Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Lapin piiri

Lappi
Navigaatio päälle/pois

Ilmasto on muuttumassa ihmiskunnan toimien vuoksi. Vaikutukset tulevat olemaan dramaattiset Suomen ilmastolle ja vauhti vain kiihtyy, mikäli aktiivisiin toimenpiteisiin ei ryhdytä. Etenkin pohjoisessa ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat jo, sillä ilmasto lämpenee arktisella alueella kaksi kertaa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin.

Kansainvälisessä yhteistyössä Suomen arktisena alueena pidetään napapiirin pohjoispuolelle jäävää Lappia. Tässä artikkelissa keskitytäänkin nimenomaan ilmastonmuutokseen Suomen arktisilla alueilla. Luethan myös ”Toimi sieki!” -sivulta, miten juuri pohjoisessa voidaan pienillä valinnoilla hillitä ilmastonmuutosta.

Lämpötila ja ilmasto

Ilmastonmuutos nostaa keskilämpötilaa Lapissa erityisesti talvisin, lyhentää yhteneväisen pakkasjakson pituutta ja vähentää ankaria pakkaspäiviä. Suomen vuosikeskilämpötilan arvioidaan nousevan lähivuosikymmeninä noin 0,4+-0,1 celsiusastetta per vuosikymmen ja lämpötilat kohoavat Lapissa hieman muuta maata voimakkaammin. Talven pisimmän yhtenäisen ankaran pakkasjakson pituus lyhenee ja niiden pakkaspäivien, joissa keskilämpötila laskee alle -25 celsiusasteen, lukumäärä laskee selvästi kuluvan vuosisadan aikana.

Kohoavat lämpötilat vaikuttavat myös syksyn ensipakkasen ja kevään viimeisen pakkasen ajankohtiin. Muun muassa kevään viimeisen pakkasen ennustetaan aikaistuvan koko Lapin alueella noin 20 vuorokaudella mikä tarkoittaa sitä, että pakkaskausi lyhenee noin 40-55 vuorokaudella. Myös pakkaskautta pilkkovat suojasäät yleistyvät.

Sade, lumi, routa ja tulvat

Ennusteiden mukaan vuotuinen sademäärä kasvaa Lapissa kohti kuluvan vuosisadan loppua, kasvun ollessa vuosisadan loppuun mennessä 12-24% nykytilanteeseen verrattuna. Sade runsastuu varsinkin talvisin.

Vuotuisen lumipeiteajan pituuden arvioidaan lyhentyvän Lapissa noin 4-6 kuukauteen nykyisen 6-7,5 kuukauden sijaan ja roudan paksuuden uskotaan pienenevän nykyisestä 180-250cm:stä arvoon 100-180cm vuosisadan viimeiselle kolmannekselle.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tulviin ei toistaiseksi tunneta varmuudella vaan tutkimustiedon tarkentuessa tulevaisuudessa myös arviot tarkentuvat. Koska ilmastonmuutoksen edetessä yhä suurempi osa talviaikaisista sateista tulee vetenä, vähentää se lumen määrää ja keväistä virtaamaa pienentäen samalla tulvariskejä.

Kasvillisuus

Termisen kevään, kesän ja syksyn pidetessä myös terminen kasvukausi pitenee vääjäämättä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nähtävissä Tunturi-Lapin luonnossa, esimerkiksi puut ovat hiirenkorvalla ja kukat kukkivat aiemmin kuin on totuttu. Myös paksun lumivaipan suojaamien tunturikankaiden kasvillisuuden huomataan muuttuneen voimakkaasti; suurimpana muutoksena variksenmarjan todetaan lisääntyneen. Lisäksi uudet lajit levittäytyvät lämpenemisen myötä kohti pohjoista.

Vesistöt

Arktisille järville on ominaista hyvin pitkä jääpeiteaika; Suomessa se voi kestää yli 7 kuukautta. Ilmaston lämpenemisen myötä jääpeiteajat lyhenevät ja vesi on entistä lämpimämpää, minkä seurauksena karut tunturijärvet muuttuvat rehevämmiksi. Kasviplanktonin lisääntyessä myös eläinplanktonin määrä kasvaa, mikä mahdollistaa edelleen särjen kaltaisten kalalajien runsastumisen. Sen sijaan lohikalat ja muut kylmien vesien kalat taantuvat ja voivat hävitä kokonaan, mikäli niille ei löydy riittävän viileää ja hapekasta vettä.

Eläimet

Pohjoisten alueiden eläimille sopivat elinalueet kutistuvat ja katoavat ilmastovyöhykkeiden siirtyessä kohti napoja. Arktisilla eläinlajeilla ei useinkaan ole mahdollisuutta paeta muuttuvia olosuhteita enää yhtään pohjoisemmaksi.

