Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Etelä-Savon piiri

Etelä-Savo
Navigaatio päälle/pois

Kakonsalon ja Kieluan maastoa koitettiin aiemmin kaavoittaa mökkitonteiksi, mutta kaavoitus osoittautui lain vastaiseksi. Piirin syyskokous 30.11.22 päätti ehdottaa aluetta kansallispuiston laajennusosaksi sen luonnonarvojen ja paikallistaloudellisen merkityksen perusteella.

 

Aloitteen torstaina 26.1. ilmasto- ja ympäristöministeri Maria Ohisalolle luovutti piirin puheenjohtaja Yrjö Snellman, taustalla SLL:n toiminnanjohtaja Tapani Veistola, piirin toiminnanjohtaja Heikki Härkönen, eteläsavolaisista kansanedustajista osallistunut Heli Järvinen ja piirihallituksen jäsenet Aune Niiranen ja Raimo Ulmanen. Kuva: Raija Ulmanen.

 

Aloite Koloveden kansallispuiston laajennukseksi (PDF)

(Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin syyskokous 30.11.2022).

Luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piiri esittää Koloveden kansallispuiston itäpuolella olevia Kakonsalon Natura 2000 -alueen ja Kieluajärven luontokohteita (Natura 2000 -alue Rastikenkut mukaan lukien) kansallispuiston laajennukseksi. Laajennusesitys on kokonaisuudessaan yhteensä noin 55 km2, josta uutta suojelua n. 30 km2.

Laajennuksen tuoma lisäys olisi reilu 90 % nykyisestä. Laajennus vastaa maakuntaliiton ja Etelä-Savon ely-keskuksen tunnistamaan tarpeeseen patikoinnin mahdollistavan kansallispuistolaajennuksesta sekä alueen todettujen arvokkaiden luontokohteiden ja luonnon monimuotoisen säilymisen.

 

TAUSTAA

Kansallispuiston merkitys ja hyötyjä

 

Kansallispuistojen tarkoitus on

  • vaalia maamme hienoimpia luontokohteita, sekä
  • niiden monimuotoisuutta,
  • edistää luontoharrastusta,
  • tutkimusta ja
  • luonnon virkistyskäyttöä.

Kansallispuistot ovat tärkeitä paikallistaloudelle. Rahasumma, jonka valtio sijoittaa kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin, palautuu yhteiskunnalle monikertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. Valtio rahoittaa budjettivaroin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden peruspalvelut. Elinkeinosektori luo lähialueille maksulliset matkailupalvelut.

Keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö tuo lähialueelle yli 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Matkailualueilla sijaitsevissa kansallispuistoissa hyötysuhde on vielä tätä korkeampi. Isojen kaupunkien ja pääkaupunkiseudun läheisyydessä korostuvat paikallistaloudellisten vaikutusten sijaan lähivirkistys- ja terveyshyödyt.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen auttaa ylläpitämään elintärkeitä ekosysteemipalveluita, joista liiketoiminta on eri sektoreilla riippuvaista joko suoraan tai välillisesti. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi luonnon tarjoamia raaka-aineita, pohjavettä ja ruoantuotannolle elintärkeitä pölytyspalveluita.

Kansallispuiston laajentaminen toteuttaa Marinin hallituksen hallitusohjelman tavoitetta numero 5: ”Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa ja edistetään Suomen tavoitetta saavuttaa YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteet.”

Kansallispuisto on myös hyvä turva kaivosten Saimaalle tuomaa haittaa ajatellen sillä uudistetussa luonnonsuojelulaissa kaivosta ei voida sijoittaa nimenomaan kansallispuiston alueelle. Savonlinnalaiset vastustavat kaivoksia herkillä ja arvokkailla luontoalueilla.

