Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Keski-Suomen piiri Jyväskylän seudun yhdistys

Jyväskylä
Navigaatio päälle/pois

Luonnon monimuotoisuutta on lisättävä Jyväskylän kaupungin metsissä – allekirjoita kuntalaisaloite

Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys on ollut laatimassa ja tukee kuntalaisaloitetta, jonka tavoitteena on parantaa luonnon monimuotoisuuden arvostusta Jyväskylän kaupungin metsissä.

Allekirjoita aloite osoitteessa: Luonnon monimuotoisuutta lisättävä Jyväskylän kaupungin metsissä – Kuntalaisaloitepalvelu.

Aloite kokonaisuudessaan:

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki arvioi metsäohjelmansa (voimassa vuoteen 2030 saakka) luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja metsäluonnon tilan parantamisen turvaamiseksi. Sen on arvioitava, tukevatko metsäohjelma ja sen toteutus riittävässä määrin voimassa olevia normeja, asukkaiden toiveita ja kestävyyden arvoja, eikä vain metsätalouden näkökulmasta. Vaadimme kaupunkimetsien luonnontilan vaalimista. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, esitämme Jyväskylän metsäohjelman toteutumisen ja tavoitteiden avointa käsittelyä viranomaisten, poliittisten päättäjien ja ohjelman laadintaan osallistuneiden tahojen kesken sekä julkisesti esimerkiksi aktiivisemman tiedotuksen, yleisökyselyjen ja yleisötilaisuuksien muodossa.

Ymmärrys lajikadon eli kuudennen sukupuuttoaallon etenemisestä on syventynyt sen jälkeen, kun kaupungin metsäohjelma vuosina 2016-18 laadittiin. Suomen lajien vuoden 2019 uhanalaisuusarvion mukaan uhanalaisista eliöistä 36 % elää ensisijaisesti metsissä, ja metsäluonnon monimuotoisuus heikkenee edelleen. Vallitsevat metsänkäsittelytavat avohakkuineen ovat johtaneet myös siihen, että Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvion mukaan (v. 2018) 76% Suomen metsäluontotyypeistä on uhanalaisia. Siksi vuoteen 2030 saakka voimassa oleva Jyväskylän metsäohjelma kaipaa siinä tunnistettujen arvojen toteutumisen arviointia ja päivittämistä.

Metsäohjelman toteutus on ollut liian hakkuukeskeistä niin lähimetsissä, ulkoilu- ja virkistysmetsissä kuin talousmetsissäkin. Joissakin lähimetsissä ja ulkoilu- ja virkistysmetsässä miltei luonnontilaisia, mahdollisesti suojeluunkin sopivia alueita käsitellään voimakkaasti, harvennetaan ja hakataan. Lähi- ja ulkoilu- ja virkistysmetsissä tehdään tarpeettoman rajuja hakkuita, vaikka niille ei ole asetettu metsäohjelmassa taloudellisia tuottotavoitteita eikä kaupungin talous ole toimenpiteistä riippuvainen.

Metsäohjelman kirjaus kaupungin talousmetsien kasvattamisesta pääosin tasaikäisrakenteisina ja uudistamisesta useimmiten avohakkuulla kaipaa nykytiedon perusteella uutta harkintaa eli siirtymistä kokonaan jatkuvapeitteiseen metsätalouteen. Myös 17 %:n suojelutavoite kaipaa korotusta. Tavoitteeksi tulee asettaa 30 % suojelu ja suojelualueiden pysyvyyden turvaaminen. Lähimetsien pusikoiden raivaukset vähentävät monimuotoisuutta ja samalla aiheuttavat turhia kuluja, joiden kattaminen voi näkyä muun metsäluonnon lisähakkuina.

