Ympäristökysymykset ovat turvallisuuden perusta

”Uusiutuva energia hajauttaa riskejä ja tuo vakautta”, kirjoittaa ilmastoasiantuntija Nelli Immonen.
Ekoenergian tuella asennettiin aurinkopaneelit päiväkodin katolle Borodyankassa Ukrainassa. Kuva: EKOenergia

Teksti

Nelli Immonen, Luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija

Ukrainan sodan syttyessä keväällä 2022 eurooppalaiset päättäjät heräsivät siihen todellisuuteen, ettei vihreä siirtymä ei ole pelkkää energiapolitiikkaa. Se on myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Suomessa on nyt tärkeää ymmärtää, miten politiikkasektorit kietoutuvat toisiinsa. Turvallisuus ei nimittäin tarkoita vain puolustusvoimia ja rajavalvontaa, vaan se ulottuu ilmastotoimiin. Ilmastopolitiikka tulisikin nähdä osana laajempaa turvallisuuspoliittista kokonaisuutta. Esimerkiksi fossiilinen energia on tehnyt Suomesta riippuvaisen autoritaarisista toimijoista ja siten sitonut myös meidät globaaleihin konflikteihin. Sen sijaan uusiutuva energia – tuuli- ja aurinkovoima – hajauttaa riskejä ja tuo vakautta.

Ukrainassa hajautettuun aurinkovoimaan ei pysty iskemään samalla tavalla kuin isoihin fossiililaitoksiin. Siksi Suomen luonnonsuojeluliiton hallinnoiman EKOenergian lahjoitusten turvin on autettu Ukrainaa kolmen vuoden aikana yhteensä 270 000 eurolla. Tuella asennetaan aurinkopaneeleita päiväkoteihin, kouluihin ja sairaaloihin. Ukrainan siirtyessä uusiutuvaan energiaan se samalla suojaa itseään Venäjän iskuilta, joita on kohdistettu nimenomaan maan energiajärjestelmiin. Kestävä energia lisää kriisinsietokykyä. 

Suomen turvallisuutta horjuttaa myös ilmaston kuumeneminen. Tutkimusten mukaan 1–2 asteen lämpeneminen lisää turvallisuusuhkien todennäköisyyttä maailmalla. Jokainen asteen kymmenyksen kuumeneminen nostaa riskejä yhä vakavammiksi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät pysähdy maiden rajoille. Elinolosuhteiden heikkeneminen lisää konflikteja ja epävakautta, mikä heijastuu myös Suomeen. Ilmaston kuumeneminen ja luontokato lisäävät laajoja häiriöitä sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Siksi olisi tärkeää, että Suomessa päättäjät näkisivät ilmastotoimet turvallisuuspoliittisena kysymyksenä. Orpon hallitus on kuitenkin ottanut ilmastotoimissa takapakkia vesittämällä päästövähennyksiä ja ylläpitämällä ympäristölle haitallisia tukia. Samalla leikataan luonnonsuojelusta sekä ihmisten arjen kestävistä valinnoista, kuten öljylämmityksestä luopumisen rahoituksesta. Ilmastopolitiikka menettää johdonmukaisuuden, ja sen myötä myös vakaus horjuu.

Kestävässä yhteiskunnassa tarvitaan joustavuutta, luottamusta ja ennakoimista. Siksi päättäjien täytyy muistaa, että ympäristökysymykset ovat turvallisuuden perusta. Ilmasto- ja luontotoimet edistävät joustavuutta ja vakautta. Niistä ei kannata säästää.

Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 2/2025.

Luonnonsuojelija-lehti on jäsenetu