Kahdeksan metsää turvaan – yhteistyö avasi tien suojeluun

Artikkelit |

13.5.2026

Miten vakuutusyhtiö Turvan 24 000 euron lahjoitus muuttui 70 hehtaariksi suojeltua metsää? Vastaus löytyy oivaltavasta kartoitustyöstä, joka on pelastanut Pohjois-Karjalan metsäaarteita Lieksan harjuilta Joensuun vanhoihin metsiin.

Teksti

Liisa Hulkko

Keskinäisen Vakuutusyhtiö Turvan lahjoituksesta käynnistyi metsiensuojelutyö, joka johti kahdeksan metsän pelastamiseen.

Yksi upeimmista turvaan saaduista kohteista on Lieksan seurakunnan 26,4 hehtaarin Ulkkasärkkien metsäalue, jonne oli jo suunniteltu hakkuita.

Laajalla harjualueella on kelolahopuita, pystykeloja ja kierrekeloja. Metsässä elää parikymmentä erityisesti lahopuusta ja metsäpaloista riippuvaista lajia. Puusto on pääosin 110-vuotiasta, joukossa on tätäkin vanhempia järeitä aihkimäntyjä. Alue koostuu vanhoista harjumetsistä, luonnontilaisista soista, suonsaarekkeista ja pienestä lammesta.

Muita kohteita ovat esimerkiksi Joensuun kunnan alueella sijaitsevat Mustanlamminsuon, Rauanvaaran ja Hiidenvaaran vanhat metsät.

Kahdeksan metsää turvaan – yhteistyö avasi tien suojeluun

Ulkkasärkkien ja muiden metsien suojelu alkoi yhteydenotolla kuntiin ja seurakuntiin, joista saatiin kiinteistötietoja. Miten yhteydenotto otettiin vastaan?

”Meillä oli Kirkon ympäristödiplomin haku kesken, jossa luontokartoituksesta tulee pisteitä. Kartoitus sopi meille siis hyvin”, kertoo Lieksan seurakunnan talouspäällikkö Henri Maijala.

Sen jälkeen käynnistyi kaukokartoitus, jota teki Suomen luonnonsuojeluliiton hankepäällikkö Tuuli Hakulinen.

”Kaukokartoituksella tarkoitetaan tietokoneella tehtävää pohjatyötä. Käytän laajasti erilaisia tietoja: avointa metsävaratietoa, historiallisia ja tuoreita ilmakuvia ja monia muita paikkatietoaineistoja”, Hakulinen kertoo.

Suurin osa kohteista karsiutui jo kaukokartoituksen yhteydessä ja vain pienelle osalle kohteista jalkauduttiin.

”Maastoon mukaan liittyi Kotimetsän puolustajat -ryhmien paikallisia vapaaehtoisia. Metsissä tarkastelimme metsän rakennepiirteitä, kuten puuston ikärakennetta ja lahopuun määrää. Tämän jälkeen etsimme metsästä uhanalaisia lajeja. Myös muut luonnon kannalta merkittävät löydöt, kuten lähteet ja norot merkittiin kartalle.”

Jos lahjoitus olisi käytetty metsien ostamiseen, olisi saatu turvaan muutama hehtaaria metsiä. Nyt suojeluun päätyi 70 hehtaaria upeita metsiä.

Kahdeksan metsää turvaan – yhteistyö avasi tien suojeluun

Kartoituksen jälkeen suojelunarvoiset kohteet rajattiin kartalle ja Hakulinen koosti kohteista kartoitusraportit ja aloitti neuvottelut kuntien kanssa. Miten kunnat ja seurakunta ottivat tiedot vastaan?

”Tiedot otettiin hyvin vastaan: he olivat tyytyväisiä, että saivat ilmaiseksi tietoa omista metsistään. Neuvotteluissa oli tunne, että olemme samalla puolella”, Hakulinen kertoo.

Hakulisen mukaan oli todella tärkeää, että mukana oli myös paikallisia vapaaehtoisia: se tuo jatkuvuutta metsätyölle.

Lieksan seurakunnan Henri Maijalan mukaan neuvottelut olivat hengeltään positiivisia. Hän kiittää neuvotteluihin osallistunutta Lieksan luon-
nonystävien puheenjohtajaa Anu Härköstä.

”Annan arvoa Anu Härköselle. Hänellä on hyvin rakentava tapa toimia. Kaikki lähti yhteistyöstä, valistuksesta ja yhteisymmärryksen hakemisesta. Tämä oli kokemuksena positiivinen”, Maijala kertoo.

Maijalan mukaan Ulkkasärkkien metsät on jätetty nyt seurakunnan kirkkoneuvoston hyväksymässä ympäristöohjelmassa käsittelyn ulkopuolelle.

Kartoitustyö on lahjoitusvarojen tehokasta käyttöä

Vakuutusyhtiö Turvan­ 24 000 euron lahjoituksesta osa käytetiin metsiensuojelun vaikuttamistyöhön. 13 000 euroa käytettiin suoraan kartoituksiin. Näin ollen suojeluhehtaarille tuli hinnaksi vain 200 euroa.

”On hienoa nähdä, miten lahjoitus muuttuu konkreettisiksi teoiksi suomalaisten metsien hyväksi. Luonnonsuojeluliiton metsäkartoitustyö on tuonut esiin arvokkaita metsäalueita ja vienyt useita kohteita jo suojeluun tai pysyvän turvan piiriin. Turvalle luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on osa vastuullista, pitkäjänteistä työtä kestävän tulevaisuuden puolesta”, sanoo Turvan toimitusjohtaja Ville Raunio.

Kohteet saatiin turvaan kartoitustyön avulla. Miksi näitä kohteita ei yksinkertaisesti vain osteta suojeluun, Tuuli Hakulinen?

”Vastaus on helppo: metsien ostaminen on todella kallista. Metsähehtaarin hinta on useita tuhansia euroja, kun taas kartoitustyöllä suojellun hehtaarin hinta jää satoihin euroihin. Mielestäni metsän kannalta on epäolennaista, kuka sen omistaa. Tärkeämpää on, että luontoarvoiltaan merkittävät metsät saadaan suojeltua”, hän kertoo.

Jos lahjoitus olisi käytetty metsien ostamiseen, olisi saatu turvaan muutama hehtaaria metsiä. Nyt suojeluun päätyi 70 hehtaaria upeita metsiä. Tässä työssä voittivat kaikki osapuolet.

Tutustu Luonnonsuojeluliiton yritysyhteistyöhön: sll.fi/yritysyhteistyo.

Luonnonsuojelija-lehti on jäsenetu

Liity jäseneksi