Ongelmallista on, etteivät kaupungin metsien hoito- ja hakkuusuunnitelmat ole olleet aina etukäteen saatavilla, vaikka niin on luvattu. Metsien luontoarvojen kartoituksen, varsinkin uhanalaisten lajien tietojen tarkistuksen, tulisi olla yleinen käytäntö. Virkistys- ja suojelualueiden pirstoutuminen sekä niiden reuna-alueiden kasvaminen ja metsäalueiden nakertaminen rakentamisella ovat iso uhka metsäluonnolle. Biologisen ja ekologisen tiedon hyödyntämistä metsätoimien perustana tulee lisätä.

Vuoden 2019 metsäkyselyssä oman alueen metsien hoidossa toteutuneet arvot eivät vastanneet asukkaiden yleisiä metsäarvoja luonnontilaisuuden ja monimuotoisten elinympäristöjen osalta. Vastauksissa metsien rahallista tuottoa pidettiin vähiten keskeisenä, kun taas suojelumetsät nousivat arvokohteiksi. Vastaajat toivoivat mm. vähemmän hakkuita ja kattavampaa suojelua ja luonnontilaisuuden vaalimista. Vuoden 2020 luontoliikuntakyselyssä saatiin myös metsien käsittelyyn liittyviä kommentteja, joissa esitettiin mm. avohakkuiden lopettamista lähimetsissä ja virkistysalueilla, lisää suojelukohteita ja erityisesti vanhempien metsien säilyttämistä, lahopuun lisäämistä ja kaivattiin enemmän luonnontilaisia metsiä.

Kunnat ovat avainasemassa luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämisessä, luonnon ennallistamisessa sekä ilmastokriisin hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on edellytys monien muiden tavoitteiden (ekosysteemipalvelut, kuntalaisten terveys, viihtyvyys, turvallisuus) saavuttamiselle. Kuntametsien merkitys on luontoarvojen, terveyden ja virkistäytymisen sekä maiseman kauneuden vaaliminen. Jyväskylän kaupungin tulee olla edelläkävijä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.

Kuntalaisaloitteen yksityiskohtaiset perustelut

Metsäluonnon monimuotoisuus on uhattuna maailmanlaajuisesti tehometsätalouden, ilmastonmuutoksen ja elonkirjon köyhtymisen seurauksena. Useat asiantuntijaraportit osoittavat tämän kielteisen kehityksen kiihtyneen viime vuosina — vastakkaisista tavoitteista huolimatta. Suomessa metsäluontoa uhkaa vallitseva metsätalouden malli, joka korostaa ns. taloudellista kestävyyttä ekologisen kestävyyden kustannuksella. Sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys eivät kuitenkaan ole saavutettavissa ilman ekologista kestävyyttä. Avohakkuita suosivat käytännöt ovat tehneet suurimmasta osasta Suomen metsäluontotyypeistä uhanalaisia — näin on myös Keski-Suomessa.

Samaan aikaan kansalaisten tietoisuus kehityksestä ja halu toimia sen pysäyttämiseksi on vahvistunut: 64% suomalaisista kannattaa viimeisten luonnonmetsien suojelemista ja 70% niiden hakkuukieltoa. Yli 60% vastaajista toivoisi luonnonmetsiä löytyvän kotinsa lähialueilta (Luonnonsuojelija 1/2022). Vuoden 2021 Nuorisobarometriin haastatelluista nuorista 90 prosenttia piti luonnon monimuotoisuuden turvaamista vähintään melko tärkeänä (Kiilakoski 2022, 58). Lapset ja nuoret odottavat päättäjiltä ja muilta aikuisilta konkreettisia tekoja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Paikallisesti Jyväskylän kaupunki, vaikka onkin laatinut vuosina 2016-18 neuvottelevan prosessin pohjalta metsäohjelman, käsittelee edelleen suurinta osaa metsistään talousmetsinä. Lähimetsissä miltei luonnontilassa olleita, mahdollisesti suojeluun sopivia alueita harvennetaan ja hakataan. Ne harvennetaan jatkuvan kasvatuksen nimissä puistomaisiksi ja läpinäkyviksi, pienpuusto poistaen. Osittain tehdään edelleen myös aukkohakkuita. Tavoitteena on toteuttaa lähimetsien hoitokierrokset 10-15 vuoden välein. Ulkoilu- ja virkistysmetsissä tehdään toimenpiteitä, vaikka niille ei olekaan asetettu metsäohjelmassa taloudellisia tuottotavoitteita, hakkuiden yläraja kylläkin. Vuosittain hakataan suunnitelmassa asetettu maksimimäärä, ja lisäksi hakkuutähteistä valtaosa poistetaan energiapuuna, joukossa myös lahopuuta.

