Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Keski-Suomen piiri

Keski-Suomi
Navigaatio päälle/pois

Keski-Suomessa on tilaa myös karhuille ja ilveksille.


Näiden petojen ihmiselle aiheuttamat vahingot ovat Keski-Suomessa vähäisiä vaikkapa hirven aiheuttamiin vahinkoihin verrattuna. Esimerkiksi vuonna 2005 hirvivahinkoja korvattiin noin 5 miljoonalla eurolla Suomessa, ja useita ihmisiä kuoli . Mns. hirvikolareissa. Metsästyskin aiheuttaa enemmän vahinkoja suoraan ihmisyksilöille kuin niin sanotut pedot. Petojen aiheuttamien vahinkojen omavastuun tulisi silti olla korkeintaan noin 100 euroa.

Ilves

Ilves on luokiteltu uhanalaisuusluokituksessa 2016 silmälläpidettäväksi (NT, vuoden 2010 luokituksessa vaarantuneeksi, VU). Suuri osa maakunnasta on Suomen tiheimmän ilveskannan aluetta. llveksiä oli maakunnassa vuonna 2021 noin 135-155 yli vuoden ikäistä  (vuonna 2013 oli noin neljä sataa, RKTL). Maakunnassa kaadettiin ilveksiä 19 vuonna 2022/2022.  Esimerkiksi vuonna 2018 ilves ei aiheuttanut korvattavia vahinkoja maakunnassa.

Naarasilves, jolla on poikaset, on rauhoitettu. Yhteentörmäykset ihmisten kanssa ovat olleet harvinaisia. Kaikkia ns. suurpetoja tapetaan Suomessa myös laittomasti. Ilveksen kannanhoitosuunnitelmassa kiinnitetään huomiota eettisyyden varmistamiseen metsästyksessä.

Karhu

Suomessa on noin 2 700 yli yksivuotiasta karhua (2020, vuonna 20011 noin 1 700, Luonnonvarakeskus). Keski-Suomessa karhukanta on ollut melko vakaa, noussut välillä reiluun 200:aan (RKTL). Vuonna 2022 maakunnassa oli 155-175 yli vuoden ikäistä karhua. Uhanalaisuusluokituksessa 2016 karhukanta on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT, vuoden 2010 luokituksessa vaarantuneeksi, VU).

Karhuvahingot maakunnassa kertyvät tavallisesi valtaosin mehiläistarhavierailuista. Vuonna 2021 korvaukset mehiläistarhavahingoista maakunnassa olivat noin 7 240 euroa, maatalousvahingoista noin 7 854 euroa ja lammasvahingoista noin 2 767 euroa.). Keski-Suomessa on vuonna 2018 häirikkökarhuille kokeiltu elävänä ja vahingoittumattomana pyytävää karhunloukkua.

Nisäkkäillä yleisin uhanalaisuuden syy on joko tahallinen tai tahaton pyynti  (suomen lajien uhanalaisuus 2010, osa II, s. 316).

Suomen karhukannan hoitosuunnitelma (2022)

Suomen ilveskannan hoitosuunnitelma (2021)

Suurpetojen jäljet (suurpedot.fi , Metsähallitus)

Karhu (suurpedot.fi , Metsähallitus)

Ilves (suurpedot.fi , Metsähallitus)

Kannanottojamme karhu- ja ilvesasioissa:

Takaisin Lajiensuojelun pääsivullemme