Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Etelä-Savon piiri Suur-Savon yhdistys

Suur-Savo
Navigaatio päälle/pois

Yhdistys ylläpitää neljää lintutornia Mikkelissä.

Naistingin lintutorni, Rantakylä

Ajo-ohje: Mikkelistä vanhaa 5-tietä Rantakylään. Käännytään Vanhanmäentielle, jota ajetaan 500 m. Käännytään oikealle Teknikontielle. Tien päästä P-paikan takaa lähtee polku, joka vie vastapäivään lammen rantaa tornille.

Lintutorni: Kattamaton puurakenteinen torni, joka on rakennettu 1989.

Biotooppi: Teollisuusalueen keskellä oleva matala ja rehevä lintujärvi, joka umpeenkasvaa voimakkaasti.

Eläimistö: Keväällä tärkeä levähdyspaikka vesilinnuille, koska jäät sulavat sieltä aikaisin. Miltei kaikkia vesilintulajeja voi nähdä keväisin Naistingilla. Myös kalasääski on nähty lammen yllä kiertelemässä. Kesäisin siellä pesivät joutsenet, sinisorsat, telkät, nokikanat, pajusirkut, ruokokerttuset sekä satakielet. Nisäkkäistä on järvellä nähty piisameja sekä saukkoja.

 

Hujassuon lintutorni

Ajo-ohje: Mikkelistä Pieksämäen suuntaan. Lentokoneiden varalaskupaikan alkupäässä tien oikeassa laidassa on P-paikka. Kävellään 150 m eteenpäin. Oikealle lähtee polku, joka vie suoraan tornille.

Lintutorni: Osin katettu puurakenteinen torni, joka on rakennettu 1991. Tornissa on esittelytaulu ja laatikko havaintovihkolle.

Biotooppi: Kitukasvuisia koivuja kasvava suo. Alueella on kaksi suolampea.

Eläimistö: Joutsenen ja kurjen pesimäsuo. Lisäksi alueella pesii runsaasti pieniä kahlaajia: kuoveja, taivaanvuohia, töyhtöhyyppiä ja liroja. Vesilinnuista sinisorsa ja tavi pesivät Hujasella. Tyypillisimmät kosteikkojen pikkulinnut keltavästäräkki, pajusirkku, niittykirvinen ja ruokokerttunen ovat yleisiä. Petolinnuista suolla vierailevat saalistamassa suohaukat ja kalasääksi. Muuttoaikaan nähdään myös paljon muita lintuja, toukokuussa erityisesti kahlaajia. Lisäksi suo on keväisin teerten soidinareenana. Nisäkkäistä vesimyyrät asustavat suolla ja hirvet käyvät ruokailemassa siellä. Vesissä on runsaasti sammakoita ja ruutanoita.

 

Porrassalmen lintutorni

Ajo-ohje: Mikkelistä ensin Ristiinan suuntaan. Käännytään Anttolaan päin ja heti ensimmäisestä risteyksestä oikealle Porrassalmentielle. Tietä ajetaan 4,8 km. Torni näkyy tielle oikealta harjun kupeesta. (Torni on ennen Porrassalmen muistomerkkiä, osa Porrassalmentiestä on museotietä.)

Lintutorni: Puoliksi katettu puurakenteinen torni, joka on rakennettu 1993. Portaiden sijaan torniin kulkee silta rinteestä.

Biotooppi: Ruovikkorantainen järvi, jossa on myös paljon avovettä. Tornin edustalla on pieni kallioluoto ja järven toisella puolella peltoaukeita.

Eläimistö: Iso-Surnulla pesii useita silkkiuikkupareja, sinisorsia sekä muita puolisukeltajasorsia. Petolinnuista ruskosuohaukka ja kalasääksi pesivät järvellä tai sen läheisyydessä. Alueella voi lisäksi kuulla alkukesän öinä monenlaisia yölaulajia kuten satakieliä, kaulushaikaroita, ruokokerttusia ja viitakerttusia. Nisäkkäistä järvellä asustaa piisami.

Sekä Iso-Surnulla että sen eteläpuoleisella Pikku-Surnulla ja niitä ympäröivillä peltoalueilla levähtää syksyisin suuria hanhiparvia (valkoposkihanhia, kanadanhanhia ja metsähanhia) sekä laulujoutsenia.  Keväisin Iso-Surnulla levähtää mm. lapa- ja jouhisorsia ja syksyisin mm. uiveloita ja isokoskeloita. Porrassalmen harjumetsissä voi havaita mm. harmaapää- ja pikkutikan.

 

Kenkäveron lintutorni, Pursiala

Ajo-ohje: Tornille pääsee 5-tieltä seuraamalla opasteita Kenkäveroon. Pursialan puolelta tultaessa torni näkyy Saimaan rannalla oikealla ennen Kenkäveroa. Pysäköintimahdollisuus Kenkäveron parkkipaikalla. Polku rannalta molemmilta puolilta.

Lintutorni: Kaksikerroksinen puinen punamullanvärinen lintutorni, joka on rakennettu 1999. Hyvä näkyvyys kaikkiin suuntiin. Opastetaulu Pursialan puoleisen polun alkupäässä.

Biotooppi: Ruovikkoinen ranta. Vastapäätä on pieni saari, Aitosaari. Tornin toisella puolella on peltoaukea. Pursialan lämpövoimalan luona on aikaisin keväällä sulaa.

Eläimistö: Vesilinnuista tornilta voi nähdä silkkiuikkuja, erilaisia puolisukeltajasorsia ja lokkeja. Aluella käy saalistamassa ruskosuohaukka. Kenkäverossa pesii mm pikkuvarpusia ja naakkoja. Piisami touhuaa usein tornin tuntumassa. Tornin viereinen avonainen nurmimaisema ja ns. kukkaniitty ovat etenkin loppukesällä ja syksyllä monien siemensyöjälajien suosiossa. Alueella voi nähdä mm. tiklejä ja hemppoja ja muuttoaikaan suuriakin parvia esim. järripeippoja. Niityllä voi tavata myös keltavästäräkkejä ja niittykirvisiä. Keväällä alueella on levähtänyt myös tyllejä.

Muuta: Puoli kilometriä Kenkäverosta kaupungin suuntaan, 5-tien liittymän toisella puolella Veturitallinlahdella, pesii suurehko naurulokkikolonia. Alue on joka puolelta teiden ja rautatien ympäröimä, joten sitä on hankala päästä tarkkailemaan. Kesäisin 5-tien ja kolonian välille rakennetaan lokkien ja autojen suojaksi kevytrakenteinen lokkiaita.

Paikallisluonto

Mikkelin seudulla ja Etelä-Savossa on runsaasti mielenkiintoisia retkikohteita, joista esittelemme poimintoja näillä sivuilla.

Lue lisää

Retkikohteita

Yhdistyksen alueelta löytyy monipuolisia retkikohteita.

Lue lisää