Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Keski-Suomen piiri Jyväskylän seudun yhdistys

Jyväskylä
Navigaatio päälle/pois

Ehdotukset Jyväskylän kaupungin rakennusmääräysten uudistamisessa

Jyväskylän kaupunki
Rakennusvalvontaosasto

Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ehdotukset Jyväskylän kaupungin rakennusmääräysten uudistamisessa

Viite: Kaupungin rakennusjärjestyksen uudistamisen vireille tuleminen, 22.1.2008 päättyvä lausuntokierros, http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/1/16489

Ehdotamme, että rakennusmääräyksiin tehdään uusi luku koskien ilmastonmuutoksen torjuntaa. Se perustuisi suurelta osin Jyväskylän ilmastostrategiatyöryhmän suosituksiin vuodelta 2004 (Jyväskylä 2004). Se korvaisi nyt erityisesti rakennusmääräysten 32 §:ssä olevaa materiaalia.

Luku jakautuisi kahteen osaan, jotka käsittelevät rakennusten energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä. Alla käsitellään kumpaakin osaa erikseen. Kaupungin omien rakennusprojektien tulee olla esimerkillisiä sekä energiatehokkuuden että uusiutuvien energiamuotojen käytön toteutuksessa.

Rakennusten energiatehokkuus

EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin 2002/91/EY mukaan uudistetut rakennusmääräykset astuivat voimaan 1.1.2008. Niiden mukaan energiatehokkuuskriteerinä ei enää pidetä eristysarvoja vaan laskennallista energiankulutusta, jotka määritellään rakennusmääräysten uudistetuissa osissa D3 ja D5.

Jyväskylän ilmastostrategiatyöryhmän ehdotuksen mukaan ”Rakennusten sijoittamisella ja kaavamääräyksillä edistetään energiataloudellisia ratkaisuja”, joka voi tarkoittaa vain Suomen rakennusmääräysten minimejä parempaa energiatehokkuutta. Ehdotamme, että Jyväskylän rakennusmääräyksissä vaaditaan kaikkien uusien rakennusten täyttävän D3-osassa annetut vaatimukset matalaenergiataloille. Lisäksi ehdotamme, että määrätään laskennallisen lämpöenergiankulutuksen ylärajoiksi pienempi arvoista 50 kWh/m2/v ja 15 kWh/m3/v.

Ehdotamme myös, että määrätään ensisijaiseksi tavaksi matalan energiankulutuksen saavuttamiseen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteen mukaisesti eristyspaksuuden lisäämisen sijaan (uusittu osa C3) passiivisen aurinkoenergian käytön optimointi rakennusmääräysten D5-osan mukaan ja käytettäviksi seuraavia hyvän rakennussuunnittelun kriteereitä:

• Rakennuksen sijoitus: pitkä sivu etelään; etelärinteelle tai tasaiselle, ei esteitä etelään
(paitsi lehtipuustoa: lehdet varjostavat kesällä, mutta eivät estä säteilyn tuloa talvella)

• Rakennuksen väri: tumma, joka absorboi mahdollisimman suuren osan auringon säteilystä

• Lasit: paljon lasipintaa etelään ja mahdollisimman vähän pohjoiseen

• Luonnonvalon käytön maksimointi (se on viileintä valoa) (käytön optimointi tietokoneilla)

• Massa: paljon termistä massaa, joka vähintään vuorokausivarastoi lämpöä ja mielellään myös kausivarastoi lämpöä
(katedraali-ilmiö, maanalainen rakentaminen, luolat)

• Passiivinen viilennys kesällä: lehtipuusto, sädekaihtimet, varjostimet, passiivinen ilmanvaihto
(tietokoneavusteinen optimointi maksimoi hyödyn)

Käytännössä kaikkia yllä mainittuja kuutta kriteeriä ei aina voida täyttää, mutta ehdotamme, että vaaditaan vähintään neljän toteutuvan kaikissa uusissa rakennuksissa. Eristyksen osalta rakennusmääräysten C3-osan minimit ovat riittävä vaatimus.

Ehdotamme energiatehokkuuden parantamisen vaatimukseksi vähintään 20 % kaikissa perusparannuskohteissa.

Julkisen kaupunkitilan valaistuksessa (42 §) tulee käyttää mahdollisimman energiatehokkaita lamppuja eli LED-lamppuja aina kun se on mahdollista ja hehkulamppujen käyttö tulee lopettaa.

