Muistutus Linnanpuiston ja Karnaalinpuiston puis­to­suun­ni­tel­maeh­do­tuk­ses­ta

Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry antoi 21.3.2024 yhdessä Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet ry:n Hämeen kerho Kynneppään kanssa Hämeenlinnan kaupungille  seuraavanlaisen kirjallisen muistutuksen nähtävillä olleesta puistosuunnitelmaehdotuksesta, joka koskee Hämeenlinnan Linnanpuistoa ja Karnaalinpuistoa:

”Muistutuksen tekijät haluavat tuoda esille muutamia näkemyksiä puistosuunnitelmien toteuttamiseen liittyen.

Yleisesti yhdistyksemme toivovat, että puistosuunnitelmissa otetaan huomioon kaupunkiluonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja hoito. Toivomme, että varsinkin Karnaalinpuiston rakentamisessa suojellaan vanhoja tervaleppiä, jotka luovat elinympäristön monille linnuille ja hyönteisille. Niiden rungoilla kasvaa myös rikas sammalien ja kaarnajäkälien yhteisö. Ehdotamme, että jos vanhoja huonokuntoisia puita kaadetaan, osa rungoista jätettäisiin lahoamaan sopiville paikoille maassa. Osan kannoista voisi jättää korkeiksi, jolloin ne ovat lahotessaan myös maisematekijänä mielenkiintoisia. Lahoava lehtipuuaines on tutkitusti tärkeä luonnon monimuotoisuutta ylläpitävä tekijä.

Ehdotamme, että Karnaalinpuistoon voisi mahdollisuuksien rajoissa perustaa pienen arboretumin eli puulajipuiston. Tällaisella alueella olisi myös opetuskäyttöä. Koska Vanajaveden alue on luontaisesti kynäjalavan (Ulmus laevis) kasvualuetta ja se viihtyy vesistöjen varsilla, olisi ilo nähdä sen kasvavan myös Karnaalinpuistossa istutettuna. Myös erilaisia pajulajeja, varsinkin raitaa, voisi istuttaa kostealle maalle.

Toivomme, että puuston hoidossa ja perennaistutuksissa otetaan huomioon pölyttäjähyönteiset, jotka ovat globaalisti huolestuttavasti vähentyneet. Siksi varhain kukkivat pajut ovat tärkeitä mesipistiäisten ravintokasveja. Hyönteisiä houkuttelevat puutarhaperennat ovat kauniita ja tuovat puiston kulkijoille mielenkiintoista katseltavaa värikkäissä perhosissa. Erilaisten ruusulajien ympäröimä istumapaikka (vrt. Tallinnan Kadriorg-puisto) viehättäisi sekä ihmisiä että hyönteisiä, ja sen voisi nimetä Linnanrouvan mukaan Ingeborg Tottin ruusutarhaksi. Karnaalinpuiston keskusniityllä voisi vaalia myös luonnon niittykasveja.

Kiitämme puistosuunnitelman tekijöitä asiantuntevasta ja hienosta työstä. Tässä esittämämme ehdotukset edistäisivät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja tekisivät puistoista edelläkävijöitä ekologisen suunnittelun toteuttamisessa.”