Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Etelä-Karjalan piiri Lappeenrannan seudun yhdistys

Lappeenranta
Navigaatio päälle/pois

Perinteiset Anolan kedon niitto- ja haravointitalkoot Joutsenossa Anolan kylällä. Mikäli käytössä on edellisvuosien tavoin kaksi niittokonetta, muutaman tunnin urakoinnilla selvitään. Kohde sijaitsee noin viisi kilometriä Joutsenon kirkolta etelään; mikäli sinulla ei ole kyytiä, ota yhteyttä ja mietitään kimppakyydityksiä!

Anolan keto ei pröystäile kasviharvinaisuuksilla, mutta paikalla on liki legendaarinen hyönteismaine. Perhosharrastajat ovat tunteneet paikan ruusuruohokiitäjän (Hemaris tityus) elinalueena, ja kedolla on tavattu myös vaarantuneeksi luokiteltu idänhäränsilmä (Hyponephele lycaon). Suurimmat harvinaisuudet löytyvät kuitenkin vähemmän tunnetuista hyönteisryhmistä. Heinäkuussa 2011 kedolta tallentui maalle uutena mustakannusnäivertäjämehiläinen (Hoplitis leucomelana) ja kesäkuussa 2013 tukkipinon luota ruokosorjoampiainen (Symmorphus fuscipes), jonka oli jo arvioitu kadonneen Suomesta. Elokuussa 2016 kedolta löytyi jälleen maalle uusi laji, kukkakärpäsiin kuuluva venäjänsurri (Blaesoxipha rossica).

Museomestari Juho Paukkusen mukaan Anolan keto on hyvinkin Suomen arvokkain pistiäisketo, ainakin uhanalaisten lajien määrässä mitattuna! Paikalta on yhytetty äärimmäisen uhanalainen purtojuurimaamehiläinen, ruokosorjoampiaisen ohella erittäin uhanalaiset idänperhoshukka, nirhaperämehiläinen, verkkoverimehiläinen ja vyökiertomehiläinen sekä vaarantuneet kalvastörmäampiainen ja pisteverimehiläinen. Harvinaisuuksien listaa voisi jatkaa honkapuuharilla, ruusuruoho- ja vyömaamehiläisellä, housu- ja mutakiertomehiläisellä, puuperhoshukalla, okakeilasella ja monella muulla.

Kedon tulevaisuus on hyvällä hoidolla. Syksyllä 2012 Kaakkois-Suomen ELY-keskus kysyi Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen mahdollisuuksia järjestää hoitotalkoot, joihin maanomistaja suhtautui myönteisesti. Ensimmäinen isku keskittyi rehevämmille reuna-alueille, ja alueelta poistettiin kaikki pienemmät männyntaimet ja muutama isompikin mänty. Kedolle jätetyistä männyistä myös karsittiin alimpia varjostavia oksia.

Sittemmin Anolassa on talkoiltu joka vuosi elokuun alkupuoliskolla, vuonna 2022 jo kymmenettä kertaa! Yhdellä tai kahdella työnnettävällä niittokoneella työ sujuu muutamassa tunnissa, kun paikalla on kymmenkunta talkoolaista. Niitos vedetään pressuilla läheisen pajupensaikon suojiin, jossa vanhoilla maatuvilla maakasoilla ja niiden päällä kasvavilla nokkosilla on viime vuosina kiipeillyt nokkosvieras!