Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Etelä-Karjalan piiri Lappeenrannan seudun yhdistys

Lappeenranta
Navigaatio päälle/pois

Matti Hakulinen tietää mistä puhuu: hän on kirjoittanut Saimaan altaan vaiheista useita kirjoja.

Mannerlaattojen liikunnot muokkasivat vuorijonoja ja pohjustivat lähes 2 000 miljoonaa vuotta sitten myös järvi- Suomen piirteet. Nyt vuoristot ovat lähes tasoittuneet. Ennen jääkausiaikaa vuorten juuret olivat paksun rapautumiskuoren alla. Luja kalliokuori hioutui ja puhdistui jäämassojen liikkuessa ja sen painanteet ja syvänteet täyttyivät vedellä. Säilynyt lähes tasainen kallioperä on laajojen vesistöjen ja järvien selkien ja pikkupiirteinen vaihtelevuus sokkeloisten järvireittien edellytys. Näin kehittyi Järvi-Suomi. Suomen maisema sai kauniit siniset silmänsä. Järvi-Suomessa kohtaavat geologisen ajan äärimmäinen vanhuus ja kallio- ja harjusaarten katveissa kasvillisuuden peittäminä vehrein nuoruus.

Saimaan allas, joka käsittää likimain Vuoksen vesistön valuma-alueen kuroutui monivaiheisten jääjärvivaiheiden jälkeen Itämeren Ancylusjärven yläpuolelle noin 9 800 vuotta sitten. Suomen järvien vedenpintojen ja lasku-uomien muutoksiin on vaikuttanut ennen kaikkea maankuoren epätasainen kohoaminen. Suurinta maan kohoaminen on luoteessa ja vähäisintä kaakossa. Kun vedenpinta asettuu vaakatasoon, rantaviiva muuttuu maan epätasaisen kohoamisen myötä. Kaakkoon tulviva vesi kohosi aukaisi uuden lasku-uoman Ristiinassa noin 6700 vuotta sitten, edelleen Lappeen Kärenlammella noin 6300 vuotta sitten ja lopulta mursi Ensimmäisen Salpausselän Vuoksenniskalla noin 6000 vuotta sitten. Tällöin vedenpinta aleni nopeasti noin kolme metriä.

Vuoksen synnyn jälkeen maankohoaminen on tyhjentänyt ja supistanut Saimaan altaan järviä. Vesistöt myös täyttyvät orgaanisesta-aineksesta ja eroosion tuomasta mineraaliaineksesta. Järvi-Suomi muuttuu lopulta Joki-Suomeksi, ellei seuraava jääkausi katkaise kehitystä.