Koristekasvina käytetty lupiini (Lupinus polyphyllus, common lupine) on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Se on levinnyt rauta- ja maanteitä pitkin koko Etelä- ja Keski-Suomeen.

Laji on suomalaisen kotoperäisen niittylajiston kannalta ongelmallinen. Lupiini leviää erittäin tehokkaasti ja muodostaa puhdaskasvustoja, jotka sitten näivettävät alueelta kaikki muut kasvit. Se myös elää hyvin sitkeästi ja sitä on vaikeaa häätää pois alueelta, johon se on levinnyt.

Lupiini sitoo ravinteita ja rehevöittää maaperää tehden sen ketokasveille sopimattomaksi. Kaupungeissa laji leviää mm. ajomaan mukana kulkevien siemenien avulla.

(Kuva: Luonnonkuva-arkisto, Pentti Heinonen.)

Esimerkki lupiinin leviämisestä kolmessa vuodessa Imatralla

Kaksi Juha Jantusen Imatran moottoritien varrella ottamaa kuvaa. Paikka on hiekkainen rinne, jonne kokeiluluonteisesti levitettiin niittykasvien siemeniä vuonna 1996. Tuloksena oli hieno alku kedolle: päivänkakkaraa, ketoneilikkaa, mäkitervakkoa, ... kunnes joukkoon hiipi ei-toivottu Amerikan tuliainen. Ennen on kuvattu vuonna 2004, nyt vuonna 2007. Kuvista käy karmaisevasti ilmi, mitä tapahtuu vain kolmessa vuodessa! Ei ole enää ketoneilikkaa ja päivänkakkaroidenkin kanssa on vähän niin ja näin. (Kimmo Saarinen & Juha Jantunen)