Yhdistys on 30 toimintavuotensa aikana järjestänyt 66 luontoretkeä, 55 esitelmätilaisuutta, laatinut noin 40 aiheesta lausuntoja, aloitteita tai valituksia, lisäksi on osallistuttu kymmeniin tapahtumiin, kampanjoihin, kökkiin ja kartoituksiin.
Yhdistyksemme perustettiin 4.5.1988 Alavuden kulttuurikeskuksessa pidetyssä perustamiskokouksessa. Yhdistyksen nimi oli aluksi Alavuden Seudun Luonnonystävät, mutta nimi muutettiin myöhemmin muotoon Suomenselän Luonnonystävät ry. Ensimmäiseen hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Matti Ignatius (pj), Antero Mäkelä (varapj), Tuija Rintala (siht.), Riitta Peltomäki (tal.hoitaja), Voitto Ylinen, Jorma Tuhkanen, Hanna Korkeakoski, Terttu Rajala, Pentti Hautala, Reijo Salmi, Tarja Liminka ja Riitta Peltomäki.
Yhdistyksen yleisöretket ovat suuntautuneet seuraaviin kohteisiin: Larvaneva, Kauhaneva, Simpsiö, Paukaneva, Alajärven Heinineva, Arpainen, Lauhanvuori, Seitseminen, Julkuneva, Virtain Kituskoski, Vähä-Vehkajärvi, Helvetinjärvi, Salamajärvi, Storsand, Pyhä-Häkki, Alajärven Pyhävuori, Vaarunvuori, Naulaoja, Haukkaneva-Nikulinneva, Isojärvi, Siikaneva, Puurijärvi-Isosuo, Söderfjärden ja Haveri-Lampila. Yleisöretkillä on ollut mukana 1261 ihmistä (laskenta ulottuu syksyyn 2018). Alavuden kaupunki on tukenut retkiä taloudellisesti.
Täältä löytyy vanha lehtileike Luonnonystävien Salamajärven retkestä
Luonnonkukkien päivän retki on järjestetty 17 kertaa. Retkille on osallistunut yhteensä 323 ihmistä.
Sieniretkiä on järjestetty 7 kertaa, ja osallistujia on ollut 187.
Yrttipäivä on järjestetty kerran yhteistyössä Alavuden Marttojen kanssa. Tilaisuuteen osallistui noin 40 ihmistä.
Geologian teemaretki kotiseudun mielenkiintoisiin geologisiin kohteisiin on järjestetty kerran. Tälle retkelle osallistui 47 retkeläistä.
Esitelmätilaisuuksia on järjestetty 57 kertaa. Näistä monet on järjestetty yhteistyössä Alavuden ja Kuortaneen kansalaisopistojen kanssa. Tilaisuuksiin on osallistunut ainakin 1700 ihmistä. Suurimpia yleisömagneetteja ovat olleet Erkki Lähde, joka kertoi jatkuvan kasvatuksen metsätaloudesta sekä Antti Kulmala, jonka aiheena oli ilmastomuutos.
Muusta toiminnasta mainittakoon esimerkkeinä monet osallistumiset Töysän luomumaatalousmessuille ja suon ennallistamistalkoisiin Virvatulessa sekä pärekattotalkoot Virtaniemen tilalla.
Yhdistyksemme on pyrkinyt seuraamaan erilaisia kotiseudullamme viriäviä suunnitelmia ja tuomaan suunnittelijoille tietoa luonnosta. Lausuntoja, muistutuksia, kannanottoja ja valituksia on tehty noin 50 aiheesta.
Ensimmäinen iso koetus oli Seinäjoki-Jyväskylä raideliikenteen puolustaminen vuosina 1989-1990. Keräsimme tuolloin adressin junaliikenteen säilymisen puolesta. Nimiä kertyi lopulta yli 21000. Adressi luovutettiin liikenneministeri Vistbackalle. Raideliikenne on edelleen uhanalainen, mutta rataa ei ole laitettu vieläkään rullalle.
Puolustimme Lapuanjoen vesiluontoa vuonna 1990, jolloin laadimme lausunnon Lapuanjoen latvavesille suunnitelluista vesistöjärjestelyistä, joilla pyrittiin vaikuttamaan Kuortaneenjärven tulvaherkkyyteen. Viatekin suunnitelma kaatui laajaan vastustukseen.
Samoihin aikoihin painostimme kotikuntaamme perustamaan ympäristönsuojelusihteerin viran. Virka perustettiin Kuortaneelle ja Alavudelle vuonna 1990.
Olemme puolustaneet suoluontoa turvehankkeilta. Yhteistyössä muiden luontojärjestöjen kanssa olemme saaneet positiivisia tuloksia Kuortaneen Kuljunnevalla (2008-2009),Rimminnevalla (2010-2015) ja Tausneva-Kaulalamminnevalla (2010-2014).
Kyseenalaistimme liito-oravarajauksen Kuortaneen Länsirannalla vuosina 2012-2013. Korkein hallinto-oikeus totesi, että rajaus oli riittämätön.
Kuortaneen Pennalanlahden luonnon varjelemiseksi tehtiin töita vuosina 2010-2017. Pennalan puutarhakylähanke kaatui vihdoin korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen syksyllä 2017.
Kaikki ei aina ole onnistunut. Emme voineet estää Hallisenlammen jättisukeltajarannan ruoppausta talvella 2012. Kuortaneenjärven ainoa saari, Honkisaari ruopattiin täysin erilaiseen muotoon talvella 2016-2017. Metsälain rikkomus Lakajoen varressa havaittiin vuonna 2017. Tapahtuma opetti, miten nihkeästi viranomaiset suhtautuvat tämän kaltaisiin tekoihin.
Yhdistyksessä syntyi 1990-luvulla ajatus kirjan tai lehden julkaisemisesta kotiseutumme luonnosta. Päädyimme lehteen. Sen nimeksi tuli Saukonjälki. Ensimmäinen numero julkaistiin vuonna 1995 ja uusin, nro 9 ilmestyi nettilehtenä vuonna 2018.
Hallitus on kokoontunut vuosittain vähintäänkin 4 kertaa joka vuosi 30 toimintavuoden aikana. Puheenjohtajina ovat toimineet Matti Ignatius, Tuija Hakala, Antero Mäkelä ja Reijo Salmi. Olemme laatineet ja lähettäneet jäsenistölle tähän mennessä 52 jäsenkirjettä. Nykyään tietoa yhdistyksen toiminnasta saa myös facebookin kautta.
