Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Keski-Suomen piiri

Keski-Suomi
Navigaatio päälle/pois

Keski-Suomi on soiden ja niiden luonnonhiilivarastojen tuhoamisen keskus maailmassa. Maakunnassa ilmasto on lämmennyt jo noin 2-3 astetta (Ilmatieteen laitos 2018), noin kaksinkertaisesti maapallon lämpötilan keskimääräiseen nousuun verrattuna.

Turpeenpoltto aiheutti Keski-Suomen maakunnassa noin yhtä paljon ilmastopäästöjä vuonna 2016 kuin fossiilinen tieliikenne -kumpikin noin 0,7 milj. tonnia CO2-ekv: kumpikin noin 2,5 tonnia jokaista keskisuomalaista kohden laskettuna. Turpeenpolton lopettaminen olisikin nopein keino vähentää keskisuomalaisten ilmastopäästöjä. Olemme vaatineet turpeenpolton lopettamista näkyvästi ja toistuvasti myös ilmastonsuojeluperustein jo 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä lähtien.

Ihminen nousi lajinkehityksessään kahdelle jalalle säästääkseen energiaa. Mutta Keski-Suomen maakunnassa sähkönkulutus on Suomen huippua henkeä kohti laskettuna. Pelkästään UPM:n Jämsän tehtaat kuluttavat 3,8 prosenttia Suomen sähköstä, mikä vastaa valtaosaa Helsingin kulutuksesta.

Kaukolämpö on hyvä, kun sitä EI tuoteta fossiilisilla polttoaineilla eikä fossiilisen kaltaisella turpeella: tällöin kaukolämpö on ilmastonmuuttamisen kiihdyttämiseen pakottamista. Toisaalta turvevoimala ei tuottaisi turvesähköä ellei sitä ostettaisi. Maakunta ja etenkään Jyväskylän kaukolämpö ei olekaan vähäinen ilmastonmuutoksen lisääjä.

Turpeen polton hiilidioksidipäästöt ovat kivihiilenkin polton päästöjä suuremmat tuotettua energiayksikköä kohti laskettuna.Kansainvälisten määrittelyjen mukaan turve ei ole bioenergiaa (YK, EU, kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC). Turpeenkaivun jatkosuunnitelmista tulisi vihdoinkin luopua etenkin ilmastonmuutossyistä.

Keljonlahden voimala

Jyväskylään valmistui vuonna 2010 maailman suurin, surullisenkuuluisin ja ryvettynein turvevoimalakattila; laitos on vielä kaukana kaupunginvaltuuston päättämästä puunpolttotavoitteesta, ja aloitti vuoden 2013 lopulla hiilenkin käytön -joskin hiilen käyttö oli

Jyväskylän Keljonlahden voimala. Kuva Juhani Paavola 2014

jo vuonna 2017 suhteellisen vähäistä. Laitoksen ilmastoa muuttavat fossiiliseksi laskettavat hiilidioksidipäästöt olivat noin 5 tonnia vuodessa jokaista jyväskyläläistä kohden laskettuna vuonna 2012, kun kestävä taso olisi noin 2 tonnia vuodessa sisältäen kaiken muunkin ilmastopäästön. Yhä useammat ovatkin aiheellisesti alkaneet pitämään turpeenkaivuuta patovallien murtumisineen ympäristörikoksena. Turvelämmön sijasta voi moni kutenkin paikoin valita puukaukolämmön, kuten Jyväskylän energian alueella. Jyväskylän energia on kuitenkin pyrkinyt viime vuosina parempaan ja nostanut puun osuutta energiantuotannossaan hiukan yli 50 %:iin.

Vapon pääkonttori on Jyväskylässä. Turveteollisuuden väitteissä ei toisinaan ole ollut totuutta mukana siteeksikään. Silti jopa Turveteollisuusliiton jäsentiedotetta on käytetty harhaanjohtavasti Keski-Suomen maakuntakaavatyöskentelyssä (kts. Suomen Luonto 6/2008, s. 14). Ja toisin kuin turveteollisuus on antanut ymmärtää, maakunnan alkuperäisistä soista on suojeltu vain reilu prosentti, siis vain kymmenes osa siitä mitä Suomessa keskimäärin. Rahkasammal on todellinen turpeentuottaja -ei Vapo.

