Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Kirkkonummen yhdistys

Kirkkonummi
Navigaatio päälle/pois
Brunnberg polku agilityhallin lähellä on aktiivisessa käytössä. Kuva: Laura Räsänen

Metsästrategian päivitys 2020

KYY muistutti yhdyskuntatekniikan lautakuntaa 21.10.2020 siitä, että mikäli metsästrategia ”avataan” tulee työn perustua monipuolisiin luonto- ja virkistyskäyttöselvityksiin; strategiasta pitää myös kuulla laajasti kaikkia metsiä käyttäviä ja niiden kanssa tekemisissä olevia niin järjestöjä kuin kouluja ja päiväkotejakin.
 
KYY ei myöskään pidä hyvänä sitä, että metsästrategiatyöryhmän koordinaattorina toimisi taho, jonka taloudelliset hyödyt (suunnittelutyö) voi olla ristiriidassa kunnan edun kanssa (minimoida kulut ja maksimoida hyöty virkistykselle, luonnon monimuotoisuudelle ja hiilensidonnalle). Metsästrategian päivittämisestä

Talousmetsä- ja luonnonhoitosuunnitelma 2019

Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti kunnan talousmetsä- ja luonnonhoitosuunnitelmasta  22.8.2019. Nämä sivut on tehty keväällä 2019 esillä olleen luonnoksen pohjalta ja ne on osittain päivitetty lautakunnan päätöksen mukaisiki.

Metsäsuunnitelmaluokseen on tehty jonkin verran tervetulleita muutoksia verrattuna keväällä esillä olleeseen versioon, mutta pääongelmat edelleen samoja: Liikaa luonto-, maisema- ja virkistysarvoille haitallisia hakkuita ja muita toimenpiteitä, kuten myös ns. turhia toimenpiteitä.

Asian esittelytekstissä väitetään: Uusin tieto niin metsänhoidon menetelmien, kuin luontoarvojenkin osalta on pyritty huomioimaan. Suunnittelijalle toimitettu luontotieto on pyritty kattavasti kirjaamaan suunnitelmaan ja huomioitu saatua asukaspalautta.” Tämä ei pidä paikkaansa. Luontojärjestöjen prosessin aikana välittämää merkittävää kuviokohtaista luontotietoaineistoa (Kuviokohtaiset huomiot, 50 sivua) ei ole pääsääntöisesti noteerattu kuviokohtaisissa lisätiedoissa sekä toimenpiteissä. Tämä koskee esimerkiksi Perälänjärven pohjoispuolisia metsiä

Kaikki kunnan metsät ovat käytännössä virkistysmetsiä. Kunnan metsästrategian mukaan virkistys- ja ulkoilumetsissä puutavaran saamisen pitäisi olla alisteista virkistyskäytölle, luontoelämyksille ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle. Nykytiedolla tärkeiden metsänkäyttömuotojen listaan pitäisi vielä lisätä hiilen varastointi ja sidonta jo HINKU-kunnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä eivät kuitenkaan näy tarpeeksi esitetyssä metsäsuunnitelman luonnoksessa, vaan se on laadittu hyvin talousmetsä- ja hoitopainotteisesti.

Kirkkonummen kunnan metsät kehittyvät  luontaisesti hyvään suuntaan virkistyksen luonto- ja hiilensitomisarvojen kannalta, kuitenkin näille esitetään nykyisessä suunnitelmassa toimenpiteitä. Laadukkaan, virkistysarvot säilyttävän hakkuusuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen voi lopulta tulla jopa kalliimmaksi kuin metsästä saatava hakkuutulo. Kunnan talouden kannalta järkevin päätös on luopua metsien hakkuista ja ”hoidosta” kokonaan ja antaa metsän kehittyä luontaisesti, lukuunottamatta turvallisuushakkuita eli vaarallisten puiden poistoa reittien ja teiden varsilta. Turvallisushakkuut menevät muutenkin omalta momentiltaan niitä ei kustanneta korvamerkitysti hakkuutuloilla. 

Lautakunnan esitysteksti ja liitteet mm kaikki lausunnot ja kuviokartat indeksikarttoja ei ole olemassa, kartat ovat etelä-, keski- ja pohjoisosa jaottelulla aakkosjärjestyksessä.

