Työtä uhanalaisten perinnemaisemien hyväksi.
Perinnemaisemiin lukeutuvat mm. kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet. Ne ovat uhanalaisia luontotyyppejä, jotka ovat syntyneet perinteisen maatalouden aikana laidunnuksen, niiton, raivaamisen, kaskeamisen ja muun ihmistoiminnan tuloksena. Niille on ominaista negatiivinen ravinnevirta, ts. laidunnuksen tai heinänkorjuun vuoksi maaperän ravinnevarat vähitellen köyhtyvät ja rehevän kasvillisuuden sijasta vain matalat, niukkaravinteisissa oloissa viihtyvät kasvit jäävät jäljelle. Perinnemaisemat ovat tyypillisesti myös kuivia ja valoisia elinympäristöjä. Mikäli perinteinen maankäyttö päättyy, kasvillisuus alkaa rehevöityä ja puut sekä pensaat alkavat sulkea maisemaa. Matalassa kasvillisuudessa ja paahteisessa ympäristössä elää myös suuri joukko hyönteisiä, kuten esim. päiväperhosia, jotka eivät selviä muunlaisessa ympäristössä. Perinnemaisemat ovat voimakkaasti vähentyneet viime vuosikymmeninä ja niillä tavattava eliölajisto on nopeasti muuttunut uhanalaiseksi. Siksi perinnemaisemien hoito on luontomme monimuotoisuuden suojelun kannalta erittäin tärkeää työtä.
SLL Hirvijokilaakso ry:n hoidossa on n. 13 ha arvokkaita perinnemaisemia. Pienimmät näistä ovat kirkon keto ja Muuntajanmäen keto Maskun keskustassa. Nämä harjukedon sirpaleet ovat muisto maskun halki kulkeneesta harjusta, joka on valtaosin kaivettu pois soranoton vuoksi. Kedoilla on erittäin monipuolinen kasvilajisto ja ne ovat todennäköisesti hyviä hyönteisten elinpaikkoja. Ketoja hoidetaan niittämällä heinäkasvustot vuosittain ja korjaamalla niittotähteet pois paikalta. Muuntajanmäeltä raivataan myös puustoa vähitellen harvemmaksi
Maskun toinen hoitokohde on Mäksmäen laaja kulttuurimaisema-alue pari kilometriä kirkonkylästä Naantalin suuntaan. Kyseessä on Maskun rautakautisen asutuksen keskittymä, johon kuuluu toistakymmentä erillistä muinaisjäännöstä hienoissa perinnemaisemissa. Mäksmäen perinnemaisemia hoidetaan lampailla laiduntamalla. Laitumet koostuvat pääosin mäntyä ja katajaa kasvavista hakamaista sekä avoimista niittylohkoista. Laitumilla kasvaa monipuolisesti keto- ja niittykasveja, mm. sikoangervoa, ahde- ja mäkikauraa, mäkitervakkoa, kissankelloa, päivänkakkaraa jne.
Nousiaisissa yhdistyksellä on kolme hoitokohdetta: Pyhän Henrikin kirkon kulttuurimaisema, Linnamäen luonnonsuojelualue sekä Ahdasmäen hakasaarekkeet. Pyhän Henrikin kirkon tienoo kuuluu Suomen tärkeimpiin historiallisiin maisemiin. Luonnonsuojeluyhdistys hoitaa kirkon ja pappilan välissä sijaitsevia Hirvijoen joenvarsiniittyjä, jotka yhdessä kirkon kanssa muodostavat hienon maisemakokonaisuuden. Ahteilla on niin kuivia ketolaikkuja kuin kosteaa suurruohoniittyä. Kasvilajistoon kuuluu hyvää niittylajistoa kevätesikosta alkaen. Ahteita hoidetaan lampailla laiduntamalla ja puustoa harventamalla.
Linnamäen luonnonsuojelualue Kaitaraisten ja Laihoisten kylien rajalla on yksi syvimmällä sisämaassa olevia tammen luontaisia kasvupaikkoja. Kohde on myös rautakautinen linnavuori, jota Linnamäen talon karja on käyttänyt laitumena. Alueesta on tarkoitus kunnostaa tammea, pähkinäpensasta, mäntyä, haapaa ja lehdeskoivuja kasvava hakamaa ja metsälaidun. Linnamäen kasvistoon kuuluu niittykasvien ohella monipuolinen lehtokasvillisuus. Linnamäkeä hoidetaan lampailla laiduntamalla sekä puustoa ja pensaikkoa raivaamalla.
Ahdasmäen hakasaarekkeet sijaitsevat Nousiaisten länsiosassa Aatoilantien varrella. Ne muodostuvat useasta peltosaarekkeesta, joita on entisaikaan käytetty karjanlaitumina. Laidunnuksen päättymisen jälkeen saarekkeita on pidetty pitkään avoimina raivaamalla, mikä on mahdollistanut niittykasvillisuuden säilymisen. Hakasaarekkeita hoidetaan edelleen raivaamalla pensaikkoa, harventamalla puita sekä haravoimalla kuloheinää pois maastosta.
Perinnemaisemien hoitoon voi jokainen osallistua SLL Hirvijokilaakson talkoissa. Haravointitalkoot Maskun kirkon ja Muuntajanmäen kedoilla kuuluvat ohjelmaan joka kesä. Muilla kohteilla järjestetään vaihtelevasti raivaus-, risunsiivous- ja risunpolttotalkoita. Hoitokohteilla järjestetään myös retkiä ja paimennusnäytöksiä.
