Suomeen tarvitaan uusia kansallispuistoja

”Nyt lähes kaikki kansallispuistokomitean mietinnön ehdotukset ovat toteutuneet, vaikka ne olivat aikanaan hyvin radikaaleja. On aika toistaa menestys!” sanoi Risto Sulkava.
Kuva Merja Paakkanen

Teksti Risto Sulkava, Jenni Hamara


Tänä vuonna 50 vuotta täyttävän kansallispuistokomitean mietinnön pohjalta perustettiin 11 uutta kansallispuistoa vuonna 1982. Samalla laajennettiin aiempia, perustettiin muita suojelualueita ja kehitettiin lainsäädäntöä.

”Nyt lähes kaikki kansallispuistokomitean mietinnön ehdotukset ovat toteutuneet, vaikka ne olivat aikanaan hyvin radikaaleja. On aika toistaa menestys!” sanoi Luonnonmetsätyöryhmää Luonnonsuojeluliiton järjestämässä juhlaseminaarissa edustanut Risto Sulkava.

Kansallispuistokomitea 50 vuotta -juhlaseminaarissa Tieteiden talolla Helsingissä puheenvuoron pitänyt ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala oli halukas käynnistämään suunnittelun kansallispuistoverkoston laajentamiseksi pitkällä aikavälillä. Hän peräänkuulutti kaikkien keskeisten tahojen kuulemista.

Risto Sulkava

Luonnonmetsätyöryhmä



Luonnonmetsätyöryhmän mukaan nykyisessä kansallispuistoverkostossa luontotyypeistä puutteellisesti edustettuina ovat suurjokien varsien luontotyypit, matalat ja rehevät suuret järvet, eteläisten vaarojen suurisademääräiset rinnemetsät lähdevesivaikutteisine luontotyyppeineen sekä Etelä-Lapin metsät. Näistä Luonnonmetsätyöryhmä löysi kansallispuistotasoisia alueita. Sen sijaan maankohoamisrannikon luontotyypit jäävät työryhmän esityksessä ilman puistoa, pääasiassa hankalien maanomistusolojensa vuoksi.

Ihmisten kannalta kansallispuistotyhjiöitä ovat esimerkiksi Kaakkois-Suomi, Kajaanin ja Rovaniemen seudut. Länsirannikolle ei löytynyt kansallispuistotasoista uutta kohdetta.
Kaikkiaan työryhmä esittää Suomeen 12 uutta kansallispuistoa ja lukuisia puistolaajennuksia.

Työryhmän raportissa esitellään myös joukko keinoja, joilla kansallispuistojen perustamista voisi helpottaa ja rahoituspohjaa laajentaa. Tällainen olisi esimerkiksi mahdollisuus liittää yksityismaan suojelualueita osaksi kansallispuistoa. Se toisi alueille suojan malminetsinnältä ja kaivostoiminnalta.

”Yksinkertaista olisi myös sallia kohdennettu, valtion budjetin ulkopuolinen, vapaaehtoisten tukimaksujen keräys tietyn puiston retkeilyvarustukseen tai ennallistamiseen”, Sulkava sanoi.

Mielipiteitä jakava kysymys on metsästys, jota työryhmän mukaan kannattaa miettiä tapauskohtaisesti luonnon kokonaisetu mielessä pitäen. Niin ikään ekologisten kompensaatioiden käyttö toisi puistojen laajentamiseen yksityistä rahoitusta.

”Toki on kohtuullista, että valtio kompensoi itse omat luontohaittansa, eli hyvittää toimet ennallistamalla ja laajentamalla kansallispuistoja”, Sulkava totesi.

Tapani Veistola

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnnanjohtaja

Teksti on ilmestynyt Luonnonsuojelijassa 1/2026.

Luonnonsuojelija-lehti on jäsenetu