista vuodesta 2007

Viimeisiä suojelemattomia soita suunniteltiin kaivettavaksi maakunnassa. Olemme muistuttaneet tai valittaneet 43:stä eli valtaosasta uusille alueille kohdistuneista soidenkaivuualue-hakemuksista (lisäksi paikallisyhdistyksemme ovat muistuttaneet yli kymmenestä hakemuksesta). Yhdeksässä kohteessa piiri on ollut ainoa valittaja tai yhdistysvalittaja. Kohteista 70 % oli Vapon, nykyisen Neovan. Lisäksi olemme valittaneet 15:sta (2022) turpeenkaivajien hakemuksesta vesittää ympäristölupaehtoja.

Vuodesta 2007 alkaen olemme noin sadassa muistutuksessa, valituksessa tai muussa kannanotossa painottaneet turpeenkaivuun suuria ilmastonmuuttamisvaikutuksia, ja vaatineet turpeenpolton lopettamista myös ilmastosyin.

Hankkeen ajajan luontoselvitys oli ensimmäisessä hakemuksessa 45 prosentissa tapauksista puutteellinen, virheellinen tai sitä ei ole ollut lainkaan. 40:ssä prosentissa piirin käsittelemistä kohteista oli mukana luonnontilaista aluetta.  Hakemusalueista 53 % sijaitsi ekologisesti arvokkaalla suuralueella ja/tai ekologisesti arvokkailla pienemmillä vyöhykkeillä. Pelkästään näiden 43 turvehankkeen kattamalla alalla turvetalouden ilmastoa muuttava hiilidioksidipäästötavoite oli yli 10 miljoonaa tonnia.

Turpeenkaivajat eivät ole pyrkineet haittojen minimoimiseen: kaivuusuunnitelmakohteista 20 (48 %) onkin säästynyt kokonaan kaivuulta, lisäksi kaivajien ympäristölupien heikentämistavoitekohteista on neljässä kaivuu lopetettu kesken kaivuun. Lisäksi 14-15 tapauksessa kaivuualaa on supistettu. Hakemuspinta-aloista on saatu pelastettua yhteensä reilut puolet, reilut noin 18 km2. Yhdistysten, yksityisten ja viranomaisten muistutuksilla, lausunnoilla ja valituksilla on siis ollut erittäin suuri merkitys päätösten saattamisessa lain mukaisiksi. Viime aikoina ovat turpeenkaivajat lisäksi lopettaneet tai ovat lopettamassa kaivuun monilla muillakin muistutus- /valituskohteillamme.

Kaiken kaikkiaan edellä mainittujen arvojen ohittaminen osoittaa piittaamattomuutta maakunnan arvokkaimpien soiden luontoarvoista tilanteessa, jossa Neova oy (ent. Vapo oy) on kampanjoinnissaan väittänyt soita olevan ylenpalttisesti turveteollisuuden käytettäväksi.

Soiden LUMO: Suo on paksuna paras.

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi vaatiikin turpeen polttamisen lopettamista ilmastonmuutos-, vesiensuojelu- ja huoltovarmuussyistä, sekä vielä jäljellä olevan arvokkaan suoluonnon säästämiseksi. Etelä-Suomen suoluontotyypeistä 3/4 on uhanalaisia, Keski-Suomessa noin puolet. Etelä-Suomen 62 suoluontotyypistä vain 2 (10 % Etelä-Suomen suoalasta) on arvioitu säilyviksi melko hyvin, ja uhanalaisia on yli 80 %, noin 50. Suot ovat Suomen kansallisaarre, turpeenpoltto taas kallis ja saastuttava energiamuoto.

Soiden suojelu ja ennallistaminen ovat kustannustehokkaimpia ilmastonmuutoksen torjuntakeinoja. Turpeen hiilivarasto Suomessa on viidenkymmenen vuoden aikana pienentynyt jo vähintään 73 miljoonalla tonnilla.

