Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Etelä-Hämeen piiri

Etelä-Häme
Navigaatio päälle/pois

Etelä-Hämeen vesiluontoon voi tutustua veneillen, meloen, suppaillen tai uiden – tai yhtä hyvin patikoiden, pyöräillen tai hiihtäen.

Useimmat kunnat kertovat alueensa retkikohteista nettisivuillaan. Esimerkiksi Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiriin kuuluva varsinaissuomalainen Somero esittelee sivuillaan erikseen järvet, lammet ja saaret sekä lehdot, lähteiköt ja puronvarret.

Eteläisen Hämeen kansallispuistoista Liesjärvi ja Päijänne tarjoavat kävijälle monipuolista nähtävää vesillä ja rannoilla. Vesistöjen tuntumaan pääsee myös monilla Hämeen virkistysalueyhdistyksen alueilla – sekä tietysti kaupunkien, kuntien ja kylien kymmenillä luontopoluilla, talviaikaan laduillakin. Monipuolista vesiluontoa voi katsella pitkillä vaelluksilla aina Padasjoelta Tammelaan asti, jos aloittaa patikkansa vaikkapa Evon suunnasta Päijänne-Ilves- ja Aurinko-Ilves-reiteiltä, siirtyy Hämeenlinnaan ja jatkaa sieltä matkaa länteen Hämeen Ilvesreittiä pitkin. Ilvesreitin osuudet löytyvät Hämeen ulkoilukartasta valikosta Kesäretkeily, kohdasta Retkeilyreitit.

Päijät-Hämeessä monet Geoparkin kohteista Salpausselkien alueella liittyvät vesistöihin. Esimerkiksi Kalmarinrantaa on kuvattu ”Etelä-Suomen parhaaksi hiekkarannaksi”. Vesikohteita löytyy niin ikään monista eteläisen Hämeen suojelumetsistä. Esimerkiksi Luonnonperintösäätiön metsissä voi tutustua niin järvenrantaan ja puronvarteen kuin rantaluhtaan ja kallionaluslähteikköön.

Melontareittejä on alueelta julkaistu lukuisia, mutta löytyypä Etelä-Hämeestä pitkiä ja lyhyitä pyöräilyreittejäkin, joilla voi ihailla sisävesiämme maantie-, retki- tai maastopyörän satulasta. Myös reppulautailu eli packrafting sopii hyvin Hämeen pikkujärville ja jokiluontoon.

Kanta- ja Päijät-Hämeen vesille on laadittu alueellisia kalastusoppaita, ja Päijät-Hämeessä voi käväistä jopa Suomen vapaa-ajankalastusmuseossa. Vesien ääreen pääsee kuivan maan retkilläkin monissa eteläisen Hämeen lintukohteissa. Hyviä havainto- ja retkipaikkoja voikin etsiä lintutieteellisten yhdistysten avulla – katso esimerkiksi Lounais-Hämeen Lintuharrastajien esittelyt alueensa lintupaikoista ja -torneista.

Muista vesiretkillä

1. Rantaudu, leiriydy tai viritä tulet vain sinne, missä se on sallittu
2. Pidä nelijalkaiset retkikaverisi hihnassa
3. Katsele pesimäaikana rantakosteikkoja etäältä äläkä rantaudu pesimäluodoille 1.4.–31.7.
4. Kunnioita myös rantojen asukkaiden ja mökkiläisten kotirauhaa
5. Jätä merkiksi käynnistäsi vain jalanjälkiä tai terveisiä paikan vieraskirjaan
6. Ilmoita havaitsemistasi vieraslajeista
7. Jos näet muiden jättämää roskaa, kerää se mukaasi
8. Kalasta vastuullisesti
9. Käytä sopivia kelluntavarusteita, kun veneilet, melot tai suppailet
10. Nauti etelähämäläisestä vesiluonnosta!

Etsi vesistöjä Karttapaikasta

Näin voit etsiä Karttapaikasta nimen perusteella tietyn kunnan vesistöjä:

1. Mene osoitteeseen https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
2. Klikkaa suurennuslasin kuvaa sivun vasemmassa reunassa
3. Kirjoita hakukenttään esimerkiksi *joki, Sysmä – näin haku etsii Sysmän kunnan alueelta kaikki paikat, joiden nimi päättyy sanaan -joki. Kokeile myös näitä: *järvi, *puro, *oja, *virta, *koski, *lampi, *lammi, *lähde.  Ohjeet Karttapaikan hakuun

Etsi lähteitä Paikkatietoikkunassa

Kaikki maastokarttaan merkityt lähteet löytyvät Paikkatietoikkunasta karttatasolta Maastotietokanta: lähde. Löydät sen näin:

1. Mene osoitteeseen https://kartta.paikkatietoikkuna.fi
2. Klikkaa otsikkoa Karttatasot sivun vasemmassa reunassa
3. Kirjoita hakukenttään Maastotietokanta: lähde
4. Aktivoi karttataso vetämällä hakutuloksen täppä oikealle

Ohjeet hakuun Paikkatietoikkunasta
5. Siirry haussa välilehdelle Valitut tasot
6. Klikkaa kohdasta Oletustyyli
7. Valitse haluamasi merkintätapa: voit muuttaa kartalla näkyvän merkin kokoa, väriä ja muotoa

Ohje Paikkatietoikkunan merkintätyylin valintaan
8. Zoomaa karttaa haluamaasi alueeseen.

Karttanäkymä, johon on merkitty maastotietokannan lähteet