Ehdotamme lisäksi seuraavia toimenpiteitä suositeltaviksi yksityisille rakentajille ja vaatimuksiksi kaikelle kaupungin julkiselle rakennustoiminnalle, sekä uudisrakentamista että peruskorjauksia koskien:

  • Energiakatselmustoimintaa tulee merkittävästi tehostaa ja nostaa energiatehokkuusinvestoinnin takaisinmaksuvaatimus nykyisestä 3 vuodesta 15 vuoteen.
  • Uusissa rakennuskohteissa energiatehokkaampien laitteiden (lamput, sähkömoottorit ym.) takaisinmaksuaikavaatimukseksi 20 vuotta.
  • Energiatehokkuutta parantavaa kasvillisuutta tulee suosia. Se tarkoittaa tontin puustoa (passiivista aurinkoviilennystä aiheuttavat lehtipuut etelässä ja tuulen viilennysvaikutusta vähentävät puut pohjoisessa) ja rakennuksen ulkopinnalla oleva kasvillisuus (passiivista aurinkoviilennystä tuottavat köynnöskasvit eteläseinällä).



Uusiutuvien energiamuotojen edistäminen

Rakennusten lämmitysmuotojen prioriteetit ovat:

  1. Kaukolämpö uusiutuvilla energiamuodoilla
  2. Rakennuskohtainen lämmitys uusiutuvilla energiamuodoilla
  3. Kaukolämpö uusiutumattomilla energiamuodoilla
  4. Rakennuskohtainen lämmitys uusiutumattomilla energiamuodoilla

Ehdotamme määrättäväksi, että uuden rakennuksen ensisijaisena lämmitysvaihtoehtona on liittyminen kaukolämpöverkkoon, mikäli kaukolämpöverkon vuotuisesta energiavirrasta vähintään 90 % tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla, siis bioenergia (johon turve ei lukeudu), aurinkoenergia ja geoterminen energia. Tämä ei toteudu toistaiseksi Jyväskylän pääkaukolämpöverkossa, mutta se voidaan toteuttaa. Lisäksi voidaan toteuttaa alueellisia kaukolämpöverkkoja, jotka täyttävät kriteerin. Kaupunki tukee toimenpiteillään liittymistä kriteerin täyttävään kaukolämpöverkkoon.

Ehdotamme myös määrättäväksi, että rakennuskohtainen lämmitys uusiutumattomilla energiamuodoilla (joihin esim. turve lukeutuu) kielletään.

Rakennuskohtaisesti pelkästään uusiutuvilla energiamuodoilla lämpöä tuottavista taloista tulee voida syöttää ylijäämälämpöä kaukolämpöverkkoon. Erityisesti tämä koskee aurinkokeräimillä tuotettua lämpöä, mutta myös bioenergia-mikro-CHP-lämpöä (sähkön ja lämmön yhteistuotanto), ei kuitenkaan lämpöpumpuilla eikä suoraan sähköllä tuotettua lämpöä. Mikäli rakennus ei ole lämpöenergiaomavarainen, eli se ottaa vuosittain kaukolämpöverkosta enemmän lämpöä kuin sinne siirtää, tulee lämmön hinnalle käyttää nettolaskentatapaa eli veloitus tehdään tariffin mukaisesta lämmöstä perustuen talon verkosta ottaman ja sinne siirtämän lämpöenergiamäärän erotukseen, ts. ostetun ja myydyn lämmön hinta on sama.

Rakennuskohtaista uusiutuvilla energiamuodoilla tehtävää lämmön ja sähkön tuotantoa tulee määräysten suosituksissa tukea, esimerkiksi aurinkokeräimiä, aurinkopaneeleja, tuuliturbiineita, uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetulla sähköllä käytettäviä lämpöpumppuja (maalämmön, geotermisen lämmön ja talon hukkalämpöjen hyödyntämisessä) sekä bioenergia-mikro-CHP-järjestelmiä. Rakennusvalvonnan täytyy suhtautua myönteisesti aurinkokeräimien ja -paneelien sekä tuuliturbiinien. tuomiin esteettisiin vaikutuksiin.

Sekä rakennuskohtaisia että muita tuuliturbiineita tulee suosia 41 §:ssä (mastojen rakentaminen) ja muille kuin rakennuskohtaisille suurille tuuliturbiineille tulisi kaavoittaa paikkoja.

Rakennuskohtaista uusiutuvien energiamuotojen käyttöä tulee suosia perusparannuskohteissa.

Viite:

Jyväskylä (2004) Jyväskylän ilmastostrategia – päästöjen kehittyminen ja vähentämismahdollisuudet. Työryhmän ehdotus 2.3.2004. Jyväskylän ilmastostrategiatyöryhmä ja Electrowatt-Ekono, 21+3 s.

Jyväskylässä 17.1.2008

 Marja Kupari (marja.kupari@gmail.com), puheenjohtaja, Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry.

Yhteyshenkilö: Ari Lampinen (lampinen@kaapeli.fi), hallituksen jäsen, Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry.

 Postiosoite: Kilpisenkatu 8, 40100 Jyväskylä
Internet: http://www.sll.fi/keski-suomi/jyvaskyla