Kansallispuistomme nyt, huomioita Koloveden kansallispuistosta

 

Etelä-Savossa on kaksi kansallispuistoa, Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistot, lisäksi Repoveden kansallispuisto on osittain Etelä-Savon alueella. Linnansaari ja Kolovesi ovat vedellisiä ja niissä liikkuminen perustuu lähes yksinomaan veneen, kanootin tai muun vesikulkuvälineen käyttöön.

Koloveden kansallispuisto on Enonkosken ja Heinäveden kuntien ja Savonlinnan kaupungin alueella EteläSavon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Kansallispuisto on perustettu vuonna 1990, jolloin sen pinta-ala oli 23 neliökilometriä. Puistoa on laajennettu 2012, ja sen nykyinen pinta-ala on 60 neliökilometriä. Kansallispuistoa hallinnoi Metsähallitus.

Koloveden erämaamainen kansallispuisto perustettiin suojelemaan Suur-Saimaan luonnontilaista saaristoluontoa, saimaannorpan elinympäristöä ja eteläsuomalaista metsäluontoa. Koloveden jääkauden muovaamalle jylhälle maisemalle ominaista ovat vedestä nousevat jyrkät kallioseinämät. Alueella on myös kalliomaalauksia. Kansallispuiston tunnuksen aiheena on Vierunvuoren kalliomaalaus.

Kansallispuistoon pääsee tutustumaan parhaiten melomalla tai soutamalla. Puistossa on kaksi merkittyä retkeilyreittiä, joista toinen on Mäntysalon saaressa ja toinen, maitse saavutettava Nahkiassalon luontopolku, sijaitsee puiston kaakkoisosassa.

Koloveden kansallispuiston vuoden 2012 laajennuksesta huomioitavaa on, että metsästys on sallittua osassa puistoa ja Kolovesi on eteläisen Suomen ainoa kansallispuisto, jolle on säädetty poikkeus kansallispuistoja koskevasta metsästyskiellosta. 2012 vuoden lakiehdotuksen mukaan paikallisten asukkaiden mahdollisuus metsästää hirveä säilyi osalla nykyistä puistoa. Vuoden 2012 laajennuksessa metsästyskäyttöön on ehdotettu pääsääntöisesti alueita, joissa ei synny ristiriitaa muun käytön ja metsästyksen välille. Nämä alueet on valittu paikallisten metsästysseurojen esitysten pohjalta. Nyt tehtävän esityksen tavoitteena on löytää nykyisen lainsäädännön puitteissa sellainen järjestely, joka ottaa kohtuudella huomioon alueella toimivien paikallisten asukkaiden tarpeet hirvenmetsästyksen jatkamiseksi alueella.

Puistolaajennuksen luontoarvoja ovat selvittäneet Risto Sulkava ja Ari Aalto. Luontotyyppejä ja lajistoa on lueteltu tämän esityksen ohessa.

 

Aiempia lausuntoja

 

Etelä-Savon maakuntaliitto ja ely-keskus ovat lausunnoissaan Savonlinnan kaupungin Savonrannan rantayleiskaavan muutosta koskien tuoneet esiin tarpeen huomioida alueen potentiaali. Kyseinen kaavoitus kaatui hallinto-oikeudessa lainvastaisena.

Maakuntaliitto:

”Kieluansalon MU-alue on maakuntakaavan yksi kolmesta valtion maille osoitetusta retkeilykäyttöön varatusta alueesta eikä Etelä-Savon alueella ole yhtään laajempaa maitse saavutettavaa laajempaa retkeilyaluetta. Maakuntaliitto korostaa Kieluansalon, Kakonsalon ja Koloveden kansallispuiston poikkeuksellisia ominaispiirteitä.”

”Maakuntaliitto myös muistuttaa, ettei kaavoituksella suunnitella ainoastaan nykyhetken tarpeita, vaan sillä tulisi suunnitella myös tulevaisuutta tai ainakin jättää mahdollisuus tulevaan kehitykseen. Kevään 2020 koronaepidemian seurauksena luonnossa liikkuminen ja retkeily ovat lisääntyneet huomattavasti. Piikki tasaantunee ajastaan, mutta on hyvin mahdollista, että uusien käyttäjäryhmien löydettyä ulkoilureitistöt tulevat niiden käyttömäärät jäämäänkin aiempaa korkeammalle tasolle.”

