Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Etelä-Karjalan piiri Lappeenrannan seudun yhdistys

Lappeenranta
Navigaatio päälle/pois

Yhdistys järjestää tapahtumia, retkiä ja kuvailtoja kaikille luonnosta ja ympäristöstä kiinnostuneille. Tulevat tapahtumatiedot löydät etusivulta. Tervetuloa mukaan!

Tapahtunutta vuonna 2022

Tapahtumavuoteen lähdettiin jälleen verkkoympäristössä, vanhasta muistista mutta turvallisesti etänä. Teemana oli tiistaina 8.2. lähikuvia hyönteisten monimuotoisuudesta: valokuvaaja ja Luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari Max Söderholm näytti kimalaisia, mehiläisiä, ampiaisia, kukkakärpäsiä, paarmoja ja surviaissääskiä naamasta naamaan uskomattoman hienojen lähikuvien avulla. Kuvat olivat syntyneet kerroskuvaamalla yhteen otokseen kymmeniä, satoja ja jopa yli tuhat erillistä kuvaa. Kovakuoriaisten peitinsiivissä ja pienempien otusten siivissä hohtelivat upeat sävyt, muurahaisleijonan silmä oli oudoimmasta päästä, mutta silti hämmentävintä antia olivat alle millin mittaisten hyönteisten siipien karvat ja pääntakaiset palkeet! Loppuun 18 kuulijaa sai myös nähdä, mistä perhoset ovat saaneet nimensä – värikkäät ja hohtelevat suomut peittävät siipiä kuin kattotiilet. Tunnin esitys avasi ”näkymättömän” hyönteisluonnon monimuotoisuutta uudella tavalla – sekä paljasti, ettei ihan kaikkea vielä tiedetä. Esimerkiksi miksi ampiaisvieras saa yleensä niin äkäisiltä ampiaisilta vip-kohtelun? Esityksessä olivat mukana  myös pari vuotta aiemmin palkitut valokuvat mittariperhosten sukuelimistä – hyönteisiä on todellakin karvoihin katsominen, ja sen koon ohella tietysti muoto ratkaisee!

Kuvaillan aikana katsottiin monenlaisia pistiäisiä silmästä silmään! Kuva: Max Söderholm.

Yhdistyksen sääntömääräinen kevätvuosikokous oli tiistaina 1.3. Tasihinin talolla pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin niin toimintakertomus kuin tilinpäätös vuodelta 2021. Koronavuodesta huolimatta retket ja muut tapahtumat toteutuivat liki ennakoidulla tavalla, ja vuosi oli myös taloudellisesti hyvä. Heti kokouksen perään Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin tutkija Juha Jantunen kertoi perhoskuvaajan kesästä. Juha vei kuvillaan kymmenkunta kuulijaa matkalle keväästä syksyyn – alkuun päästiin huhtikuisella kangasperhosella ja viimeisenä näytöllä vilahti elokuinen ruostenopsasiipi. Perhosmatkalla käytiin mm. Uukuniemen Suursuolla ja Joutsenon alapitäjän hiekkateiden varsilla, joilla vertailtiin haapaperhosen, häiveperhosen ja pikkuhäiveperhosen eroja niin siipien päältä kuin alta. Öiseenkin perhosmaailmaan tutustuttiin. Perhosbaarin vakiovieraisiin kuuluivat varsinkin yökköset: suruyökkönen, repoyökkönen ja komeat ritariyökköset. Ja toki baarit houkuttelevat muitakin vieraita. Kuvissa seurattiin muun muassa ampiaisten ja perhosten äkäisiä yhteenottoja!

Tiistaina 12.4. Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Kari-Matti Vuori kertoi, miten veteen upotetuilla kuusilla, männyillä ja koivuilla voidaan parantaa vedenlaatua ja vähentää kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista vesistöihin. ”Puupohjaisilla uusilla materiaaleilla tehoa metsätalouden vesiensuojeluun ja vesistökunnostuksiin” -hankkeessa tutkittiin puuta hyödyntävän uuden biologisen menetelmän tehoa useilla koealueilla Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Pienpuusta kehitettiin uusia vesistökuormitusta pienentäviä rakenteita; risu- ja rankatukkeja sekä -kasetteja, joiden pinnoille kehittyvä biofilmi ja sitä hyödyntävä eliöstö suodatti vedestä ravinteita, humusaineita ja metalleja. Rakenteet pidättivät tehokkaasti myös kiintoainesta. Taloudellisesti vähäarvoisen uppopuuston hallitulla lisäyksellä voidaan parhaimmillaan luoda pysyvä, huoltovapaa ja täysin luonnonmukainen biologinen puhdistamo! Esittäjän ja erittäin mielenkiintoisen esityksen puolesta oli harmillista, että sen kuuli Tasihinin talolla vain kourallinen ihmisiä.

Puun pinnalle syntyy jopa päivissä monimuotoinen eliöyhteisö, joka suodattaa vedestä ravinteita ja kiintoainesta. Ei muuta kuin vesistöjä ruskistavat ojat täyteen puuta!