Rantavyöhykkeiden suositusleveyttä ei huomioida; sen sijaan kaupungilla on erillinen rantojen raivausohjelma. Suojelualueet on ilmeisesti lyöty lukkoon vuoden 2021 aikana metsäohjelmassa sovitun 17%:n minimin mukaan. On myös epäselvää, miten pysyvää tämäkään suojelu on.

Metsätaloutta korostavien asiantuntijoiden rooli metsäohjelman toteutuksessa on edelleen ylikorostunut. Hoitosuunnitelmista ei ole aina tiedotettu. Luontoarvojen kartoitusten tulisi olla pakollisia, ja lajihavainnot tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa.

Sen jälkeen, kun kaupungin metsäohjelma vuosina 2016-18 laadittiin, on ymmärrys lajikadon eli kuudennen sukupuuttoaallon etenemisestä sekä metsäluontotyyppien uhanalaisuudesta syventynyt. Siksi metsäohjelmaan pohjaavat suunnitelmat kaipaavat asetettujen arvojen toteutumisen valvontaa ja tarpeen vaatiessa myös itse metsäohjelman päivittämistä.

Metsä on useimpien uhanalaisten eliölajien elinympäristö, ja Suomenkin uhanalaisista lajeista 36% elää ensisijaisesti metsissä. Maakunnallisesti merkittäviä ovat luontomatkailun mahdollisuudet, mutta ne edellyttävät alkuperäisen metsäluonnon säilyttämistä. Paikallisesti tunnustetaan kaupunkimetsien suuri merkitys monimuotoisuuden ylläpitäjinä, samoin niiden merkittävä virkistysarvo. Vuoden 2019 metsäkyselyssä — joka lienee tähän mennessä ainoa metsäohjelman arvojen toteutumista selvittänyt laajempi toimi — oman asuinalueen metsien käsittelyssä toteutuneet arvot eivät vastanneet asukkaiden yleisiä metsäarvoja etenkään luonnontilaisuuden ja monimuotoisten elinympäristöjen osalta. Vastauksissa metsien rahallista tuottoa pidettiin vähiten tärkeänä, kun taas suojelumetsät nousivat arvokohteiksi. Vastaajat toivoivat mm. vähemmän hakkuita ja kattavampaa suojelua ja luonnontilaisuuden vaalimista.