Rehevöittävät valumat lisäävät myös vesistöjen hiilipäästöjä ilmaan (hiilidioksidi ja metaani). Suomessa järvisedimenttien hiilivarasto (650 milj t C) on kolmanneksi suurin luonnon hiilivarasto soiden (6 000 milj. t C) ja metsien jälkeen (puusto 800 milj t C, kivennäismaa 1 300 milj t C). Ilmakehässä Suomen yläpuolella on noin 500 milj t C. Suomen järvien vuotuisiksi hiilipäästöiksi on arvioitu noin 1, 4 milj t C (Ympäristö ja terveys -lehti 5:2010).

Ilmaston muuttaminen on vaikuttanut jo pitkään. Päijänteen jääkansi on jo keskimäärin ainakin kuukautta lyhempi kuin muutama vuosikymmen sitten. Vaarunvuori Päijänteen rannassa Korpilahdella uudenvuodenaattona 2006. Juhani Paavola

Ei turvetta eikä kivihiiltä!

Turpeella tuotettiin  vuonna 2020 noin 4-5 prosenttia Suomen energiasta , mutta se aiheutti yli 10 prosenttia Suomen fossiilisiksi katsottavista ilmastopäästöistä. Turpeenpoltto lämmittää ilmakehää lähes 200-kertaisesti verrattuna poltosta saatuun energiamäärään.

Sosiaaliturvaa tarvitaan, muttei sosiaaliturvetta. Tuulivoimalla voitaisiin maakunnassa tuottaa energiaa enemmän kuin turpeella pienellä murto-osalla turpeenpolton haitoista ja kuumentamatta ilmastoa.

Keskisuomalaiset kuumensivat ilmastoa jo pelkästään turpeenpoltolla keskimäärin noin 2,5 tonnilla hiilidioksidia (ekv.) jokaista kohti vuonna 2018. Tämä vastaa lähes 2 kg naudanlihan syöntiä PÄIVITTÄIN, tai noin 20 lentoa Berliiniin, tai keskisuomalaisten keskimääräistä moottoriliikenteessä aiheuttamaa ilmastokaasukuormaa vauvasta vaariin.  Itse voit torjua ilmastonmuutosta paitsi mm. energiansäästöllä (etenkin fossiilisten polttoaineiden osalta,) myös kieltäytymällä turvelämmöstä ja -sähköstä, vaihtamalla ilmastonmuutos- ja uraanivapaaseen Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioimaan ekosähköön jota käyttää jo lähes sata tuhatta suomalaista, ja viettämällä vähintään yhden lihattoman päivän viikossa. 

Jo lähes viidennes suomalaisista on siirtynyt ekoenergian käyttöön.

Linkkejä suo-, ilmasto- ja energia-asioita koskeviin valituksiimme ja kannanottoihimme löydät alempaa tältä sivulta.

Välittääkö ehdokkaasi ydinturvallisuudesta ja ydinjätteistä?

Ydinvoiman osuus maailman kaupallisen primaarienergian tuotannossa on enää noin 5 %. Maailman sähköntuotannosta ydinvoiman osuus on laskenut jo vuodesta 1996. Tuulivoiman, biomassan, jätteen hyötykäytön ja aurinkovoiman yhteenlaskettu kapasiteetti ylitti ydinvoimakapasiteetin jo ennen Fukushiman yhä jatkuvaa ydinkatastrofia. Kriisialue Fukushimassa on yhä epävakaassa tilassa: radioaktiivinen vuoto jatkuu ja puhdistustyöt kestävät todennäköisesti yli 40 vuotta. Puhdistustyön kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 175 mrd euroa vuonna 2016 -kustannusarvio on kaksinkertaistunut, ja voi vielä moninkertaistua. Japanin 54 ydinreaktorista vain neljä on käynnistetty maaliskuuhun 2021 mennessä, 10 vuotta katastrofin jälkeen, jossa kolmen ydinreaktorin sulaneet ytimet jäivät muhimaan jonnekin voimalarakennusten alle.

