Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Kainuun piiri

Kainuu
Navigaatio päälle/pois


Vienan reitti

Vienan reitin kävely

Kuvat: Jukka Eskelinen            Kuvat suurenee päältä Klikkaamalla      Vienan reitin koko teksti:

VUOKIN REITTI VIENAAN – HISTORIALLINEN VALTAVÄYLÄ JA
LUONTO- JA KULTTUURIMATKAILUN HELMI

 

Suomussalmen Vuokin alueelta löytyy yksi Suomen vanhimmista
tunnetuista ja karttaan merkityistä kulkuväylistä

 

Pohjanlahdelta Vienan merelle johtavan kauppareitti on kulkenut valtaosin vesistöjä pitkin, mutta
vedenjakajan yli on täytynyt löytää ja merkitä mahdollisimman helppokulkuinen maareitti.
Vanhimmat merkinnät Vuokin reitistä Vienaan löytyvät 1500-luvun asiakirjoista ja Kajaanin linnan
aikaisista kartoista vuodelta 1651. Reitin varrelta löytyy Suomen vanhin merkkipuu, jonka
kyljessä on vuosiluku 1685.

Reitti on ollut yksi harvoista tieksi merkityistä väylistä Pohjois-Suomessa. Ainakin 1800-luvulla
reitillä on toiminut kievaritalojärjestelmä, mikä on ollut yksi sen aikaisen ”virallisen” maantien
tunnusmerkki. Reitti on merkitty perinteiseen tapaan kirvesmerkeillä.

Vienan Reitin Lumisilta

Rautiaisen myllyn uoma Koljatinjärvestä rakennettiin 1700-luvulla

Vienan Reitti piha-alue

Myllyalue kuuluu entisöity myllyrakennus, myllysauna, laavu ja halkosuoja

MerkkiPuu

Opastaulu

Retkeilijöitä varten maakuntakaavan reitille on pystytetty opastauluja. Siltoja on uusittu ja soiden yli on rakennettu uudet kapulasillat entisten viereen. Reitin varrelta löytyy autiotupa, muutamia laavuja ja huollettuja tulipaikkoja. Reitin ylläpidosta vastaa Vuokin kyläyhdistys.

 