Jyväskylän kaupunki kantaa julkisena toimijana erityistä vastuuta metsäluonnon säilymisestä. Kun Suomen valtion metsäpolitiikka jättää toivomisen varaa, kansainvälispoliittinen tilanne lisää metsiin kohdistuvaa hakkuupainetta ja omaisuuden suoja rajoittaa yksityismetsien suojelua, kuntien rooli tavoitteiden saavuttamisessa korostuu. Suomen perustuslain (1999) 20 pykälän mukaan “vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.” Kuntalain mukaan “kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.” Euroopan unionin perusoikeuskirjan (2000) 37. artiklan mukaan “ympäristönsuojelun korkea taso ja ympäristön laadun parantaminen on sisällytettävä unionin politiikkoihin ja varmistettava kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.” Luontodirektiivi sisältää määräykset tiukan suojelun piirissä olevien lajien ja luontotyyppien suojelemisesta, mutta myös Euroopan Unionin uudet linjaukset koskevat suuressa määrin kaupunkimetsiä. Kun EU:n metsästrategian (erityisesti kohta 3.1. EU:n viimeisten jäljellä olevien luonnontilaisten ja vanhojen metsien suojeleminen) tavoitteena on saattaa 30% pinta-alasta suojelun piiriin, näyttäytyy Jyväskylässä tavoitteena oleva metsämaan 17%:n suojelutaso alhaisena. Kaupungin olisi mahdollista nostaa suojelun piirissä oleva metsämaa vähintään tavoitteena olevalle tasolle.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja luontokadon pysäyttäminen on ensiarvoisen tärkeä kunnallinen kysymys. Yksityisiin metsiin monimuotoisuuden kasvattamisessa keinoja ovat valistus ja METSO-ohjelman tapaiset houkuttimet. Kaupungin metsien käsittelyssä voidaan yhdessä päättää, että toteutetaan metsäohjelman tavoitteita virkistysmetsissä tinkimättä niistä taloudellisista syistä. Jyväskylällä on itse asiassa maaseutukuntia paremmat mahdollisuudet olla edelläkävijä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, sillä kaupunki on merkittävä maanomistaja, sen ylijäämäinen kuntatalous ei kaipaa metsästä saatavia lisätuloja, ja suhteellisen luonnontilaisista metsistä pääsee silloin helposti nauttimaan suuri osa maakunnan väestöstä. Esimerkiksi liito-oravien kannat ovat nyt korkeampia kaupunkien kuin ympäröivän maaseudun metsissä, ja Jyväskylän kaupunki onkin jo sitoutunut LIFE-hankkeessa huomioimaan liito-oravan kaupunkisuunnittelussa.

Metsäohjelman toteutuksen valvonta on tärkeää myös kunnallisen demokratian näkökulmasta. Jyväskylän metsäohjelman laatiminen on esitetty paikallistasolla toteutetun neuvottelevan ja puntaroivan kansanvallan mallina. Demokratian kehittämisen kannalta on olennaista, että eri tahojen välisenä kompromissina syntyneen metsäohjelman käytännön toteutumista valvotaan ja sitä päivitetään — vaikkapa osallistuvan demokratian aloitteesta mutta ensisijaisesti edustuksellisen demokratian elinten (kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunkirakennelautakunta) toimesta. Demokraattisen prosessin oikeutuksen kannalta on ongelmallista, jos osoittautuu, etteivät neuvotteluprosessin aikana asetetut tavoitteet käytännössä toteudukaan. Toisaalta onnistunut osallistuvan ja edustuksellisen demokratian vuorovaikutus ja hallinnon toiminta niiden yhdessä asettamien tavoitteiden mukaisesti vahvistavat luottamusta kunnalliseen demokratiaan.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki arvioi metsäohjelmansa (voimassa vuoteen 2030 saakka) myös metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisen ja lisäämisen ja metsäluonnon tilan parantamisen eikä ainoastaan metsätalouden näkökulmasta sen selvittämiseksi, toteuttaako se riittävässä määrin Suomen perustuslain ja kuntalain ja Euroopan Unionin säädösten tavoitteita, asukkaiden toiveita ja itsekin tunnistamiaan metsäluonnon arvoja.

Jos arvioinnissa osoittautuu, etteivät tavoitteet ja arvot luontokadon pysäyttämiseksi toteudu, kaupunki ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Kaupunki varmistaa normien ja metsäohjelmassa mainittujen arvojen paremman toteuttamisen tehostetulla ohjauksella ja valvonnalla. Kaupunki pyytää metsäosastoa arvioimaan toimenpiteittensä vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen sekä raportoimaan vuosittain julkisesti metsäluonnon tilasta eikä ainoastaan toteuttamistaan metsänhoidollisista toimenpiteistä.