Helatorstain retkikohteena 26.5. oli Pakkalan luonnonsuojelualue Taipalsaarella Saikonkylässä. Ennakkotiedon mukaan Metsähallituksen hallinnoimalla alueella on raivattu puustoa ja paikalla on lampaiden laiduntamaa vanhaa peltoa. Tämä pitikin paikkansa, sillä ensimmäisenä haasteena oli päästä retkikohteelle vankan verkkoaidan taakse – onneksi veräjäkin löytyi! Metsät olivat oikean metsän näköisiä – pääsääntöisesti vanhaa kuusikkoa, jonne oli raivattu monimuotoisuutta tukemaan pienaukkoja, mutta paikoin ohitimme myös kosteampia hieskoivun hallitsemia korpipainanteita ja mäntyjen hallitsemia mäkiä. Isojakin haapoja oli runsaasti, mutta merkkejä liito-oravista ei löydetty. Sen sijaan metsänpohjalta pilkisti monin paikoin lehtokasveja: sudenmarjaa, mustakonnanmarjaa, lehtoarhoa, kevätlinnunhernettä ja jopa valkovuokkoa, jota Etelä-Karjalassa ei kovin usein tule vastaan. Parituntinen hurahti sopivan pilvipoutaisessa säässä nopeasti ja kaikki 16 retkeläistä löysivät tiensä pois metsästä jotakuinkin kuivin jaloin!

Riihilahden niityillä talkoiltiin lauantaina 4.6. Parituntisen aikana parturoitiin niityn rehevimpiä osia niin konevoimin kuin viikatteiden voimalla. Reipas kymmenkunta talkoilijaa sai aikaan niitosta siinä määrin, ettei kaikkea ehditty talkoiden yhteydessä poistaa. Toivon mukaan kuivempaa niitosta pääsään poistamaan tulevina viikkoina. Talkoilun päälle oli tarjolla kerrassaan erinomaiset eväät, kahvin ja teen kylkeen jos vaikka minkälaista voileipää ja pullaakin, joten luontoretkelle Niemisensaaren suojeltuun lehmuslehtoon ja saaren eteläosan kärkikallioille päästiin puolilta päivin hyvissä voimin! Aurinko ei valitettavasti näyttäytynyt, joten Saimaan saariston uhanalainen päiväperhonen kalliosinisiipi jäi tällä kertaa näkemättä. Sen sijaan rehevä lehto tarjosi oivan kattauksen metsäkasveja monenlaisista saniaisista lehtojen ruohoihin ja pensaisiin: joukossa oli mm. isoalvejuuri, korpi-imarre, kivikkoalvejuuri, kevätlinnunherne, lehtoimikkä, lehtokuusama, koiranheisi, ja tietysti metsälehmus. Ennakkoon ennustettu saderintama jäi onneksi vaisuksi ja sadetta saatiin vain lyhyen hetken paluumatkalla, jolloin kallioisista kumpareistakin selvittiin kunnialla. Onnistunut retki- ja talkoopäivä kaikkinensa!

Niittokoneella ajettiin niityn rehevimpiä osia. Viikatemiehet ja -naiset operoivat lähempänä piha-aluetta. Kuva: Kimmo Saarinen.

Sunnuntaina 19.6. suunnattiin Luonnonkukkien päivän kasviretkellä Hyötiönsaaren suojiin. Liki kaksituntisen ajaksi riitti katseltavaa niin paahteiselta kalliolta kuin lehtometsän suojista, luhtaiselta Saimaan rannalta sekä tienpientareiden tulokkaista. Tienvarresta eteen osui mm. keltanokitkerö ja valkoailakki, lehdon monimuotoista ruohostoa värittivät mm. sini- ja valkovuokko, imikkä ja mustakonnanmarja. Rantakalliolla kasvoi isomaksaruohoa, mutta ennakkoon aavisteltua kalliosinisiipeä ei ajoittain aurinkoisestakaan säästä huolimatta nähty. Sen sijaan tienpientareen aitovirnalla lennähti toinen uhanalainen sinisiipinen, virnasinisiipi. Retken aikana 13 kasvikulkijalle luettiin nimi yli 120 kasvilajille, niiden joukossa aika monta saniaista ja heinääkin. Mahtava retkikohde kerrassaan!

Hyötiön rehevässä lehdossa luonnonkukkien perässä – katseltavaa riitti! Kuva: Salla Huuskonen.

Vuonna 2021

Yhdistys starttasi koronavuoteen 2021 turvallisesti verkkoluennon merkeissä, kun Matti Hakulinen luennoi tiistaina 9.2. Saimaan altaan historiasta.…

Lue lisää

Vuonna 2020

Tiistaina 28.1. mentiin Luonto- ja tiedekeskus Saimaariumin tiloissa "Kohti tuottavampaa ja ilmastoystävällisempää metsä- ja maataloutta".…

Lue lisää

Vuonna 2019

Yhdistyksen juhlavuosi alkoi komeasti, kun Kimmo Ohtonen johdatteli 6.2. luontosuhteen pariin liki 300 kuulijaa Kehruuhuoneen täydessä salissa.…

Lue lisää

Vuonna 2018

Toimintavuosi lähti liikkeelle 21.5. Arboretumin puuretkellä. Pitkään kaupungin puutarhurina toiminut Arto Pulkkinen kertoi aluksi puulajipuiston…

Lue lisää