Äärioloihin sopeutuneet lajit menettävät kilpailuetuaan ilmaston lämmitessä. Esimerkiksi etelästä pohjoisemmaksi levittäytynyt kettu on alueita vallatessaan ajanut naalin ahtaalle. Myös ahma tulee kärsimään elinalueiden kaventumisesta ja siitä aiheutuvasta geeniperimän heikkenemisestä. Ilmastonmuutos myös vähentää saatavilla olevaa ravintoa, vaikeuttaa ruuan varastointia sekä muuttaa lajien välisiä vuorovaikutussuhteita, kun eteläisemmät peto- ja saalislajit levittäytyvät pohjoiseen.

Tunturisopulien uskotaan olevan muita myyriä herkempiä paitsi saalistukselle myös ilmaston lämpenemiselle. Riekot, metsäjänikset ja muut suojaväriään vaihtavat lajit ovat talviasuissaan helppoja saaliita lumipeitteen sulaessa entistä aiemmin. Myös risteymät pohjoisen alkuperäislajien ja etelästä saapuvien tulokaslajien välillä lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä, mikä heikentää lajien perinnöllistä monimuotoisuutta.

Nisäkkäisiin verrattuna lintujen on lentokykyisinä helpompi etsiä suotuisimpia olosuhteita ympäristössä tapahtuvien muutosten myötä. Lintujen esiintymisalueet ovatkin vuosittain siirtyneet keskimäärin puolitoista kilometriä kohti pohjoista ja lisäksi pesinnät ovat aikaistuneet. Ilmastonmuutoksella on vaikutusta myös lintujen kevät- ja syysmuuttojen ajankohtaan sekä talvehtimispaikan valintaan.

Arktisten lintujen tulevaisuus ei kuitenkaan näytä hyvältä. Avotuntureilla on jo nyt suhteessa enemmän uhanalaisia lintulajeja kuin koko maan lajistossa. Tulevaisuudessa monien pohjoisilla tunturiylängöillä elävien lajien, kuten kiirunan, tunturipöllön, keräkurmitsan, tunturihaukan ja pulmusen, kannat ovat vaarassa heikentyä voimakkaasti tai kadota Suomesta kokonaan.

Ilmastonmuutokseen liittyviä tulokkaita ovat myös erilaiset loiseläimet sekä muut taudinaiheuttajat, joiden kokonaisvaikutuksia on toistaiseksi vaikea ennustaa. Hyönteismaailmassa on kuitenkin myös nähtävillä muutosta: tietyt hyönteislajit taantuvat ja toiset menestyvät siinä missä isommat selkärankaisetkin. Tulevaisuudessa halla- ja tunturimittarituhot lisääntyvät ja ulottuvat pohjoisemmaksi, jolloin ne saattavat aiheuttaa merkittävää tuhoa tunturikoivikoille. Myös punkit ja hirvikärpäset leviävät ja runsastuvat Lapin alueella.

Yhteenveto

Lämpenemisen seurauksena arktinen luonto on ahtaalla jo nyt, joten suojatoimilla on kiire. Jotta voimme turvata pohjoisten lajien säilymisen myös tulevaisuudessa, tulisi ilmastonmuutoksen torjuntaan, arktisten alueiden suojeluun sekä tutkimukseen panostaa yhä enemmän. Olethan sie osaltasi auttamassa luonnon monimuotoisuuden säilymistä omilla arkisilla valinnoillasi?

Teksti ja kuvat: Krista Ylinen Photography

Lähteet

Ilmatieteen laitos 2010. Lappi – ilmastoennuste.

Lapin liitto 2011. Lapin ilmastostrategia 2030.

Niittynen, Pekka 2018. Sulava lumen ja jään maa. Suomen Luonto #muutos-verkkolehti.

Suomen luonnonsuojeluliitto ry 2010. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus.

WWF Suomi 2016. Jäähyväiset? Raportti ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen arktiseen eläinlajistoon.

 

Viiankiaavan vaellus kesä 2018

Met toimimma

Lapin piirillä on monenlaista toimintaa. Järjestämme talkoita ja retkiä sekä annamme lausuntoja erilaisista hankkeista. Teemme valituksia…

Lue lisää
Kittilän kaivos, Jaakko Alatalo

Kaivokset ja malminetsintä

Valitukset testaavat laintulkintaa

Lue lisää
Moto1-vanhat metsät Muonio, kuva Jaakko Alatalo

Metsätalous

75 % Lapin metsistä on talousmetsää. 69 % Metsähallituksen hallinnoimista Valtion maista sijaitsee Lapissa, näistä Metsätalouden vastuulla…

Lue lisää

Perinnemaisemahoito

Lapin luonnonsuojelupiiri järjestää vuosittain perinnemaisematalkoita Kittilän Särestöniemen museoalueella ja Pelkosenniemellä Keminsaarten…

Lue lisää