Etelä-Savon ELY-keskus:

”Metsähallitus on aiemmin todennut, että Koloveden kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman tulevan

päivityksen yhteydessä on tarkoitus tarkastella puiston kytkeytymistä ympäröiviin alueisiin kuten Kieluansaloon mm. reitistöjen osalta.”

”Myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät huolehtimaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta sen ohella, että edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä.”

”ELY-keskuksen näkemys on, että voimassa olevaa maakuntakaavaa sekä voimassa olevaa yleiskaavaa laadittaessa kyseessä on ollut harkittu ja kauas tulevaisuuteen ulottuva virkistyskäyttöpotentiaalin varaaminen Koloveden kansallispuiston läheisyyteen.”

Muita kannanottoja

 

Savonrannan Riistanhoitoyhdistys on käynyt asiasta keskusteluja naapuriyhdistysten ja metsästysseurojen kanssa. Luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirille annetussa lausunnossa metsästäjät haluavat turvata metsästysmahdollisuuksien jatkumisen. Koska he eivät ole tyytyväisiä metsästysolosuhteisiin nykyisen puiston alueella, eivät he myöskään kannata kansallispuiston laajentamista. Luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piiri toivoo, että riistayhdistysten tavoitteet ja huolet otetaan huomioon niin, että eri käyttö voidaan yhteensovittaa ja kestävästi toteutettu metsästys voidaan huomioida kansallispuistoa laajennettaessa.

Yhteenveto

 

Sekä ELY-keskus että maakuntaliitto tuovat esiin [Savonlinnan kaupungin Savonrannan rantayleiskaavan muutosta koskien] luonnos- ja ehdotusvaiheen lausunnoissa laajemman aluekokonaisuuden yhtenäisen suunnitelman tarpeen. Alueella tulisi huomioida toiminnallinen kokonaisuus suojelun ja virkistyskäytön näkökulmasta.

Myös muiden viranomaisten kuten Metsähallituksen Luontopalveluiden [Savonlinnan kaupungin Savonrannan rantayleiskaavan muutosta koskien] kannanoton perusteella voidaan todeta, että kaavaehdotus on lähtökohdiltaan ristiriidassa alueen suunnittelutarpeen kanssa.

Luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piiri on käynyt keskusteluja viranomaisten kanssa alueen tulevasta käytöstä. Alue on yksi viimeisiä rakentamattomia erämaamaisia kokonaisuuksia Etelä-Suomessa. Vastaavia paikkoja on vaikea löytää tulevaisuudessa. Kansallispuiston laajennuspäätös on tärkeä rakentamattomien erämaamaisten järvien rantojen osalta, joiden säilyttämisen osalta vallitsee viranomaisten ja hallinnon selkeä tahto sekä kansainväliset sopimukset. Kyse on myös luontokadosta: alue muodostaa tärkeän käytävän eri luonnonsuojelualueiden välille ja sisältää lukuisia uhanalaisia ja harvinaisia lajeja.

KANSALLISPUISTON LAAJENNUSESITYS

Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piiri esittää kyseisten Kieluajärven valtion metsien ja Kokonsalon suojelualueiden liittämistä kansallispuistoon seuraavan kartan mukaisesti. Pelkkä Kakonsalon Natura-alueen liitos ei parantaisi luonnonarvojen säilymistä, eikä toisi yhteyttä arvokkaiden luontoalueiden välille.

Olemme valmistelleet kartan, joka pyrkii esittämään mahdollisimman hyvin aluerajauksen. Karttaa on mahdollista tutkia paremmin tietokoneella: https://retkikartta.fi/?mapId=23290 Kansallispuistolaajennus noin 44,5 km2 (maapinta-ala 44,5 km2, yhteensä pinta-ala noin 55 km2).

