Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Keski-Suomen piiri Jyväskylän seudun yhdistys

Jyväskylä
Navigaatio päälle/pois

Jyväskylän kaupunki
Kaupunkirakennepalvelut
Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry
Yliopistonkatu 30 C, 3. krs

Osayleiskaavasta yleisesti

Kaava-alueesta on tehty kattavat luontoselvitykset, mikä on kiittäen mainittava. Suunnittelun tavoitteena oleva ajatus hiilineutraalista kaupunginosasta on erittäin positiivinen ja kannatettava.Energiankäytön ja kulutuksen vähentäminen tulee ottaa huomioon rakennusmääräyksiä laadittaessa ja sen tulee pääosin olla muiden kuin tulevien asukkaiden vastuulla.

Tavoitteena luoda alueelle Sydän. Tässä vaiheessa on luotava mahdollisuudet asukkaiden omaehtoiselle toiminnalle, luotava puitteet ja toimitatilat. Kooontumistiloja tulee olla lähellä asukkaita ja niitä tulee olla helppo ja edullista vuokrata ja käyttää.

Onko kaavaluonnoksessa joukkoliikenteen reittejä esitetty lainkaan kulkemaan alueen kautta? Alueen suunnittelu siten, että oman auton käyttö jokapäiväisessä elämässä olisi tarpeetonta, on erittäin kannatettava. Vaikka alue sijaitsee suhteellisen lähellä keskustaa, olisi välttämätöntä esim. työmatkaliikenteen kannalta saada joukkoliikenneyhteydet alueen läpi.

Kaavamerkintä C-1 mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön rakentamisen. Tämä merkintä tulisi luonnoksesta poistaa. Näemme kysenanalaiseksi rakentaa yksi suuri kauppakeskus sen sijaan, että mahdollistettaisiin useampien pienien, aivan lähellä asukkaita olevien kauppojen rakentaminen. Näin asukkaat voisivat asioida realistisen lähellä ilman autoa. Suunnitelma on myös ristiriidassa alueen hiilineutraalisuuden tavoitteen kanssa. Alueen ulkopuolella on useita kaupan suuryksiköitä suhteellisen lähellä.

Luonto ja luonnonsuojelu

Näemme luonnonympäristön ja luonnollisen kasviluonnon säilyttämisen ja turvaamisen erittäin tärkeänä. Tässä suhteessa viherkehä on erittäin tärkeä, ja siellä luonnollisen kasvillisuuden säilyttäminen. Aluetta ei näin ollen tulisikaan suunnitella hoidettavaksi nurmikkoalueeksi, vaan aluella olevan kasvillisuuden säilyminen tulee turvata. Miten tämä turvataan maanrakennuksen ajan? Viheralueiden määräksi on arvioitu n. 30 neliötä per asukas, mikä on jokseenkin alhainen määrä. Viherkehä tulisi soluttautua C-alueiden sisään ja enemmän myös kerrostaloalueille. Kaavaaluelle voisi hyvin suunnitella useampiakin ketoja, joita hoidetaan luonnonmukaisina alueina.

Viheryhteydet alueen itä- ja eteläpuolelle näyttävät olevan jokseenkin olemattomat. Kaavaluonnokseen niitä ei juurikaan ole merkitty. Viher-ja ekologiset yhteydet alueiden välillä tulisi turvata jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa, sillä myöhemmin niitä tuskin saadaan enää rakennettua.

Kannatamme lämpimästi kasvikartoituksessa sekä luontoselvitysten koosteessa esitettyä ajatusta lsalueen laajentamisesta voimalan alapuoliseen rinteeseen ja Tourujoessa sijaitsevaan saareen. Näin turvattaisiin kasvi-inventoinnissa havaittujen uhanalaisten lajien esiintyminen. Alueella tulee suosia avo-ojia ja hulevesipuroja, kuten kasvillisuuskartoituksessa päädytään suosittelemaan, etenkin tehdasalueelle ja sen pohjoisosiin.

Virkistysreitit

Kevyen liikenteen reitit

Ns. keveyen liikenteen ’baanan’ eli nopean liikkumisen mahdollistava reitti vaikuttaa tervetulleelta ja tarpeelliselta. Ihanne varmaan olisi, jos tällainen reitti saataisiin suuntautumaan enemmänkin pohjoisois-etelä-suuntaan, mutta olemassa oleva ratapohja luo tällaiselle reitille hyvän väylän. Tulisi kuitenkin tarkkaan suunnitella, kuinka nopeasti etenevä pyöräily ja muu liikkuminen ja väylän käyttö sopivat yhteen, kuinka esim. suunnitellaan väylän poikkipäin tapahtuva liikennöinti turvalliseksi ja sujuvaksi?

Tourujoen ylitse ei tule kuitenkaan rakentaa uutta kevyen liikenteen siltaa. Uuden sillan rakentaminen on turhaa ja vaarantaa Tourujujoen laakson ls-alueen eteläosaan säilymisen nykyisellään. Lisäksi ohjaamalla liikenne Puistokadun eteläpäähän lisätään liikennemäärät siellä kestämättömälle tasolle. Kinakujan sillan leventäminen tai liikenteen ohjaaminen sillalla niin, että nopeakin liikennöinti on mahdollista, korvaa uuden sillan rakentamistarpeen. Tourujoen ylityspaikan sijainti ei juurikaan vaikuta matkan pituuteen Kankaan alueelta kaupungin keskustaan.

Tourujoen itäpuolella kulkevaksi merkitty reitti erittäin kannatettava, joskin pohjoisessa päässään kentien liian kapea.

Tourujoki

Tourujoen palauttaminen on kannatettava suunnitelma, etenkin kun suunnitelman pohjaksi otetaan Palokka-ja Jyväsjärvien välisen ekologisen yhteyden parantaminen. Tourujoen palauttamisen pohjatyönä laaditut selvitykset ja suunnitelmat ovat erittäin hyviä ja perusteellisia. Tuorujoen uoman reitti viherkehällä on kannatettava. Jos joen kulku ohjattaisiin Kankaan Sydämeen, saavutettaisiin kaupunkimaisen ympäristöön tervetullut eloa tuova ’komponentti’, mutta olisi tarkoin mietittävä, miten jokiuoman ympäristö täällä saataisiin kulkemaan riittävän luonnollisena ja vihreänä ja siten toimimaan ekologisena ympäristönä ja reittinä kaupunkikeskustaa vastaavassa ympäristössä. Tourujoen uoman muuttaminen nykyisestä ei saa vaarantaa luonnonsuojelualuetta eikä siellä havaittuja uhanalaisia lajeja.

Luonnonsuojeluyhdistys näkee kannatettava rakentaa Tourujen uusi uoma valmiiksi vastaanottamaan koko Tourujoen virtaaman sitten, kun JE:n vesivoimalaitoksesta luovutaan. Voimalaitoksen automatisaatio on kannatettava, mikäli se vähentää Tourujoen alajuoksun eroosiota. Välivaihe, jossa Tourujokeen ohjataan vain osa joen vedestä sekä alueen hulevedet, on luonnollisesti ympäristörakentamisen kannalta haastava, on mietittävä, kuinka uoma saadaan maisemallisesti sopimaan ympäristöönsä.

Jyväskylässä 19.12.2012
Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puolesta
Silja Parri
silja.parri@iki.fi
puh. 040 761 7171