Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat
Maakuntakaava (MaKa) on maakuntaliiton tekemä yleispiirteinen maakunnan alueidenkäyttösuunnitelma. Sen lähtökohtana on maakuntasuunnitelman tavoitteet ja strategiat. Maakuntakaavaan merkitään lähinnä maakunnallisesti, ja vähintään useamman kunnan alueen suhteen merkityksellisiä asioita.
MaKan aikatähtäys on virallisesti yleensä 10-20 vuotta, joidenkin asioiden osalta yli 30 vuottakin. Luonnonsuojelupiiri kritisoi voimakkaasti muiden muassa maakuntakaavaehdotusten turvevoiman ja ilmastonmuutoksen lisäämistä, polttoturpeen ja muiden maa-ainesten kaivuuvarauksien laajuutta sekä arvokkaiden ekologisten vyöhykkeiden merkitsemättä jättämistä kaavassa.
Aikaisempi MaKa vahvistettiin ympäristöministeriössä 14.4.2009. Kaavasta poistettiin lopulta mm. turvetuotantovyöhykkeet, useita kymmeniä ns. turpeentuotannolle soveltuvia alueita etenkin Keuruun suunnalta, Korpilahden pienlentokenttä ja ns. Eteläportin alue.
Maakuntakaavan puutteiden korjaamiseksi on tehty viisi vaihemaakuntakaavaa, kuten JÄTKÄ (jätteenkäsittelykeskus), POSKI (pohjavesi ja maa-aines), 3. VMK (turve, suojelusuot ja tuulivoimapuistot), ja 4. VMK (mm. kaupalliset palvelut ja virkistys). Vaihemaakuntakaavat rinnastetaan maakuntakaavaan.
Maakuntakaavan tarkistus hyväksyttiin maakuntahallituksessa tammikuussa 2018. Siinä yhdistettiin kaikki maakuntakaavat, siis myös vaihemaakuntakaavat, yhdeksi maakuntakaavaksi. Maakuntakaavapäätöksistä ei nykyään voi enää valittaa Ympäristöministeriöön.
- Lausunto ehdotusluonnoksesta maakuntakaavan tarkistukseksi (26.4.2017). ”Metsätalouden valtavirta-osa aiheuttaa maakunnan ja Suomen suurimmat luonnonsuojeluongelmat.”
- Selvitys Ekologisesti arvokkaiden alueiden huomioimisessa maakuntakaavoituksessa (Keski-Suomen liiton sivuille, 68 sivua, 20 MT, päätekijänä Anna Uusitalo 2008), )
Muihin kannanottoihimme maakuntakaavoitusasioissa vuodesta 2000