Ydinjätteen loppusijoitusta ei ole aloitettu missään maapallolla, osoituksena ydinvoiman lukemattomista jättimäisistä ongelmista. Suomeen suunniteltiin ydinvoimalaa, jossa venäläinen ydinaseisiin liittyvä yhtiö oli osakas ja jonka sähköä olisi tuotettu myös Venäjälle, joka on vallannut kaksi ydinvoimala-aluetta Ukrainassa -tosin jo menettänyt ainakin Tshernobylin alueen. Fennovoiman voimalahankkeen Pyhäjoelle myötä ydinjätteen hautausmahdollisuus Äänekosken Kivettyyn nousi jälleen haudastaan, joskin  epätodennäköisenä. Olkiluoto III  ei ole vieläkään valmistunut (lokakuu 2022) – sen piti valmistua vuonna 2009. Laitoksen hinta on noussut noin kolminkertaiseksi, maailman kalleimmaksikin sanotuksi rakennukseksi.

Erilaiset vaalit ovat eräs lukemattomista tavoista vaikuttaa luonnon puolesta. Älä äänestä Pöllöä päättämään. Väri kuin väri – valitse kaikissa vaaleissa luontoystävällinen ehdokas.

Piirin tekemät suojeluesitykset myös soista löydät vasemman yläkulman valikon kohdasta suojeluesitykset.

Ilmaston muuttaminen vaikeuttaa liikkumista järvillä heikentämällä jäitä. Lumettomuus nostaa mm. jääesteitä. Päijänteen rantaa Muuramen Kinkomaalla 26.3.2015. Juhani Paavola

 Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi on tehnyt yli sata muistutusta, valitusta ja kannanottoa  energia-, ilmasto- ja soidensuojeluasioissa vuodesta 2000. Näihin kannanottoihimme tästä .

Takaisin Luonto ja ympäristö -pääsivullemme


Luonto ja ympäristö

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi toimii yhteistyössä muiden muassa lukuisten luonto- ja luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Aloitteistamme…

Lue lisää

Metsiensuojelu

Metsät ovat Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomen painopistealuetta Vanhojen metsien suojelu on tehokasta ilmastopolitiikkaa. Keski-Suomen maakunnan…

Lue lisää

Vesiensuojelu

Vesien lumo Vesien merkitys ihmislajin elämässä on sadevedestä lähtien myös Keski-Suomessa arkitajuntaa suurempi  -keskeinen, jättäen…

Lue lisää

Lajiensuojelu

Eliölajien lumo Luonnonsuojelupiirimme ja paikallisyhdistystemme aktiivit ovat toimineet muiden muassa liito-oravan, valkoselkätikan, suden…

Lue lisää

Ekologisesti arvokkaiden vyöhykkeiden suojelu

Ekologisesti arvokkaat vyöhykkeet ja ekologiset suuralueet Keski-Suomen maakunnassa Valtakunnallisten ohjeiden mukaan alueiden käytössä…

Lue lisää

Kulutus ja jätteet / kierrätys

Ympäristöongelmia aiheutuu niin luonnonvarojen käytöstä kuin jätteistä ja päästöistä. Nykytietämyksen mukaan ihmisen luonnosta käyttöönsä…

Lue lisää

Liikenne

Moottoriliikenne on merkittävien hyötyjen ohella suurin ympäristöongelma Suomessa. Turvattomuus, melu ja pöly muiden muassa lisääntyneiden…

Lue lisää

Luonnon suojelun ja tuhoamisen välineitä

Etenkin viranomaisten tiedostoihin  Keski-Suomen ympäristöanalyysi, loppuraportti 2008 (Keski-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6, pdf,…

Lue lisää

Jokamiehenoikeudet

Jokamiehenoikeuksilla, oikeammin jokaisenoikeuksilla, tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta,…

Lue lisää

Kaavoitus

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi on ollut etenkin luonnon suojelun puolustajana mukana muiden muassa aiemman maakuntakaavan laadinnan luonnonsuojeluryhmässä…

Lue lisää

Muut luontoaiheet

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomen toiminta ja kannanotot ulottuvat monille luonnonsuojelun eri osa-alueille. Tällä sivulla on linkkejä sellaisiin…

Lue lisää