 Huijaus? Keski-Suomen liitto haluaa laskea turpeenpolton mukaan biotalouteen. Esimerkiksi päästökaupassa turve lasketaan aivan oikein fossiiliseksi polttoaineeksi. Kaikkiin turpeenpolttolaitoksiin on olemassa vähemmän haitallisia vaihtoehtoja. Maakuntakaavalausuntoomme 2016 .

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi on muistuttanut ja valittanut kymmenistä turpeenkaivuuhankkeista vuodesta 2007

Viimeisiä suojelemattomia soita suunnitellaan kaivettavaksi maakunnassa. Olemme muistuttaneet tai valittaneet helmikuuhun 2016 mennessä 40:stä eli valtaosasta uusille alueille kohdistuneista soidenkaivuualue-hakemuksesta (lisäksi paikallisyhdistyksemme ovat muistuttaneet yli kymmenestä hakemuksesta). 9:ssä kohteessa piiri on ollut ainoa valittaja tai yhdistysvalittaja. Kohteista 70 % oli Vapon.

Vuodesta 2007 alkaen olemme noin sadassa muistutuksessa, valituksessa tai muussa kannanotossa painottaneet turpeenkaivuun suuria ilmastonmuuttamisvaikutuksia, ja vaatineet turpeenpolton lopettamista myös ilmastosyin.

Hankkeen ajajan luontoselvitys oli ensimmäisessä hakemuksessa 45 prosentissa tapauksista puutteellinen, virheellinen tai sitä ei ole ollut lainkaan. 40:ssä prosentissa piirin käsittelemistä kohteista oli mukana luonnontilaista aluetta.  Hakemusalueista 53 % sijaitsi ekologisesti arvokkaalla suuralueella ja/tai ekologisesti arvokkailla pienemmillä vyöhykkeillä. Pelkästään näiden 40 turvehankkeen kattamalla alalla turvetalouden ilmastoa muuttava hiilidioksidipäästötavoite oli noin 9 miljoonaa tonnia.

Turpeenkaivajat eivät ole pyrkineet haittojen minimoimiseen: kaivuusuunnitelmakohteista 15 (38 %) onkin säästynyt kokonaan kaivuulta. Lisäksi 13-14 tapauksessa kaivuualaa on supistettu Hakemuspinta-aloista on saatu pelastettua yhteensä reilut puolet, lähes 12 km2. Yhdistysten, yksityisten ja viranomaisten muistutuksilla, lausunnoilla ja valituksilla on siis ollut erittäin suuri merkitys päätösten saattamisessa lain mukaisiksi. Olemme jättäneet muistutuksia tämänkin jälkeen.

Kaiken kaikkiaan edellä mainittujen arvojen ohittaminen osoittaa piittaamattomuutta maakunnan arvokkaimpien soiden luontoarvoista tilanteessa, jossa Vapo Oy väittää kampanjoinnissaan soita olevan ylenpalttisesti turveteollisuuden käytettäväksi.

Soiden LUMO: Suo on paksuna paras.

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi vaatiikin turpeen polttamisen lopettamista ilmastonmuutos-, vesiensuojelu- ja huoltovarmuussyistä, sekä vielä jäljellä olevan arvokkaan suoluonnon säästämiseksi. Etelä-Suomen suoluontotyypeistä 3/4 on uhanalaisia, Keski-Suomessa ehkä sitäkin suurempi osuus. Etelä-Suomen 62 suoluontotyypistä vain 2 (10 % Etelä-Suomen suoalasta) on arvioitu säilyviksi melko hyvin, varsinaisesti uhanalaisia on 48. Suot ovat Suomen kansallisaarre, turpeenpoltto taas kallis ja saastuttava energiamuoto.