Erityisen arvokkaita Kirkkonummen metsäsuunnitelmaan liittyviä alueita

osan sijainti löytyy kartalta alla

  • Stockholmsmossen-Torvströmossen (noin 60 ha), alueelle ei enää esitetä hakkuita
  • Brunnberg-Getbergetin arvometsät (noin 36 ha), alueelle esitetään edelleen merkittäviä hakkuita
  • Pilvikallio eli Molnträskin ja Stormossenin välinen metsäalue (30 ha),alueelle esitetään edelleen merkittäviä hakkuita
  • Keskusmetsän Vasikkahaan metsä (noin 16 ha), alueelle ei enää esitetä merkittäviä hakkuita, mutta esitetään edelleen turhia hoitotoimia. 
  • Perälänjärven pohjoispuolinen metsäpalsta (noin 13 ha), alueelle esitetään edelleen merkittäviä hakkuita
  • Högsätersintien metsä (Masalan Pentfall) (12 ha), alueelle ei enää esitetä hakkuita
  • Navalanmäki (11 ha), alueelle ei enää esitetä merkittäviä hakkuita
  • Soidensuon pohjoisspuolen metsät (noin 10 ha), alueelle ei enää esitetä hakkuita
  • Stubbacken (noin 9 ha),
  • Jungfruberget (noin 8 ha),
  • Jolkbybergen (noin 6 ha),
  • Veikkolan urheilupuiston eteläpuoliset metsät (noin 6 ha),
  • Porkkalanniemen itäosan Tullandetin metsät (noin 4,5 ha) alueelle esitetään edelleen merkittäviä hakkuita
  • Tolsan aseman lähimetsät kuviokartta ja kuvia  paina nuolesta niin näet eteenpäin (noin 4 ha)
  • Keskusmetsän Kyttlandetin metsä (noin 3 ha).
  • Volsin alueella on selviä perusteita nykyisten suojelualueiden laajentamiseen sekä yhdistämiseen niihin liittyvillä luonnoltaan monipuolisilla kunnan metsillä.

    Osa ympäristöyhdistyksen erityisen arvokkaiksi katsomista metsistä kartalla. Kuva aukeaa suuremmaksi klikkaamalla.

Kuvia Kirkkonummen kunnan virkistysalueiden hakkuista

Hakkuut vievät metsäntunnun. Monissa tutkimuksissa on todettu metsien merkitys ihmisten hyvinvoinnille, olennaista on metsäntuntu eli se ettei metsästä läpi ihmisten tekemiin rakennelmiin kuten teille.

Hieman taustatietoja

Suunnitelmaa voidaan katsoa esimerkiksi sen valossa, että

  • Kirkkonummi voisi profiloitua vetovoimakseksi luontokunnaksi, jossa monimuotoinen luonto on kaikkien asukkaiden ulottuvilla ja tuo hyvinvointia heidän arkeensa. Toteutuessaan ehdotettu suunnitelma tuhoaisi monen lähimetsän sellaisena, kun he sen tuntevat
  • kunta ei tienaa hakkuilla mitään (10 000 – 20 000 € vuodessa)
  • hakkuissa menetetään aina virkistys- luonto ja hiilensidonta arvoja
  • suunnitelman teko ollut ala-arvoista ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia halveksivaa. Esimerkiksi indeksikartta puuttuu, kunnollisen suunnitelman teettäminen maksaisi ainakin sen mitä hakkuista on tuloja.
  • kun tehdään edelläkävijä-päätös ja jäädytetään hakkuut (turvallisuushakkuita lukuunottamatta) 30 vuodeksi
  • pienehköllä konsulttipalkkiolla on saatu toteuttamiskelvoton suunnitelma, joka on ristiriidassa kunnan metsästrategian tavoitteiden kanssa.

METSO-kohteet on luokiteltu monimuotoisuusarvojensa puolesta luokkiin I-III. Luokittelu perustuu Ympäristöministeriön julkaisuun METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet.

METSO-kohteita voidaan suojella joko määräaikaisesti tai pysyvästi. Metsäkohteen voi myös myydä valtiolle suojelualueeksi. Päätöksen kohteen soveltuvuudesta METSO-ohjelmaan tekee metsänomistajan tarjouksen pohjalta joko Metsäkeskus tai alueellinen ELY-keskus.