Taisto Tähkämaa – kansallispuistoverkon määrätietoinen kehittäjä

Kansallispuistokomitean mietintö valmistui vuonna 1976 ja julkistettiin kesäkuussa 1977. Suunnitelma kansallispuistoverkon mittavasta laajentamisesta sai osakseen kiivasta vastustustusta. Hankkeen puolustaminen jäi käytännösssä Luonnonsuojeluliiton ja vähälukuisten luonnonsuojeluviranomaisten tehtäväksi. Ajan myötä nämä saivat kuitenkin tukea ehkä hieman yllättävältäkin taholta, nimittäin maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaalta. Myöhemmissä lausunnoissaan ja keskusteluissa Tähkämaa on arvostanut suuresti Luonnonsuojeluliiton tukea ja toimintaa uusien kansallispuistojen perustamiseksi.

Joulukuun lopulla 2025 101-vuoden korkeassa iässä menehtynyt Tähkämaa tunnettiin 1900-luvun lopun merkittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän toimi keskustapuolueen kansanedustajana vuosina 1970–1991 ja puolueen varapuheenjohtajana 1980–1984 sekä puolustus- ja maa- ja metsätalousministerinä. Hän oli myös arvostettu sotaveteraani, joka nuorella iällä joutui puolustamaan maata Suomen historian kovimpina aikoina mm. Tali-Ihantalassa.

Vähemmän tunnettuja sen sijaan ovat hänen ansionsa Suomen kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäjänä. Tähkämaan ollessa maa- ja metsätalousministerinä 1979–1983 lakisääteisten kansallis- ja luonnonpuistojen verkosto karttui peräti 480 500 hehtaarilla. Tämä on saavutus, jota tuskin yksikään toinen henkilö tulee omalla ministerikaudellaan ylittämään.

Vuonna 1981 valtioneuvosto antoi Tähkämaan esittelystä eduskunnalle lakiesityksen (HE 4/81), jolla perustettiin yksitoista uutta kansallispuistoa ja viisi uutta luonnonpuistoa sekä laajennettiin huomattavasti kuutta vanhaa kansallispuistoa (mm. Oulanka, Pyhätunturi, Lemmenjoki) sekä neljää entistä luonnonpuistoa (mm. Paljakka, Kevo). Yhteensä tästä kertyi 224 500 hehtaaria lisäpinta-alaa kansallis- ja luonnonpuistojen verkostoon. Laki astui voimaan 1982. Tämän jälkeen Tähkämaan ministerikaudella perustettiin monipolvisten valmisteluvaiheiden jälkeen vielä Urho Kekkosen (253 000 ha) ja Saaristomeren (3000 ha) kansallispuistot, joita koskevat lait astuivat voimaan 1983.

Tämä on saavutus, jota tuskin yksikään toinen henkilö tulee omalla ministerikaudellaan ylittämään.

Mikään näistä lakiesityksistä ei ollut läpihuutojuttu. Ilman esittelevän ministerin tukea ja poliittista taustatyötä asiat eivät olisi edenneet suotuisaan lopputulokseen. Tuoreessa muistissa oli pitkä ja repivä kiistely Kansallispuistokomitean mietinnöstä. Myöskään Tähkämaan oma puolue – keskustapuolue – ei ole varsinaisesti tunnettu luonnonsuojelun edelläkävijänä ja taustalla häärivät puistoja vastustavat metsäalan ja MTK:n lobbarit. Kuvaavaa oli kun Metsähallituksen silloinen pääjohtaja kävi vielä eduskuntakäsittelyn aikana valiokunnissa vaatimassa UKK-puiston rajauksen ja pinta-alan huomattavaa pienentämistä. Kyseessä oli jokseenkin röyhkeä välistäveto kun Metsähallitus oli sentään esittelevän ministerin, maa- ja metsätalousministerin alainen virasto.

Taisto Tähkämaalla oli kuitenkin arvovaltaa ja poliittista pääomaa sekä kokemusta niin paljon, että nämä mittavat luonnonsuojeluhankkeet saatiin vietyä läpi. Näiden saavutusten vuoksi Taisto Tähkämaalla on oma merkittävä paikkansa suomalaisen luonnonsuojelutoiminnan historiassa.

Esko Joutsamo
SLL:n emerituspääsihteeri