Viisi vinkkiä: näin kesälomalainen suojelee vesistöjä

Herkkä Itämeremme on pahoin rehevöitynyt. Aiemmin kirkkaat vedet ovat samentuneet, ja kesäisin riesana ovat levälautat. Onneksi jokainen voi tehdä kesällä pieniä tekoja niin Itämeren, järvien kuin solisevien purojen hyväksi. Niistä on apua myös vesien lukuisille eliöille: kaloille, vesilinnuille, hyönteisille ja pohjaeläimille.
mökki rannalla
AdobeStock / Photojanski

Teksti

Hannu Toivonen

1. Syö kasvisruokaa

Kasvisruoan syöminen on paras tapa vähentää ravinnepäästöjä Itämereen ja muihin vesistöihin. Kasvisruokavaliota noudattavan ruoantuotanto aiheuttaa 60–70 prosenttia vähemmän ravinnepäästöjä kuin keskimääräisen sekasyöjän. Lihan tuottamiseen tarvitaan paljon rehupeltoalaa, mikä lisää lannoitteiden käyttöä ja valumia vesistöihin. Tuotantoeläinten lanta on suuri fosforikuormituksen lähde.

2. Syö kotimaista kalaa

Kesällä grilliin ja juhlapöytään kannattaa valita kasvisten lisäksi kotimaista kalaa. Kalastamalla Itämerestä poistuu kaloihin sitoutuneita ravinteita, fosforia ja typpeä. Erityisen hyvää tekee särkikalojen, silakan ja kilohailin syöminen.

3. Älä käytä pesuaineita luonnonvesissä

Pese itsesi ja mökkireissujen sekä kesäretkien tiskit aina maalla, ei suoraan vesistössä. Pesuaineissa on fosfaatteja, joita vesikasvit ja levät käyttävät ravinteinaan. Kun imeytät pesuvedet maaperään kauempana rannasta, vähennät kotirantasi rehevöitymistä. Muista pestä myös matot maalla.

4. Älä saastuta veneillessä

Älä koskaan tyhjennä veneen jätevesitankkia Itämereen tai muuhun vesistöön, koska niissä on paljon ravinteita. Tyhjennä septi aina sataman imutyhjennyslaitteeseen tai vesillä kelluvaan keräyspisteeseen.

5. Roskat roskiksiin

Pidä huoli, etteivät tupakantumpit, muovipakkaukset tai pullonkorkit päädy luontoon. Vesistöissä eläimet voivat sotkeutua niihin tai syödä niitä epähuomiossa, jolloin eläimen ruoansulatuskanava voi tukkeutua. Rantaroskien kerääminen on muuten mukavaa hyötyliikuntaa!

Luonnonsuojelija-lehti on jäsenetu