Soiden suojelu ja ennallistaminen ovat kustannustehokkaimpia ilmastonmuutoksen torjuntakeinoja. Turpeen hiilivarasto Suomessa on viidenkymmenen vuoden aikana pienentynyt jo vähintään 73 miljoonalla tonnilla.

Rehevöittävät valumat lisäävät myös vesistöjen hiilipäästöjä ilmaan (hiilidioksidi ja metaani). Suomessa järvisedimenttien hiilivarasto (650 milj t C) on kolmanneksi suurin luonnon hiilivarasto soiden (6 000 milj. t C) ja metsien jälkeen (puusto 800 milj t C, kivennäismaa 1 300 milj t C). Ilmakehässä Suomen yläpuolella on noin 500 milj t C. Suomen järvien vuotuisiksi hiilipäästöiksi on arvioitu noin 1, 4 milj t C (Ympäristö ja terveys -lehti 5:2010).

Ei turvetta eikä kivihiiltä!

Turpeella tuotettiin noin 4 prosenttia Suomen energiasta (2016), mutta se aiheutti noin 6 prosenttia ilmastopäästöistä -noin 60 prosenttia hiilen kulutuksen ilmastopäästömäärään verrattuna, vaikka hiilellä tuotettiin yli kaksi kertaa enemmän energiaa. Turpeenpoltto lämmittää ilmakehää lähes 200-kertaisesti verrattuna poltosta saatuun energiamäärään.

Sosiaaliturvaa tarvitaan, muttei sosiaaliturvetta. Tuulivoimalla voitaisiin maakunnassa tuottaa energiaa enemmän kuin turpeella pienellä murto-osalla turpeenpolton haitoista ja kuumentamatta ilmastoa.

Keskisuomalaiset kuumensivat ilmastoa jo pelkästään turpeenpoltolla keskimäärin noin 2,5 tonnilla hiilidioksidia (ekv.) jokaista kohti vuonna 2016. Tämä vastaa lähes 2 kg naudanlihan syöntiä PÄIVITTÄIN, tai noin 20 lentoa Berliiniin, tai keskisuomalaisten keskimääräistä moottoriliikenteessä aiheuttamaa ilmastokaasukuormaa vauvasta vaariin.  Itse voit torjua ilmastonmuutosta paitsi mm. energiansäästöllä (etenkin fossiilisten polttoaineiden osalta,) myös kieltäytymällä turvelämmöstä ja -sähköstä, vaihtamalla ilmastonmuutos- ja uraanivapaaseen Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioimaan ekosähköön jota käyttää jo lähes sata tuhatta suomalaista, ja viettämällä vähintään yhden lihattoman päivän viikossa. 

Jo lähes viidennes suomalaisista on siirtynyt ekoenergian käyttöön.

Linkkejä suo-, ilmasto- ja energia-asioita koskeviin valituksiimme ja kannanottoihimme löydät alempaa tältä sivulta.

Välittääkö ehdokkaasi ydinturvallisuudesta ja ydinjätteistä?

Ydinvoiman osuus maailman kaupallisen primaarienergian tuotannossa on enää noin 5 %. Tuulivoiman, biomassan, jätteen hyötykäytön ja aurinkovoiman yhteenlaskettu kapasiteetti ylitti ydinvoimakapasiteetin jo ennen Fukushiman yhä jatkuvaa ydinkatastrofia. Kriisialue on yhä epävakaassa tilassa: radioaktiivinen vuoto jatkuu ja puhdistustyöt kestävät todennäköisesti yli 40 vuotta. Puhdistustyön kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 175 mrd euroa vuonna 2016 -kustannusarvio on kaksinkertaistunut, ja voi vielä moninkertaistua. Kaikki Japanin ydinreaktorit olivat yhä huhtikuussa 2015 poissa käytöstä neljä vuotta katastrofin jälkeen, jossa kolmen ydinreaktorin sulaneet ytimet jäivät muhimaan jonnekin voimalarakennusten alle.