 

 

Ehdotetun kansallispuistolaajennuksen alueet koostuvat seuraavasti:

Koloveden kansallispuiston nykyinen rajaus

Valtion maat

Natura 2000, 13,5 km2

Valtion maat 23,5 km2

 

Yksityisen maat (UPM)                                                                                  

josta Natura 2000 1,7 km2

ja esitettyä uutta suojelualuetta 5,3 km2

 

Alueet lähes kokonaan Savonlinnassa ja vain pieni osa Heinävedellä

 

 

 

 Alueen ekologiaa

 

 

Tällä osa-alueella erityisen hienoa kalliometsää ja vanhoja metsiä on Rappukallion – Koirniemen osaalueella (luoteiskulmassa) sekä Kolivuorilla (keskellä) ja Leipämäen – Kieluan rantojen vanhoissa metsissä (keskellä-eteläosassa). Jo aiemmin suojellut Kakonvuoren vanhojenmetsiensuojelualue sekä UPM:n omistama Kakonsalon Natura-alue olisivat myös osa kansallispuiston laajennusta. Laajennuksen suurin merkitys tulisi nimenomaan siitä, että se liittää yhteen Koloveden kansallispuiston ja em. suojelualueet vieläpä jo nykyisessä tilassaan erittäin arvokkailla väliin jäävillä vanhanmetsän ytimillä. Ilvessalon valtionmaiden rajalla on perus-kasvatusmetsiä, mutta laajasti hyvin rehevää. Katsomme, että Ilvessalonalueiden liitosta puistoon voi myös harkita.

 

Tällä osa-alueella arvokkaimmat vanhat metsät ovat em. Leipämäen seudun lisäksi Kieluan rannoilla – lähimetsissä, Kintturinteessä (jopa koskaan hakkaamatonta ikimetsää) sekä pienialaisemmin Suurivasarajärven ja Pyyveden rannalla.

 

Kieluan laji-inventointi 2019-20

 

 

Kuvassa Kieluan seudun inventoidut valtionmaan vanhat metsät ja erittäin tärkeät yhteydet. Alla oleva lajilista on tältä rajausalueelta.

 

Alueelta on tehty seuraavat 748 lajihavaintoa 58 huomionarvoisesta lajista (Punaisen kirjan lajit

662/36). Nämä siis nykyisenkin ekologisen verkoston ulkopuolelta, eli ae-kohteita ei edes ole inventoitu.

 

Hiilikääpä Gloeophyllum carbonarium EN 1
Hömötiainen Poecile montanus EN 2
Hammaskurokka Sistotrema raduloides luontoarvolaji 2
Hartsikääpä Ceriporiopsis pseudogilvescens luontoarvolaji 2
Kermakääpä Butyrea luteoalba luontoarvolaji 1
Koralliorakas Hericium corallioides luontoarvolaji 1
Kuultoludekääpä Skeletocutis kuehneri Luontoarvolaji 1

 