TummanJoenmutka

ReittiKartta
Merkitty reitti (noin 27 km) ulottuu Vängänvaaralta valtakunnan rajalle saakka. Reitti on saanut statuksen maakunnallisena muinaismuistoalueena ja se on muinaismuistolain nojalla suojeltu. Paikannettu ja inventoitu reitti on myös merkitty Kainuun maakuntakaavaan.
Aittojärven seudulle tultaessa reitti kulkee Hyryn ja Malahvian kylien yksityismailla. Täällä reitti on maisemallisesti vaikuttavimmillaan. Massiivisen Hyrynsärkän harjumuodostelman laelta avautuvat näkymät särkän molemmin puolin kulkevaan vesistöön, joka on itse asiassa juuri Vienan reitin vesireitti.
Myös edustava Hyrynkylän vaara-asutus näkyy reitille hienosti. Vanhassa, kelokkoisessa männikössä kulkevalla reitillä kuulee lähinnä hongikon huminaa, kosken kohinaa ja muita luonnon ääniä.
Särkänpolvea lähestyttäessä molemmin puolin aukeavat laajat jokivarsiniityt, joiden niittohistoriasta kertovat vieläkin nähtävissä olevat latojen jäänteet.
Tumma joki kiemurtelee luhtaniittyjen poikki. Näiden niittyjen varassa alueella on aikanaan kukoistanut merkittävä karjatalous.
ParaatiPeltov
Merkitty reitti alkaa Kuhmontien varren opastuspaikalta ja nousee perinteistä kainuulaista
vaara-asutusta edustavalle Vängänvaaralle. Vanhat hirsirakennukset on kunnostettu ja vaaran
entisiä peltoja ja niiden reunavyöhykkeitä hoidetaan nykyisin perinneympäristöinä.
Vängänvaaralla sijaitsee yksi Vienan reitin kievaritaloista, joka oli sota-aikana Suomen armeijan käytössä. Kun rauha julistettiin, Vängänvaarassa järjestettiin juhlava sotilasparaati. Paikalle Kokoontuivat kaikki kotoutuvat rintamajoukot. Ympäristön historiallisuutta kuvastaa myös Vängän vanha päärakennus, joka on ainut sota-ajasta
polttamatta ja alkuperäisessä asussaan säilynyt asuinrakennus Ylä-Vuokin alueella.
Viianki
Maankäytön suunnitteluun muinaismuistolain suojaaman reitin läheisyydessä on hyväksytty
Kainuun liiton johdolla työstetty toimintamalli, jonka tavoitteena on reitin historiallisen
ja kulttuurillisen arvon turvaaminen suoja-alueen avulla.
Tavoitteena on laatia suoja-alueen virallinen rajaus koko reitille, mutta tätä työtä ei
ole vielä tehty. Käytännössä hakkuille tähän mennessä määritelty suoja-alueen raja on
ollut 20-30 metriä reitin molemmin puolin, eikä sitäkään ole aina onnistuttu käytännössä
noudattamaan. Toimintamallissa ei myöskään oteta kantaa reitin varren luonto- ja maisema-
arvojen turvaamiseen, vaikka nämä ovat aivan keskeisiä reitin matkailullisen vetovoiman
ylläpitämisessä ja parantamisessa.
Samoin muinainen vesireitti, vanha talvitie ja muinaismuistorekisteriin merkityn maareitin
rinnakkaisväylät ja -haarat ovat edelleen vailla ansaitsemaansa suojelustatusta ja toimintamalleja.
”Yli-Vuokin vesireitti, koostuu yli 20 km pitkästä pienten järvien, lampien ja niitä yhdistävien
koskien ketjusta. Virkistysmetsän alueella on yhteensä 14 järveä tai lampea ja useita koskia. Lisäksi virkistysmetsään sisältyy muutamia lyhyitä puroja.  Vesipinta-alaa on yhteensä 516 ha, josta 494 ha on virkistyskalastusvesiä. Vesistöistä laajimmat ovat Rantajärvi, Saarijärvi ja Palojärvi.  Palojärveen laskee myös toinen reitti Malahviasta, jolloin vesistön virtaama lisääntyy.” sanoo Metsähallituksen virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma.
Pulkkisenahon torpan rakennusten paikat ovat edelleen nähtävissä. Reitin varren ja rantavyöhykkeen puita koristavat eri-ikäiset punaiset ja siniset leimikkonauhat. Nämä muistuttavat metsähallituksen ja museoviraston kerta toisensa jälkeen toistunutta vuoropuhelua hakkuiden oikeanlaisesta rajaamisesta tällä kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla alueella.
Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kainuun luonnonsuojelupiirikin ovat korostaneet Vienan reitin varren metsien, soiden, vesistöjen ja kulttuuriympäristöjen merkitystä luonto- ja kulttuurimatkailulle, ja nimenneet kohteen yhdeksi sadasta Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden luontohelmestä.
PolullaIso
Kyläläisten vetämällä retkellä oli osallistujia Venäjältä ja Suomesta. Vienan reitti on maisemallisesti
vaikuttava polkujen verkosto. Tätä muinaista valtaväylää myös Elias Lönnrotkin asteli runonkeruuseen.
Olemme osallistuneet vetoomukseen alueen luonto- ja kulttuuriarvojen suojelemiseksi ja hoitamiseksi.
Vetoomus lähti paikallisten maanomistajien aloitteesta ja sen on allekirjoittanut yli 50 Vuokin alueen
maanomistajaa ja asukasta, sekä joukko kulttuuri-, matkailu- ja luontoalan järjestöjä ja muita toimijoita.
Vetoomus on luovutettu mm. ympäristö- ja maa- ja metsätalousministerille ja Metsähallitukselle 13.12.2017
Kainuun Luonto on Kainuun luonnonsuojelupiirin jäsenlehti.
Lehti ilmestyi  nettiversiona.

Toiminta

Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry Kajaanin yhdistyksen pj Elsa Lankinen ja piirin toiminanjohtaja "Avohakkuut historiaan"…

Lue lisää

Järjestötoiminta 2019

Ympäristökasvatus

Ympäristökasvatushanke

Lue lisää