Tarvittaessa kaupunki käynnistää metsäohjelmansa päivittämisen vastaamaan normien tavoitteita. Päivitetyssä metsäohjelmassa ja sen toimenpiteissä turvataan luontodirektiivin tiukan suojelun piirissä olevien lajien elinympäristöt ja suojellut luontotyypit myös jo kaavoitetuilla alueilla, edistetään luonnonmetsien säilymistä ja lisätään luonnon monimuotoisuutta ennallistamalla ja ennakoidaan EU:n metsästrategian vaatimia toimenpiteitä. Lisäksi selvitetään retkeily- ja suojelualueiden laajentamisen mahdollisuudet.

Aloitteen lisätiedot

Tätä kuntalaisaloitetta tukevat Suomen Luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys ja Keski-Suomen Lintutieteellinen yhdistys.

Vastuuhenkilöt: Pasi Ihalainen, Hanna Jyske, Heikki Susiluoma, Auli Toikkanen

Yhteystiedot: p.t.ihalainen@gmail.com, hannajy@gmail.com, heikki.susiluoma@ekoportti.fi, auli.k.toikkanen@gmail.com

Lähteet ja lisätiedot:

Suomen perustuslaki 731/1999
Kuntalaki 410/2015
Euroopan Unionin perusoikeuskirja
Asukaskyselyt kaupungin metsistä

Uhanalaisuusarviot
Luontotyyppien uhanalaisuus 2018
Suomen lajien Punainen lista 2019

EU:n strategiat
EU:n metsästrategia
Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia

Ympäristöministeriö
Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta 2021 – 2023
Marttila T. ja Lukkarinen J. (toim.) 2022: Ekologinen siirtymä luonnon monimuotoisuuspolitiikassa: Biodiversiteettiareenan 2021 tulokset. Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:1.
Ympäristöministeriön tiedote 15.10.2021 Kunmingin kokouksesta hyvät eväät jatkotyölle luontokadon pysäyttämiseksi
Ympäristöministeriön tiedote 2.11.2021 Suomi mukana Glasgow’n metsäjulistuksessa
Ympäristöministeriön tiedote Pariisin ilmastosopimuksesta
Suomen Luontopaneeli
Suomen Ilmastopaneeli

Tutkimuksia ja raportteja
Closer to Nature Forest management practices in Finland
Kansainvälisen tutkimusryhmän mukaan EU:n tulisi luopua ajatuksesta, jonka mukaan metsäpohjainen bioenergia on hiilineutraalia. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/ilmasto-ja-luonnon-monimuotoisuus/metsapohjaisen-bioenergian-laajentunut-kaytto-vaarantaa-ykn-ilmastotavoitteet
Kärkkäinen, L. & Koljonen, S. (toim.). 2021. Arvio EU:n biodiversiteettistrategian 2030 vaikutuksista Suomessa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 359 s.
Metsien monitoiminnallisuus ei kestä intensiivistä metsätaloutta. Forest multifunctionality is not resilient to intensive forestry Pohjanmies, Tähti; Eyvindson, Kyle; Triviño, María; Bengtsson, Jan; Mönkkönen, Mikko.
Suomen metsät ja metsäpolitiikka – kansalaisten näkemyksiä. Tutkimusraportteja – Reports 55 Annukka Valkeapää et al. Helsingin Yliopisto 2009.
Kiilakoski, T. (toim.), 2022. Kestävää tekoa. Nuorisobarometri 2021.

Tiedotteita
Jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry

Oppaita
SOMPA-tutkimushanke kehittää ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä keinoja hoitaa suometsiä ja -peltoja niin, että samalla hillitään ilmastonmuutosta.
WWF Suomi metsävaikuttamisopas

Lintudirektiivi
Lintudirektiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY

Jyväskylän kaupungin materiaalien linkkejä
Jyväskylän kaupungin luontoliikuntakysely
Liito-orava LIFE -hanke
Jyväskylän kaupungin metsäohjelma