Karstajäkälä                    Parmeliella triptophylla NT 2
Korpiluppo                      Alectoria sarmentosa NT 4
Kuusenhäivelö                Arthothelium scandinavicum NT 46
Mäntyraspikka               Odonticium romellii NT 13
Norjantorvijäkälä           Cladonia norvegica NT 6
Palosuomujäkälä            Hypocenomyce anthracophila NT 49
Pitsikääpä                        Skeletocutis delicata NT 1
Raidankeuhkojäkälä      Lobaria pulmonaria NT 7
Salokääpä                        Dichomitus squalens NT 1
Samettikesijäkälä           Leptogium saturninum NT 26
Silomunuaisjäkälä          Nephroma bellum NT 14
Sirppikääpä                     Sidera lenis NT 1
Jauhehankajäkälä          Evernia mesomorpha NT, kvv 6
Kanadanluppo                Bryoria fremontii NT, RT 1
Kastanjasuomujäkälä Hyponecomyce castaneocinerea NT, RT 157
Kuukkeli Perisoreus infaustus NT, RT 1
Rusokantokääpä Fomitopsis rosea NT, RT 4
Rustikka Aporpium canescens NT, RT 1
Harsukääpä Anomoporia kamtschatica VM-ind 6
Jauhemunuaisjäkälä Nephroma parile VM-ind 7
Karhunkääpä Phaeolus schweinitzii VM-ind 2
Korokääpä Oligoporus sericeomollis VM-ind 4
Kultarypykkä Pseudomerulius aureus VM-ind 3
Kuuorvakka Chaetoderma luna VM-ind 1
Lahoneulajäkälä Chaenotheca brachyboda VM-ind 1
Männynkääpä Phellinus pini VM-ind 2
Oravuotikka Asterodon ferruginosus VM-ind 3
Pohjanrypykkä Phlebia centrifuga VM-ind 4
Pohjantikka Picoides tridactylus VM-ind 1
Punahäivekääpä Leptoporus mollis VM-ind 1
Riukukääpä Phellinus viticola VM-ind 12
Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus VM-ind 28
Ruskokääpä Postia calvenda VM-ind 2
Rusokääpä Pycnoporellus fulgens VM-ind 1
Turvejäkälä Icmadophila ericetorum VM-ind 1
Aarnisammal Schistostega pennata VU 4
Erakko-/Kairakääpä Antrodia infirma/primaeva VU 2
Haaparaspi Radulodon erikssonii VU 1
Haapariippusammal Neckera pennata VU 3
Hongantorvijäkälä Cladonia parasitica VU 52
Kalliokeuhkojäkälä Lobarina scrobiculata VU 1
Kantoraippasammal Crossocalyx hellerianus VU 75
Kissantassujäkälä Felipes leucopellaeus VU 30
Metsänemä Epipogium aphyllum VU 4
Nukkamunuaisjäkälä Nephroma resupinatum VU 1
Poimukääpä Antrodia pulvinascens VU 2
Pyy Tetrastes bonasia VU 1
Ryväsjäkälä Hertelidea botryosa VU 139
takkuhankajäkälä Evernia divaricata VU 2
Töyhtötiainen Lophophanes cristatus VU 1
Varjojäkälä Chaenotheca gracilenta VU 1
Liito-orava Pteromys volans VU
Töyhtötiainen Lophophanes cristatus VU
Kuukkeli Perisoreus infaustus NT
Metso Tetrao urogallus LC
Kelohurmejäkälä Ramboldia elabens NT
Pursukääpä Amylocystis lapponica NT

 

 

Liitteet:

 

Suomen valtion suojelemattomat arvometsät. 55 esimerkkikohdetta. Ari Aalto, Risto Sulkava, Joni-Matti Kusmin, Olli Manninen, Matti Aalto, Jarmo Pyykkö.

https://www.sll.fi/app/uploads/2020/12/7a393b43-metsa%CC%88kartoitusraportti2020.pdf

 

(Kaava)lausunnot alueeseen liittyen

https://dynasty.savonlinna.fi/kokous/20206693-6-11.PDF

 

Kiistaa aiheuttanut Savonrannan rantayleiskaava kumottiin hallinto-oikeudessa

https://yle.fi/a/3-12268750

 

Suomen valtio kaataa uhanalaisille lajeille tärkeitä vanhoja metsiä – vapaaehtoiset koluavat niitä säilyttääkseen sen mitä on jäljellä.

https://yle.fi/a/3-11632010

 

Allekirjoitukset

Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piiri ry sääntömääräinen allekirjoitus

 

 

________________________________________                           ________________________________________

Puheenjohtaja Yrjö Snellman                                                        Sihteeri Heikki Härkönen