Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Etelä-Savon piiri Suur-Savon yhdistys

Suur-Savo
Navigaatio päälle/pois

Yhdistys ylläpitää neljää lintutornia Mikkelissä. Klikkaa kartalla olevia sinisiä sorsia tai rullaa sivua alaspäin, niin löydät lisätietoa torneista.

 

Naistingin lintutorni, Rantakylä

Kuva: Timo J. Lehtonen
Naistingin lintutorniLintutorni: Kattamaton puurakenteinen torni, joka on rakennettu 1989.

Biotooppi: Teollisuusalueen keskellä oleva matala ja rehevä lintujärvi, joka umpeenkasvaa voimakkaasti.

Laulujoutsenet. Kuva: Timo J. Lehtonen.
Laulujoutsenet
Lajisto: Keväällä tärkeä levähdyspaikka vesilinnuille, koska jäät sulavat sieltä aikaisin. Miltei kaikkia vesilintulajeja voi nähdä keväisin Naistingilla. Myös kalasääski on nähty lammen yllä kiertelemässä. Kesäisin siellä pesivät joutsenet, sinisorsat, telkät, nokikanat, pajusirkut, ruokokerttuset sekä satakielet. Nisäkkäistä on järvellä nähty piisameja sekä saukkoja.

Kalasääski ja mustakurkku-uikku.
Kuvat: Timo J. Lehtonen.

KalasääskiMustakurkku-uikku

Saapuminen: Mikkelin keskustasta on matkaa tornille n. 5 km. Mikkelistä ajetaan vanhaa 5-tietä Rantakylään. Käännytään Vanhanmäentielle, jota ajetaan 500 m. Käännytään oikealle Teknikontielle. Tien päästä pysäköintipaikan takaa lähtee polku, joka kulkee vastapäivään lammen rantaa pitkin tornille.

Karttalinkki

Kenkäveron lintutorni, Pursiala

Kuva: Timo J. Lehtonen
Kenkäveron lintutorniLintutorni: Kaksikerroksinen puinen punamullanvärinen lintutorni, joka on rakennettu 1999. Hyvä näkyvyys kaikkiin suuntiin.

Silkkiuikku. Kuva: Timo J. Lehtonen.
SilkkiuikkuBiotooppi: Ruovikkoinen ranta. Vastapäätä on pieni saari, Aitosaari. Tornin toisella puolella on peltoaukea. Pursialan lämpövoimalan luona on aikaisin keväällä sulaa.

Tukkasotka ja haapana.
Kuvat: Timo J. Lehtonen.

TukkasotkaHaapana
Lajisto: Vesilinnuista tornilta voi nähdä silkkiuikkuja, erilaisia puolisukeltajasorsia ja lokkeja. Aluella käy saalistamassa ruskosuohaukka. Kenkäverossa pesii mm pikkuvarpusia ja naakkoja. Piisami touhuaa usein tornin tuntumassa. Tornin viereinen avonainen nurmimaisema ja ns. kukkaniitty ovat etenkin loppukesällä ja syksyllä monien siemensyöjälajien suosiossa. Alueella voi nähdä mm. tiklejä ja hemppoja ja muuttoaikaan suuriakin parvia esim. järripeippoja. Niityllä voi tavata myös keltavästäräkkejä ja niittykirvisiä. Keväällä alueella on levähtänyt myös tyllejä.

Saapuminen: Mikkelin keskustasta on matkaa tornille n. 1,5 km. Tornille pääsee 5-tieltä seuraamalla opasteita Mikkelipuistoon. Anttolantieltä Pursialan kautta tultaessa torni näkyy Saimaan rannalla oikealla Mikkelipuistoa vastapäätä. Pysäköintimahdollisuus on Mikkelipuiston ja Kenkäveron parkkipaikoilla. Tornille pääsee rannalla kulkevaa polkua pitkin kummastakin paikasta.

Karttalinkki

Porrassalmen lintutorni, Porrassalmi

Kuva: Timo J. Lehtonen
Porrassalmen lintutorniLintutorni: Puoliksi katettu puurakenteinen torni, joka on rakennettu 1993. Torni on esteetön, portaiden sijaan sinne kulkee silta rinteestä.

