Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pirkanmaan piiri Kyrön luonto

Hämeenkyrö
Navigaatio päälle/pois

16.12.2021: Hyvä Luontoteko -tunnustus luonnonvaraisten eläinten auttajalle

Kyrön Luonto luovutti vuoden 2021 Hyvä Luontoteko -tunnustuksen viljakkalalaiselle Anne Rantalalle, joka vapaaehtoisena auttaa luonnonvaraisia eläimiä. Hänen kotipihassaan autettavat eläimet saavat rauhassa toipua, ja tarvittaessa eläimet viedään eteenpäin hoitoon.

-Jokainen eläin on tärkeä. En katso lajia, vaan harakka on ihan yhtä tärkeä kuin muutkin, sanoo Anne. Tunnustuksen hän kokee tulleen koko isolle vapaaehtoisten porukalle, joka tekee luonnonvaraisten eläinten hyväksi työtä.

 

26.5.2021: Tiedote Hämeenkyrön uuden nimikkolajin valinnasta 

Hämeenkyrön kunnan ympäristölautakunta valitsi 18.5.2021 kokouksessaan Kyrön Luonto ry:n esittämänä Hämeenkyrön nimikkonilviäiseksi jokihelmisimpukan eli raakun.

Erittäin harvinainen ja rauhoitettu jokihelmisimpukka on hyvin merkityksellinen hämeenkyröläisille ja ympäristölle. Raakkua esiintyy Hämeenkyrössä Turkimusojassa, Ruonanjoessa ja Pinsiön-Matalusjoessa. Nämä ovat ovat eteläisen suomen ainoat kohteet, joissa jokihelmisimpukoiden koko elinkierto vielä toimii.

Raakku on virtaavien ja kirkkaiden vesien simpukkalaji. Se on tummanruskea, lähes musta nilviäinen, jonka noin 10–15 cm pitkä kuori on paksu ja pitkulainen. Raakun kuoressa on ns. lukkohampaat.

Raakku on pitkäikäinen nilviäinen ja se voi elää yli 120-vuotiaaksi. Tultuaan sukukypsiksi 15–20-vuotiaina, raakut pysyvät lisääntymiskykyisinä koko ikänsä. Raakku elää nuoruusvaiheensa loisena taimenen tai lohen kiduksissa.

Raakulla on erityinen ominaisuus: se puhdistaa vettä suodattamalla sitä jopa 50 litraa vuorokaudessa. Samalla se ottaa ravintonsa ja pitää pohjaa hapekkaana. Näin se avainlajina pitää yllä suotuisia olosuhteita lukuisalle määrälle virtavesien eliöstöä. Ympäristön tilan huonontuessa raakku häviää ensimmäisenä, jota osoittaa myös kyvyttömyys lisääntymiseen. Suurimmiksi uhkatekijöiksi raakun säilymiselle Pirkanmaan kohteilla on todettu erityisesti raakun nuoruusvaiheiden kannalta epäedullinen veden ja pohjasedimentin laatu.

Raakku on erittäin uhanalainen (EN), erityisesti suojeltava, rauhoitettu, luontodirektiivin liitteen II priorisoitu ja liitteen V laji. Suomessa se rauhoitettiin ensimmäisenä selkärangattomana vuonna 1955. Raakun tai sen tyhjien kuorien koskeminen tai edes käteen ottaminen on täysin luvanvaraista ja siten siis kiellettyä ilman lupaa.

Aiemmin Hämeenkyrössä on nimettyjä seuraavat nimikkolajit; (kasvi: kissankäpälä, kala: kuha, lintu: korppi, nisäkäs: ilves, perhonen: lehtohopeatäplä)

22.1.2021: Uutinen Vuoden vapaaehtoisen valinnasta:

Joulukuussa 2020 Suomen luonnonsuojeluliiton Vuoden vapaaehtoiseksi valittiin Matti Rintala.

Matti Rintala on Kyrön Luonnon jäsen ja hallituksen varapuheenjohtajasekä uupumaton purokunnostaja ja Turkimusojan raakun löytäjä. Hänen työnsä seurauksena luotiin Kolmen helmen joet -hanke (2016–2017) sekä Kadonneen helmen metsästys -hanke (2018). Kyrön Luonnon toiminnassa Matti on varsinainen ideanikkari ja monien hankkeiden alullepanija, ja hän onkin organisoinut lukemattomia talkoita ja vapaaehtoistoimintaa, kuten pajujen istutusta, vieraslajitalkoita ja roskien keräämistä Turkimusojan hyväksi. Lisäksi Matti on viestinyt luonnonsuojelusta valmistamalla ja pystyttämällä infotaulun Turkimusojan ulkoilureitin varteen ja tiedottanut vesienkunnostuksesta sosiaalisessa mediassa. Vuoden vapaaehtoinen on kunnostautunut myös Pappilanjoen ja Kirkkojärven liepeillä järjestämällä retkiä, rakentamalla luontopolkua ja esittänyt komeaa mäntyä suojeltavaksi Pappilanjoen rantametsässä.

20.8.2020: Tiedote Kultaisen ansiomerkin luovutuksesta Jussi Viitalalle:

Kyrön Luonto ry luovutti Suomen luonnonsuojeluliiton kultaisen ansiomerkin Jussi Viitalalle  1.8. 2020 Luonto- ja Maisemapäivillä Hämeenkyrössä. Tunnustus myönnettiin Viitalalle merkittävästä toiminnasta luonnon- ja ympäristönsuojelun edistämiseksi.

Jussi Viitala on pitkän yliopisto- ja tutkijauransa aikana ja ohella tehnyt ansiokasta työtä Suomen luonnon ja luonnonsuojelutyön hyväksi toimimalla myös SLL:n eri elimissä Keski-Suomen ja Jyväskylän alueella. Muutettuaan Hämeenkyröön Viitala löysi tiensä Kyrön Luonto -yhdistykseen, jonka puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2012.

Uutinen 13.9.2019

UutisOiva 12.9.2019