Ydinjätteen loppusijoitusta ei ole aloitettu missään maapallolla, osoituksena ydinvoiman lukemattomista jättimäisistä ongelmista. Suomeen suunnitellaan ydinvoimalaa jossa venäläinen ydinaseisiin liittyvä yhtiö olisi osakas ja jonka sähköä tuotettaisiin Venäjälle. Fennovoiman voimalahankkeen Pyhäjoelle myötä ydinjätteen hautausmahdollisuus Äänekosken Kivettyyn nousi jälleen haudastaan, joskin  epätodennäköisenä. Olkiluoto III  ei ole voeläkään valmistunut – sen piti valmistua vuonna 2009, ja laitoksen hinta on noussut noin kolminkertaiseksi.

Erilaiset vaalit ovat eräs lukemattomista tavoista vaikuttaa luonnon puolesta. Älä äänestä Pöllöä päättämään. Väri kuin väri – valitse kaikissa vaaleissa luontoystävällinen ehdokas.

Piirin tekemät suojeluesitykset myös soista löydät vasemman yläkulman valikon kohdasta suojeluesitykset.

Muistutuksia, valituksia ja muita kannanottojamme energia- ja ilmastoasioissa:

 

 Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi on tehnyt muistutuksia, valituksia ja kannanottoja  energia-, ilmasto- ja soidensuojeluasioissa noin 130 vuodesta 2000.  (Myöhemmin lisää näistä kannanotoistamme tästä) .

Takaisin Luonto ja ympäristö -pääsivullemme

 


 

Luonto ja ympäristö

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi toimii yhteistyössä muiden muassa lukuisten luonto- ja luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Aloitteistamme…

Lue lisää

Metsiensuojelu

Metsät ovat Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomen painopistealuetta Vanhojen metsien suojelu on tehokasta ilmastopolitiikkaa. Keski-Suomen maakunnan…

Lue lisää

Vesiensuojelu

Vesien lumo Vesien merkitys ihmislajin elämässä on sadevedestä lähtien myös Keski-Suomessa arkitajuntaa suurempi  -keskeinen, jättäen…

Lue lisää

Lajiensuojelu

Eliölajien lumo Luonnonsuojelupiirimme ja paikallisyhdistystemme aktiivit ovat toimineet muiden muassa liito-oravan, valkoselkätikan, suden…

Lue lisää

Ekologisesti arvokkaiden vyöhykkeiden suojelu

Ekologisesti arvokkaat vyöhykkeet ja ekologiset suuralueet Keski-Suomen maakunnassa Valtakunnallisten ohjeiden mukaan alueiden käytössä…

Lue lisää

Suojeluesitykset

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi on tehnyt suojeluesityksiä kymmenille eri alueille. Metsiensuojeluala Keski-Suomessa ei ole noussut kahdessa…

Lue lisää

Kulutus ja jätteet / kierrätys

Ympäristöongelmia aiheutuu niin luonnonvarojen käytöstä kuin jätteistä ja päästöistä. Nykytietämyksen mukaan ihmisen luonnosta käyttöönsä…

Lue lisää

Liikenne

Moottoriliikenne on merkittävien hyötyjen ohella suurin ympäristöongelma Suomessa. Turvattomuus, melu ja pöly muiden muassa lisääntyneiden…

Lue lisää

Luonnon suojelun ja tuhoamisen välineitä

Etenkin viranomaisten tiedostoihin  Keski-Suomen ympäristöanalyysi, loppuraportti 2008 (Keski-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6, pdf,…

Lue lisää

Jokamiehenoikeudet

Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai…

Lue lisää

Kaavoitus

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi on ollut etenkin luonnon suojelun puolustajana mukana muiden muassa aiemman maakuntakaavan laadinnan luonnonsuojeluryhmässä…

Lue lisää

Muut luontoaiheet

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomen toiminta ja kannanotot ulottuvat monille luonnonsuojelun eri osa-alueille. Tällä sivulla on linkkejä sellaisiin…

Lue lisää