Biotooppi: Ruovikkorantainen järvi, jossa on myös paljon avovettä. Tornin edustalla on pieni kallioluoto ja järven toisella puolella peltoaukeita.

Isokoskelo. Kuva Timo J. Lehtonen.
Isokoskelo

Lajisto: Iso-Surnulla pesii useita silkkiuikkupareja, sinisorsia sekä muita puolisukeltajasorsia. Petolinnuista ruskosuohaukka ja kalasääski pesivät järvellä tai sen läheisyydessä. Alueella voi lisäksi kuulla alkukesän öinä monenlaisia yölaulajia kuten satakieliä, kaulushaikaroita, ruokokerttusia ja viitakerttusia. Nisäkkäistä järvellä asustaa piisami. Sekä Iso-Surnulla että sen eteläpuoleisella Pikku-Surnulla ja niitä ympäröivillä peltoalueilla levähtää syksyisin suuria hanhiparvia (valkoposkihanhia, kanadanhanhia ja metsähanhia) sekä laulujoutsenia.  Keväisin Iso-Surnulla levähtää mm. lapa- ja jouhisorsia ja syksyisin mm. uiveloita ja isokoskeloita. Porrassalmen harjumetsissä voi havaita mm. harmaapää- ja pikkutikan.

Kanadanhanhi ja harmaahaikara.
Kuvat Timo J. Lehtonen.

KanadanhanhiHarmaahaikara
Saapuminen:Mikkelin keskustasta on matkaa tornille n. 7 km. Keskustasta tultaessa Anttolantieltä käännytään Kirkonvarkaudenkadulle, joka jatkuu Porrassalmentienä. Polkypyörällä voit ajaa koko matkan Anttolantieltä pitkin Porrassalmen museotietä. Tietä ajetaan n. 5 km. Torni näkyy tien oikealla puolella harjun kupeessa. Torni on ennen Porrassalmen taistelun muistomerkkiä.

Karttalinkki

 

Hujastensuon lintutorni, Rämälä

Kuva: Timo J. Lehtonen
HujasLintutorni: Osin katettu puurakenteinen torni, joka on rakennettu 1991. Tornissa on laatikko havaintovihkolle.

Biotooppi: Kitukasvuisia koivuja kasvava suo. Alueella on kaksi suolampea.

Lajisto: Joutsenen ja kurjen pesimäsuo. Lisäksi alueella pesii runsaasti pieniä kahlaajia: kuoveja, taivaanvuohia, töyhtöhyyppiä ja liroja. Vesilinnuista sinisorsa ja tavi pesivät Hujasella. Tyypillisimmät kosteikkojen pikkulinnut keltavästäräkki, pajusirkku, niittykirvinen ja ruokokerttunen ovat yleisiä. Petolinnuista suolla vierailevat saalistamassa suohaukat ja kalasääski. Muuttoaikaan nähdään myös paljon muita lintuja, toukokuussa erityisesti kahlaajia. Lisäksi suo on keväisin teerten soidinareenana. Nisäkkäistä vesimyyrät asustavat suolla ja hirvet käyvät ruokailemassa siellä. Vesissä on runsaasti sammakoita ja ruutanoita.

Pyrstötiainen ja kuovi. Kuvat Timo J. Lehtonen.
PyrstötiainenKuovi
Saapuminen: Mikkelin keskustasta on matkaa tornille n. 11 km. Mikkelistä ajetaan tietä 72 Pieksämäen suuntaan, jossa heti jälkimmäisen Rämäläntien liittymän jälkeen lentokoneiden varalaskupaikan alussa on tien oikeassa laidassa pysäköintipaikka. Tästä kävellään vielä 150 m Pieksämäen suuntaan, josta lähtee oikealle suoraan tornille vievä polku.

Karttalinkki

Paikallisluonto

Mikkelin seudulla ja Etelä-Savossa on runsaasti ­mielen­kiintoisia retki­kohteita, joista esittelemme poimintoja näillä sivuilla. [caption…

Lue lisää

Retkikohteita

Yhdistyksen alueelta löytyy monipuolisia retkikohteita. Klikkaa alla olevan kartan vihreitä retkeilijöitä tai rullaa sivua alaspäin, niin…

Lue lisää