Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Keski-Suomen piiri

Keski-Suomi
Navigaatio päälle/pois

Metsäpeura palautettiin Suomen luontoon

Uhanalaisluokituksessa metsäpeura on silmällä pidettävä (NT), ei varsinaisesti uhanalainen. Näitä metsäpeuroja on maailmassa vain Suomessa ja Venäjän Karjalassa. Suomenselän kanta on nousussa metsästyksestä huolimatta.

Metsäpeura on peuran alalaji. Lapinporo taas on tunturipeuran kesytetty ja ihmisen tarpeisiin jalostettu muoto. Poroa hieman kookkaampi ja korkeampi metsäpeuravaadin painaa noin 60- yli 100 kiloa, hirvas noin 150–250 kiloa. Metsäpeuran pituus on noin 180–220 senttiä ja lisäksi hännän pituus, 10–15 senttiä.

Venäjän Arkangeli-Komissa, Vienanmeren/Valkean meren takana, on metsäpeurastamme geneettisesti selvästi poikkeava metsäpeuramuoto, joka on uhattuna etenkin salametsästyksen takia.

Metsäpeurakanta maassamme

Metsäpeurakanta nyky-Suomen alueella oli runsas ja esiintyi lähes joka kolkalla, kunnes väheni nopeasti 1600-1700 –luvuilla liiallisen metsästyksen seurauksena. Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus Lönnb.) rauhoitettiin vasta vuonna 1913; se oli jo hävinnyt Suomesta 1800-1900 –lukujen vaihteessa.

Vuonna 2006 Suomen metsäpeurakanta oli kasvanut noin 2 500 yksilöön ja on ollut yksi lajiensuojelun menestystarinoista. Kevääseen 2010 mennessä metsäpeurojen määrä oli kuitenkin laskenut noin 2 000 yksilöön. Venäjän Karjalassa oli vielä vuoden 2002 laskennassa noin 3 000 yksilöä, mutta salametsästys on siellä verottanut voimakkaasti kantaa.

Metsäpeura Kainuussa

Metsäpeurojen määrä Kainuussa lisääntyi vuoteen 2001 saakka, jolloin niitä oli noin 1 800. Tuon jälkeen kanta on taantui noin 880:aan (2008), ja nousi hivenen, 921:een, vuonna 2009. Vuoden 2010 lentolaskennassa Kainuussa tavattiin 881, ja kevään 2011 lentolaskennassa 802, ja kevään 2013 lentolaskennassa 793 metsäpeuraa (RKTL). Metsäpeuraa ole alueella metsästetty metsästysvuoden 2002–2003 jälkeen.

Viime aikoina lienee Kuhmon metsäpeurakannan laskuun vaikuttanut myös susien vaihteleva saalistuspaine lähinnä vasomisaikaan. Vähälumisina talvina – ehkä osaltaan ilmastonmuutoksen seurausta- susien on vaikeampi metsästää pääriistaansa, hirviä; aitojen metsien väheneminen on ajanut metsäpeuroja ja hirviä samoille entistä suppeammille alueille. Siten metsäpeura näyttää ajoittain joutuneen entistä useammin susien eteen.

Metsäpeura Suomenselällä

Suomenselän metsäpeurakannan heikkenemisen pääsyy näyttää olleen liiallinen metsästys. Nyt määärä näyttää kääntyneen nousuun.

Suomenselän kanta syntyi siirroksina, takaisinistutuksina Kuhmosta. Salamajärven kansallispuistoon siirrettiin 10 metsäpeuraa vuosina 1979-1980 erillisen kannan synnyttämiseksi siltä varalta, että Kuhmossa metsäpeurakantaa kohtaisi odottamaton tuho. Suomenselän osakanta, parhaimmillaan noin 1 400 yksilöä (2006) on ollut maamme runsain, mutta kääntyi välillä laskuun. Keväällä vuonna 2010 kanta oli noin 1 000 yksilöä, keväällä 2011 kanta oli 1076, ja keväällä 2013 laskettiin määräksi 1065 (RKTL), mutta keväällä 2015 määräksi saatiin1 250 – 1 300. Vuonna 2015 metsäpeuroja myös metsästettiin Suomenselällä, 18 yksilöä Saman verran kuolee autojen törmäyksissä. Siten puheet susien aiheuttamasta uhasta Suomenselän metsäpeurakannalle näyttävät liioittelulta. Jo aikaisemmin ovat laskuun kääntyneet myös Ruunaan ja Ähtärin pienet osakannat. Suomenselän, Kuhmon, Ähtärin, Ruunaan ja Venäjän Karjalan ovat ainoita tämän peuralajin esiintymiä maailmassa.

Suurin osa Suomenselän metsäpeuroista talvehtii Pohjanmaan puolella mm. Perhossa, Alajärvellä, Vimpelissä, Halsulla, Lestijärvellä ja Sievissä. Vasomisaikaan ja kesälaitumella on Keski-Suomen puolella arviolta noin 500 metsäpeuraa Pihtiputaan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Karstulan, Pylkönmäen, Multian ja Saarijärven alueella, talvella taas lähinnä vain Kyyjärvellä.

Metsäpeurojen metsästys Suomenselällä

Suomenselällä on  metsästetty satoja metsäpeuroja. Vuosina 1998-2007 ammuttiin Pohjanmaalla 541 metsäpeuraa, ja Keski-Suomessa 39. Esimerkiksi pyyntikaudella 2004-2005 myönnettiin Pohjamaalla ja Keski-Suomessa yhteensä 128 tappolupaa, seuraavana pyyntikautena 122 lupaa, ja kaudelle 2006-2007 138 tappolupaa. Luvista pääosa on käytetty. Vielä vuonna 2009 Pohjanmaalle myönnettiin muutama kymmen tappolupaa. Esimerkiksi Halsuan metsästysseura myy kaatolupia 2 500 euron hinnalla. Keski-Suomen puolella kaadettiin vielä vuonna 2008 metsäpeuroja 9 (haettiin 17 kaatolupaa). Vuonna 2009 ei Keski-Suomessa myönnetty metsäpeuran kaatolupia (haettiin 36 lupaa), mutta sen jälkeen on metsäpeuroja jälleen metsästetty, esimerkiksi vuonna 2015 18 yksilöä..

Eräänä mahdollisena syynä Suomen metsäpeurakannan taantumiseen voivat olla myös loiset.

Metsäpeuran hoitosuunnitelman (2007) mukaan Suomenselän osakantaa pyritään kasvattamaan siten, että välitavoitteena saavutetaan vähintään 1 700 yksilön taso. Metsästys on kohdistunut tähän mennessä pääasiassa hirvaisiin (69 % hirvaita aikuissaaliista). Jos metsästysverotus jatkuu vastaavanlaisena, kannan sukupuolirakenne ei tule säilymään tavoitteeksi asetetusti luonnonmukaisena.

 

Lisää metsäpeurasta ja sen kannan hoidosta:

Suomen metsäpeurakannan hoitosuunnitelma (MMM 2007)

 

Takaisin Lajiensuojelun pääsivullemme