Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Vantaan yhdistys

Vantaa
Navigaatio päälle/pois

Lepakkoryhmän kiinnostuksen kohteena ovat nimensä mukaisesti lepakot. Ryhmä kerää lepakkohavaintoja Vantaalta, ohjaa lepakoista kiinnostuneita harrastuksen pariin sekä järjestää vuosittain lepakkoretkiä ja sopivin väliajoin esitelmätilaisuuksia tai seminaareja lepakoista. Lepakkoryhmä antaa myös opastusta lepakkopönttöjen rakentamiseen. Keväisten linnunpönttötalkoiden yhteydessä on ollut mahdollista rakentaa myös lepakkopönttöjä. Lepakkoryhmän toimintaa koordinoi Kaarina Aro (kaarinaaro@gmail.com).

Lepakkoretket

Lepakkoryhmä on järjestänyt vuosittain pari lepakkoretkeä, yleensä elokuun aikana, jolloin lepakoita on liikkeellä runsaammin poikasten lähdettyä liikkeelle lisääntymisyhdykunnista. Ilta myös hämärtyy aikaisemmin kuin kesällä. Lepakkoretkiä on järjestetty muun muassa Kuusijärvellä, Vaaralan lammilla, Hämeenkylän kartanon ympäristössä sekä Hakunilan kartanon puistossa. Lepakkoretkistä ilmoitetaan yhdistyksen sivuille, joten jos lepakkoretket kiinnostavat, niin seuraa ilmoittelua sivuilla elokuun alkupuolella.

Vesisiippa Vantaan Kuusijärvellä syyskuussa 2018. Kuva: Ahti Terhemaa
Vesisiippa Vantaan Kuusijärvellä syyskuussa 2018. Kuva: Ahti Terhemaa

Pönttötalkoot

Yhdistys on järjestänyt keväisin linnunpönttötalkoita. Näissä talkoissa on tarjottu myös mahdollisuutta rakentaa lepakoille sopiva pönttö. Jos lepakkopönttöjen rakentaminen kiinnostaa, seuraa yhdistyksen ilmoittelua talkoista keväällä. Voit myös katsoa ohjeet lepakkopöntön rakentamiseen täältä: https://www.luomus.fi/fi/rakenna-lepakkopontto

Lepakot Suomessa

Suomessa on tavattu 13 lepakkolajia. Näistä viittä lajia tavataan yleisesti. Ne ovat pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa ja isoviiksisiippa sekä korvayökkö. Pikkulepakkoakin on tavattu viime vuosina aiempaa enemmän etenkin rannikkoseuduilla. Näitä lajeja tavataan myös Vantaalla. Suomessa muut lajit ovat harvalukuisempia tai satunnaisia vierailijoita.

Pohjanlepakko on Suomen, ja siis myös Vantaan, yleisin lepakkolaji. Kuva: Tom Ahlström
Pohjanlepakko on todennäköisesti Suomen, ja siis myös Vantaan, yleisin lepakkolaji. Kuva: Tom Ahlström

Kaikki maamme lepakot käyttävät ravinnokseen hyönteisiä. Ne viettävät päivänsä piilottelemalla ja lähtevät auringonlaskun jälkeen saalistamaan. Lepakot voivat lentää ravinnonhakumatkallaan usean kilometrin päähän päiväpiilostaan.

Lepakot saavat tyypillisesti yhden poikasen vuodessa. Naaraat kokoontuvat lisääntymisyhdyskuntiin synnyttämään. Poikanen syntyy juhannuksen tietämillä. Emo imettää poikasta aluksi. Imetys kuluttaa emon energiaa, ja naaraan täytyykin saalistaa ahkerasti, jotta pystyy tuottamaan riittävästi maitoa kasvavalle poikaselleen. Loppukesästä lisääntymisyhdyskunta hajoaa ja lentokykyiset poikaset lähtevät emon mukana harjoittelemaan saalistusta.

Sekä emon että poikasen on kerättävä energiaa talvehtimista varten. Lepakot hakeutuvat luoliin, maakellareihin, bunkkereihin ym. suojaisiin paikkoihin horrostamaan talven yli. Ennen talvihorrokseen vaipumista lepakot kerääntyvät parittelemaan. Naaras säilöö koiraan tuottaman siemennesteen talveksi ja hedelmöitys tapahtuu talvihorroksen jälkeen. Näin energiaa ei kulu sikiön kehitykseen, vaan naaras varmistaa oman selviämisensä talven yli.

Osa maamme lepakoista muuttaa leudoimmille seuduille talvehtimaan. Esimerkiksi pikku-, iso-, ja kimolepakko hakeutuvat lounaaseen. Pikkulepakon muuttomatka voi olla jopa 2000 km!

Keväällä lepakoiden herätessä talvihorroksesta alkaa ankara energiavarastojen täydennys ennen synnytyskautta.

LÄHDE: https://www.lepakko.fi/suomen-lepakkolajit

Kiinnostuitko lepakkoharrastuksesta?

Jos lepakkoharrastus kiinnostaa, tule mukaan yhdistyksen lepakkoretkille – ja tervetuloa myös yhdistyksen lepakkoryhmään!

Tutustu myös Suomen lepakkotieteelliseen yhdistykseen. Jäseniksi ovat tervetulleita kaikki lepakoista kiinnostuneet. Yhdistys järjestää jäsenilleen erilaisia lepakkoaiheisia retkiä, tapahtumia ja koulutuksia eri puolilla maatamme.

Toiminta

Vantaan yhdistyksen toiminta on monipuolista. Näkyvin toimintamuotomme on Vantaan luontokoulu Sotungissa. Luontokoulutoiminnan lisäksi yhdistys…

Lue lisää

Hallitus

Yhdistyksen toimintaa ohjaa hallitus, joka kokoontuu joka kuukausi. Kokousten ajankohdat ja paikat löydät tästä!

Lue lisää

Vantaan luontokoulu

Vantaan luontokoulu toimii Vantaan itäosassa historiallisessa Sotungin kylässä. Toimipaikka on satavuotias viihtyisä puutalo, entinen Sotungin…

Lue lisää

Kaavoitustyöryhmä

Otamme kantaa ajankohtaisiin kaavoitus- ja rakennusasioihin Vantaan alueella, jotta edes vähän luontoa säästyisi kaupungin keskelläkin.

Lue lisää

Ketotyöryhmä

Tuulihaukka. Kuva: Petri Hirva

Linturyhmä

Luontokoulutyöryhmä

Purotyöryhmä

Vantaan yhdistys hoitaa Rekolanojaa kummipuronaan Virtavesiyhdistyksen ja Vantaa-seuran kanssa.

Lue lisää

Vieraslajityöryhmä

Viestintätyöryhmä